Lue uutinen mobiilisivustolla

"Hädästä hopeaa, kuolemasta kultaa"

20.9.2001 07:58 Maiju Lassila alias Algot Untola alias Irmari Rantamala puuskahti otsikon Työmies-lehden viimeisessä pääkirjoituksessa talvella 1918. Kirjoittaja oli suivaantunut keinottelijoihin, jotka yrittivät muuttaa hädän ja kuoleman rahaksi, kun kansalaissota jo riehui maassa.

Terrori-iskut Yhdysvaltoihin lisäävät vauhtia maailmantalouden alamäkeen, arvioitiin ensikommenteissa iskujen jälkeen. Entä miten vaikuttavat vastatoimet?

Yhdysvaltain kokonaistuotanto on 70 biljoonaa markkaa (7x10(13)). Tuhot Yhdysvalloissa ja laajaankin vastahyökkäykseen käytetyt summat ovat pisara tässä meressä, joten suoraviivaisesti arvioiden vaikutukset talouteen eivät voi olla suuria. Raha ja psykologia yhdessä toimivat kuitenkin toisin kuin laskutikut.

Historiassa sodat ovat auttaneet Yhdysvaltain taloutta nousemaan taantumasta. Aseisiin ja sotamateriaaleihin käytettävät määrärahat tuovat tilauksia teollisuudelle. Vietnamin sodan jälkeen Yhdysvallat on kuitenkin ollut osallisena niin rajoitetuissa ja lyhytkestoisissa konflikteissa, ettei niillä ole ollut kansantaloudellista merkitystä muille kuin vastapuolelle.

Maasodasta vetoapua talouteen

Nyt odotetaan, että sotatoimista tulee vauhtia talouteen. Vaikutukset ovat suurempia, jos Yhdysvallat ryhtyy satatuhantisin joukoin maasotaan Afganistanissa tai Irakissa, sanovat uutistoimisto Reutersin haastattelemat asiantuntijat.

Uutta on se, että kun turvallisuutta ja tiedustelua korostetaan, suurimman hyödyn saavat informaatioteknolgian kanssa puuhailevat yritykset. Tykkitehtailijoiden ja ammusten valmistajien ei kannata haaveilla suurista voitoista. Aseita ja maastopukuja on varastoissa paljon, koska kulutusta on ollut vähän.

Kansantalouden professori Sarkis Joseph Khoury Kalifornian yliopistosta arvioi, että Yhdysvallat käyttää terrorismin vastaiseen sotaan ensi vaiheessa 60-100 miljardia dollaria eli kolme kertaa Suomen valtion budjetin verran.

- Se lisää aikalailla taloudellista toimeliaisuutta, Khoury sanoo.

Persianlahden sodan aikana elvytys onnistui. Maailman suurin kansantalous supistui kolmen neljännestä peräkkäin loppuvuodesta 1990 ja alkuvuodesta 1991, mutta sodan aikana ja sen jälkeen suunta kääntyi.

Osakemarkkinoilla vaikutuksia on vaikeampi ennustaa. Vietnamin ja Persianlahden sotien aikana kurssit heiluivat ja laskivat. Sama on nähty nytkin. Kurssit laskevat ja tunnelma on pelokas. Sotilaallinen menestys tukee kuitenkin markkinoita psykologisesti.

- Päättäväinen hyökkäys ponnauttaa kurssit nopeasti nousuun, Fariborz Ghadar Pennsylvanian valtion yliopistosta sanoo.

Hurme kiihottaa mutta kuivuu mustaksi

Financial Times -lehdessä kirjoittava Martin Wolf ei usko, että sota kääntäisi taloudet uudelleen nousuun.

Taantuma oli alkanut jo ennen iskuja, eivätkä ongelmat poistu, vaikka sota olisi menestyksekäs. Kansainvälisen valuuttarahaston katsauksen mukaan "maailman suurimmat taloudet ovat kokeneet tänä vuonna yhtäaikaisen hidastumisen, jota ei ole tapahtunut sitten 1980-luvun alun".

Katsauksessa päätellään, että taantuma johtuu öljyn hinnan viimevuotisesta jyrkästä noususta, jonka vakavuutta ei tajuttu, rahapolitiikan kiristämisestä rahaliiton alueella sekä Yhdysvalloissa 1999. Lisäksi vaikutti sen liian myöhäinen löysääminen sekä uuden talouden kuplan puhkeaminen.

Maailman riippuvuus Yhdysvaltain taloudesta on kasvanut, koska Euroopan kysyntä on ollut heikkoa ja Japani lamassa. Kysynnän kasvusta kaksi viidennestä on tullut Yhdysvalloista viimeisten viiden vuoden aikana. Yhdysvalloissa kysyntä ei kasva, vaikka sotaakin käytäisiin. Täysiä varastoja puretaan markkinoille vielä pitkään, eivätkä investoinnit lähde käyntiin.

Wolf luettelee vastaansanomattomia syitä:
- yritysten kannattavuus on romahtanut
- tuottavuus ei kasva, kuten on odotettu
- osakkeet ovat edelleen yliarvostettuja; pörssiyhtiöiden markkina-arvo oli 10 vuotta sitten alle 40 prosenttia Yhdysvaltain kokonaistuotannosta; vuonna 2000 se oli 155 prosenttia ja vielä nytkin yli 100 prosenttia
- Yhdysvallat on velkaantunut nyt yhtä syvästi kuin Japani ennen kuin sen jo vuosikymmenen kestänyt routakausi alkoi
- kotitalouksien tulot vähentyvät, kun jaossa ei ole bonuksia, myyntivoittoja ja työttömyys kasvaa; lisäksi amerikkalaiset kotitaloudet ovat ennätysvelkaisia.

Terrorin aiheuttama epävarmuus lisää ongelmia. Investointeja lykätään. Työttömyys kasvaa. Kuluttajat varautuvat pahempaan eivätkä kuluta. Lama alkaa häämöttää, ei yksin Yhdysvalloissa vaan koko maailmassa.

Paitsi, jos Eurooppa ottaa maailman talouden veturin paikan. Euroopassa kuluttajilla, yrityksillä ja julkisella vallalla ei ole pahoina oikeastaan yhtäkään niistä ongelmista, jotka ovat painaneet Yhdysvallat ahdinkoon. Puhuttiinpa sitten taloudesta tai sodasta. Pitää vain toivoa, ettei hurmeen haju kiihota liikaa.

Sakari Kilpelä toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Kalifornian edustalla kellui tonneja marihuanaa

• Keilaniemen jopa 40-kerroksiset tornitalot saivat valtuuston tuen
• Tavarajunan kaatuminen Riihimäellä viivästyttää junaliikennettä
• TS: Hiv-estolääke epäilyttää suomalaisia lääkäreitä
• Maailman halutuin viulisti hurmasi yleisön Helsingin Musiikkitalossa