Lue uutinen mobiilisivustolla

Mobiililama pudotti Suomen jumboksi EU-vertailussa

30.5.2002 10:12 Tietoliikennevälineiden valmistuksen ja pääasiassa sitä palvelevan elektroniikan kasvuluvut päätyivät pakkasen puolelle viime vuonna. Koska toimiala muodostaa yhä lähes viidenneksen koko Suomen BKT:sta, sen negatiivinen kasvukehitys heikensi Suomen koko kasvuluvut EU:n heikoimmiksi.

Näin kertovat TE-keskusten ja kauppa- ja teollisuusministeriön torstaina julkaisemat tietoliikennevälineiden ja elektroniikan sopimusvalmistuksen toimialaraportit.

Nokian ja muutaman muun tietoliikennevälinevalmistajan ja lähinnä niitä palvelevan sopimusvalmistajan johdolla toimialan kasvu oli lähes kymmenen vuoden ajan poikkeuksellisen nopeaa. Tuotannon bruttoarvo päätyi vuonna 2001 ennakkoarvioiden mukaan noin 20 miljardiin euroon (n. 85 % koko elektroniikka- ja sähköteknisen tuotannon bruttoarvosta). Siinä oli vähennystä edellisvuodesta n. 6-7 %.

Valmistus koostui lähinnä teleoperaattoreille toimitettavasta infrastruktuurista eli keskusjärjestelmistä, siirtojärjestelmistä ja tukiasemista sekä kuluttajille suunnatuista päätelaitteista.

Sopeutuksia ja irtisanomisia

Nyt ollaan siis uudessa tilanteessa - toimintoja ja resursseja sopeutetaan, investointeja lykätään. Irtisanomisilta ja lomautuksiltakaan ei ole vältytty; henkilöstön määrä väheni n. 75 000:sta n. 70 000:een. Selityksenä on kansainvälisen kysynnän, eli myös suomalaisen vientikysynnän, heikkeneminen. Muuttunut markkinatilanne johtuu teleoperaattorien kasvaneista vaikeuksista, alalla vallinneesta katteettomasta optimismista, ylisuurista investoinneista ja velkaantumisesta pitkään jatkuneessa kasvuboomissa.

Niin sanotun toisen sukupolven tuotteet (gsm-verkot ja kännykät) ovat saavuttaneet kasvupisteensä teollistuneissa maissa. Niiden markkinat vetävät paremmin vain Kiinassa ja jossain määrin Etelä-Amerikassa. Kolmannen sukupolven solukkoverkkojen ja päätelaitteiden tuotteistus on osoittautunut odotettua työläämmäksi ja operaattoreiden investointikyky hyvin rajalliseksi. Infra- ja päätelaitteiden heikko markkinatilanne ajoi alas myös pienkomponenttien kysyntää; esimerkiksi puolijohteiden myynti pieneni maailman laajuisesti noin kolmanneksella.

Väliaikaiseksi kysynnän pelastajaksi toisen ja kolmannen sukupolven tuotteiden väliin tarjottiin gprs:ää, jonka verkko oli halpa toteuttaa. Päätelaitteet viivästyivät kuitenkin markkinoilta, eikä niihin saatu riittävää ja tarpeelliseksi koettua sisältöä.

Kolmannen sukupolven umts-järjestelmiä on rakennettu vasta koeluontoisesti, eikä niistä odoteta tulokertymää kunnolla ennen vuotta 2005. Pisimmällä kolmannen sukupolven järjestelmissä ollaan Japanissa, jossa umtsia jo käytetään suppeasti, mutta varsin onnistuneesti. Japanissa oivallettiin sisältötarjonnan merkitys ajoissa ja sikäläisellä gprs:lläkin (I-mode) on yli 20 miljoonaa käyttäjää.

Uusia investointeja

Osin yllättävästä lamasta huolimatta tietoliikennevälineiden valmistajilla ja niitä palvelevilla sopimusvalmistajilla on yhä hyvin vankka asema Suomessa. Tuotannon alueellisia keskittymiä ovat Helsingin, Salon ja Oulun seutu. Ala työllistää n. 70 000 henkilöä.

Lähivuosina kasvua maailmalla ja Suomessa luovat wlan-sovellukset, wap yleensä, gprs- ja I-mode-sovellukset sekä umts. Suomessa 3g-investointien arvioidaan maksavan noin 1,5 miljardia euroa (neljä lupaa myönnetty), kun esimerkiksi Saksassa toimiluvista on maksettu noin 40 miljardia euroa ja investointien lasketaan vievän lähes 30 miljardia euroa.

Vaikka lähivuosien investoinnit ovatkin merkittäviä, toimialan kasvuennusteita on jouduttu tarkistamaan alaspäin. Uuden teknologian käyttöönotto ei suju ongelmitta ja viiveittä. Teleoperaattoreilla, jotka vastaavat verkkoinvestoinneista ja siitä, mitä sisältöä puhelimista löytyy, on taloudellisia vaikeuksia.

Maailman suurimmat laitevalmistajat ovat ilmoitelleet useiden kymmenien tuhansien henkilöiden irtisanomisista. Suomessakin kasvulukuja on hillitty. Viennin ei uskota kehittyvän sitä rataa kuin, mitä vielä vuosi sitten odotettiin.

Kysymyksiä kasvun tiellä

Aikaisempien kokemuksien mukaan lama iskee ensin ja pahiten alihankkijoihin ja sopimusvalmistajiin. Niin nytkin, vaikka päähankkijoiden ja sopimusvalmistajien välinen riippuvuus on kasvanut ja yhteispelin merkitystä on korostettu.

Sopimusvalmistuksen kehitysnäkymät riippuvat kotimaisen päähankkijateollisuuden menestyksestä ja sopimusvalmistuksen omasta kehityskyvystä. Pystyykö se vastaamaan päähankkijoiden haastaviin tarpeisiin nopeasti muuttuvissa tuote- ja tuotantoteknologioissa (mikroliitostekniikat yleensä)? Ahtaassa tilanteessa päähankkijat ovat hakeutuneet osittaiseen yhteistyöhön ja sopimusvalmistajat ovat ostaneet (myös joutuneet ostamaan) päähankkijoilta menneenä vuonna noin seitsemällä miljardilla eurolla valmistustoimintaa ja kokonaisia liiketoimintaprosesseja. Isot globaalit sopimusvalmistajat ovat rantautuneet myös Suomeen (Flextronics, Sanmina-SCI).

Mikä on sitten matalapalkkamaiden rooli? Yksinkertaista ladontaa ja kokoonpanoa on siirretty runsain mitoin halvempien työvoimakustannusten maihin. Jääkö meille vain vaativampi proto-, 1-sarja- ja piensarjatuotanto? Ulkoistaako tietoliikennevälineiden ylivoimaisesti suurin valmistaja tuotekehitystään ratkaisevassa määrin? Nähtävästi ennen pitkää.

Uusia käsitteitä

Markkinoilla uusia käsitteitä ovat mm. BPO (business process outsourcing) ja ODM (original design manufacturing) eli kokonaisien liiketoimintaprosessien ulkoistaminen ja kokonaissuunnittelupalvelujen ostaminen sopimusvalmistajilta. ODM-toiminnalle ennustetaan erittäin kovaa kasvua lähivuosina. Mainitut käsitteet eivät ole suomalaiselle sopimusvalmistukselle pahasta, ehkä päinvastoin. Kun Nokia ilmoitti vuoden 2001 vientinsä olevan Suomesta noin 13 miljardia euroa ja kun on vallalla käsitys, että vaativimmat tuotteet tehdään kotimaassa, ennuste voisi olla lähivuosiksi tuoteuutuuksien takia jopa myönteinen.

Markkinoita ja kehitysnäkymiä pidetään kuitenkin arvoituksellisina ja epävarmoina. Merkittävätkin yhteistyösopimusmuutokset ovat mahdollisia, kuten on nähty. Toisaalta päähankkijoiden isommat tai pienemmät vaikeudet siivittävät edelleen toimintojen ulkoistamista eli sopimusvalmistuksen kehitystä eteenpäin.

Loppuvuoden kuumia tuoteuutuuksia tulevat olemaan mms (multimedia messaging service) -päätelaitteet (esim. kuvapuhelimet) ja niihin päivitetyt verkot. Operaattoritoiminnan uskotaan yltävän yhä positiivisiin kasvulukuihin.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Suomen Pernilla ei selviytynyt euroviisufinaaliin

• Mount Everest pahasti ruuhkautunut – vaaratilanteita pelätään
• Työharjoittelussa ollut koululainen kuoli trukkiturmassa Vimpelissä
• Niagaran putoukseen hypännyt mies selvisi hengissä
• Facebookin osakkeen syöksy jatkui