Lue uutinen mobiilisivustolla

Sitralta loppuraportti uudesta taloudesta

18.9.2002 11:12 Sitra käynnisti marraskuussa 2000 Uuden talouden haasteet -tutkimuksen. Tuolloin tiedettiin, että talouden keskeiset teknologiat ja toimintamallit olivat nopeasti muuttumassa, mutta suomalaisten päättäjien saatavilla ei ollut riittävästi tietoa näiden muutosten syistä, luonteesta tai yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida talouden uutta dynamiikkaa, kuvata Suomen siirtymistä uuteen talouteen ja nostaa esiin talous- ja yhteiskuntapolitiikkaan liittyviä uusia haasteita.

Nyt julkaistussa tutkimuksen loppuraportissa pohditaan, mitä uudesta taloudesta jäi jäljelle. Onko tieto ja siihen perustuvien tuotteiden rooli muuttunut pysyvällä ja merkittävällä tavalla? Loppuraportti on osin jatkoa hankkeen väliraportille "Uuden talouden loppu?" (Sitra 245) ja sen ovat kirjoittaneet ETLAn ja Etlatieto Oy:n tutkijat Heli Koski, Petri Rouvinen sekä Pekka Ylä-Anttila.

Uuden teknologian tuotanto ja käyttö etenevät aalloittain. Aivan samoin kuin teknologiamurrokset aiemminkin taloushistoriassa, tieto- ja viestintäteknologia (ICT) synnytti nopean kasvun vaiheen ja huikean pörssikurssien nousun. Vain osalla yrityksistä oli edellytykset menestyä. Pörssikupla on puhjennut, mutta teknologinen kehitys ja toimintatapojen muutos jatkuvat.

Tiedon ja siihen perustuvien tuotteiden rooli taloudessa on muuttunut pysyvällä ja merkittävällä tavalla. Aivan samoin kuin sähköön perustuvien keksintöjen käyttöönotto ja hyödyntäminen kestivät vuosikymmeniä, myös ICT:n vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa. Kehitys on vasta aluillaan.

Vaikka pörssikurssien nousu oli vain "uuden talouden" pintailmiö, se oli historiallisesti tarkastellen ainutlaatuinen. Uusien teknologisten läpimurtojen synnyttämät kuplat eivät milloinkaan aiemmin ole olleet samanlaisia.

Globalisoituneen maailmantalouden johdosta huuma levisi käytännöllisesti katsoen koko maailmaan. Euforian huipusta nykyhetkeen virtuaalivarallisuutta haihtui kymmenen triljoonan dollarin verran (USD 10 000 000 000 000), mikä vastaa kolmasosaa maailman vuotuisesta kansantulosta.

ICT on lisännyt tuottavuutta

Yhdysvaltoja pidetään maailman johtavana "uutena taloutena". Itse asiassa "uuden talouden" absoluuttiset vaikutukset esimerkiksi työn tuottavuuteen ovat Yhdysvalloissa ja Suomessa olleet suuruudeltaan jokseenkin samankaltaisia. Erona on painotus: Yhdysvalloissa "uuden talouden" osuus tuottavuuden kokonaiskasvusta on viimevuosina ollut 2/3 kun se Suomessa on ollut vain 1/3; Yhdysvalloissa tuottavuuslisäyksestä 2/3 tulee ICT:n käytöstä - Suomessa vastaava osuus tulee tuotannosta. Suomen "uuden talouden" Nokia-vetoisuus näkyy siis tässäkin.

Samanaikaisesti kun tieto ja teknologia ovat tulleet taloudellisen kasvun keskeisiksi moottoreiksi, tiedon suojaamista on alettu kiristää. Aineettomia oikeuksia koskevia säännöksiä uusitaan monissa maissa. Omistusoikeuden liittäminen yhä uusiin tietoihin ja tekijänoikeuksien tiukentaminen saattavat toimia tietoon perustuvan talouden ja yhteiskunnan kehitystä vastaan.

Tietoa tuotetaan ja hyödynnetään entistä hajautetummin ja sattumanvaraisemmin eikä se enää ole yhtä tiukasta sidoksissa fyysisiin hyödykkeisiin. Tiedonkäsittelyn ja -siirron kehitys on tehnyt digitaalisen tiedon hyödyntämisen aiempaa helpommaksi ja halvemmaksi. Taloudellisena hyödykkeenä tieto on kummallinen: se ei kulu käytössä, se voi lisääntyä, sitä voidaan kopioida rajatta ja se käyttää itseään tuotantopanoksenaan.

Ei ole järkevää luoda sellaisia säännöksiä, jotka jarruttavat meneillään olevaa kehitystä. Erityisesti julkisen sektorin tuottama tieto olisi saatava tehokkaasti sekä kansalaisten että yritysten käyttöön.

Alhaisen yrittäjäaktiivisuuden ongelma

Suomen talouden yhdeksi perusongelmaksi on usein nimetty yrittäjyyden puute ja vähäinen pienyritysten määrä. Suomessa uusien yritysten perustaminen ja yritysten määrä suhteessa kansantalouden kokoon on ollut OECD-maiden pienimpiä.

Yhdeksi "uuden talouden" näkyvimmistä ilmiöistä nousi uusyrittäjyys. It-buumi synnytti nopeassa tahdissa uusia yrityksiä, kasvatti alalla jo olevia sekä tuotti myös yritystoiminnalla vaurastuneita uusrikkaita. Suuri osa nopeasti kasvaneista yrityksistä liittyi suoraan ICT:n tuotantoon. Langattoman viestinnän ja Nokian kasvu imaisi joukon muita yrityksiä samalle kasvu-uralle. Mutta syntyi myös kokonaan uutta liiketoimintaa, ICT -palveluita.

Uusien ICT-yritysten perustamisaktiviteetin kasvu ei kuitenkaan ratkaissut vähäisen yrittäjyyden pulmaa. Yritysten lukumäärä suhteessa talouden kokoon on säilynyt edelleen pienenä. Uusyrittäjyyttä kyllä syntyi ICT-alalle, mutta samalla yrittäjäaktiivisuuden kasvu muilla aloilla on heikentyi. Kun ICT-yritysten konkurssit ovat viime ja tämän vuoden aikana nopeasti kasvaneet, yritysten ja yrittäjien lukumäärä kokonaisuudessaankin on kääntynyt laskuun.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste