Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Mikä saa väen vaihtamaan

Mitä ovat haasteelliset tehtävät?

3.2.2003 07:11 Luin uutisen Joblinen tutkimuksesta, jonka mukaan 45 prosenttia suomalaisista vaihtaisi työpaikkaa, jos luvassa olisi haastavampia tehtäviä ja 23 prosenttia vaihtaisi työpaikkaa korkeamman palkan perässä. Jäin miettimään mitä vastaajat haasteellisilla tehtävillä oikein tarkoittavat.

Mikä siis saa suomalaiset suhtautumaan työpaikan vaihtoon niin kepeästi kuin tutkimus antaa ymmärtää?

Tittelikysymys?

En ole voinut välttyä kohtaamasta työvuosieni aikana mielestäni kovin suomalaista ilmiötä, tittelin kaipuuta. Jo vuosia sitten ruotsalainen konsernijohtaja antoi neuvon, kun organisaatiota muutettiin, ? ge titel, inga pengar?.

Olin suorastaan yllättynyt kuinka hyvin neuvo toimi. Myöhemmin erilaisia nimityksiä on haikailtu - perusteena jopa vaimon sukulaisten arvostus. Asiantuntijan työ on usein erittäin haastavaa ja ainakin lähimpien työtovereiden arvostamaa, vaikka käyntikortin työnimike ei olisikaan mikään englanninkielinen uusmediaversio.

Mutta varsin usein hyväkin asiantuntija osoittaa halunsa ?edetä organisaatiossa?, joka normaalisti tarkoittaa jonkun osaston tai ryhmän esimieheksi pääsyä. Työ esimiehenä on kuitenkin luonteeltaan täysin poikkeavaa asiantuntijatehtäviin verrattuna ja varsin usein lopputulos ?ylennyksestä? on huono sekä työnantajan että tekijän kannalta.

Ikäkysymys?

Olen itse ikäpolvea, jossa työn perusasia oli turvata toimeentulo. Elintason nousun myötä työn sisältö on kuitenkin saanut yhä merkityksellisemmän roolin.

Sinänsä tällainen muutos ei varmaankaan ole pahasta, kunhan se ei johda aivan epärealistisiin odotuksiin. Työn haastavuuden voisi ajatella lisääntyvän työkokemuksen myötä. Ilman kokemusta ja näyttöä potentiaalisista kyvyistä, voi vaativampien työtehtävien saaminen olla toiveunta.

Toisaalta työnantajan kannalta on melkoinen riski, jos henkilö, jonka koulutukseen käytetään huomattavasti rahaa, vaihtaa työpaikkaa paremman palkan vuoksi kuten 23 prosenttia tutkimuksen mukaan tekee.

Sitoumukset maksaa takaisin koulutuskustannuksia, mikäli koulutettava vaihtaa työpaikkaa tietyn ajan sisällä, eivät käytännössä ole oikein hyvin toimineet.

Rakennemuutos?

Jo minulle ennustettiin ylioppilasaikana, että vaihdan ammattia 4-5 kertaa työelämän aikana ja niinhän siinä kävi, matemaatikosta ja tilastomiehestä tuli kauppias.

Nykyinen ennuste voi olla aika huima, työtehtävät nykyisen muutosvauhdin aikana muuttuvat varmasti moneen kertaan. Jos työtehtävät ja peruskoulutus eivät vastaa toisiaan ja siitä seuraa kaipuu haastavampiin työtehtäviin, niin niitä onnettomia kyllä riittää jatkossakin.

Positiivinen suhtautuminen koko elämän kestävään oppimiseen voisi auttaa löytämään haasteellisia tehtäviä. Monia palveluammatteja ei ainakaan nykypäivän Suomessa koeta haasteellisiksi. Kyllä inhimillisen kontaktin hyvä hoitaminen on haasteellista.

Olisi todella ilo, jos käsitykset suomalaisten sopivuudesta palveluammattiin tulevina vuosina muuttuisivat.

Motivaatio?

Oma käsitykseni työn haastavuuden kokemiseksi on motivaation löytyminen. Kun työntekijää palkataan, on syytä kuvailla työtehtävät mahdollisimman rehellisesti. Jos kuvaus ja todellisuus ovat kaukana toisistaan, katoaa motivaatio ja myös tehtävien kokeminen haastaviksi.

Kun uusi työntekijä tulee yritykseen, ei perehdyttämiskoulutuksen tärkeyttä voi liioitella. Pahimmillaan olen nähnyt uuden työntekijän istuvan vastaanotossa, eikä oikein kukaan tiedä miksi hänet on palkattu ja mihin tehtäviin. Sellaisella alulla voi olla kovin vaikea kokea pian työn iloa ja tehtäviään haastaviksi.

Hyvä perehdytys antaa tekijälle myös kuvan kuinka hänen tehtävänsä liittyvät koko yrityksen tehtäviin. Kun lopputuloksena on työntekijä, joka parantaa oman alueensa työtähtävien sujuvuutta omalla aktiivisuudellaan, uskon tekijän kokevan työnsä haasteelliseksi.

Yrityksen, jossa uusien työntekijöiden perehdytyksestä ei ole huolehdittu, on syytä hoittaa asia kuntoon mitä pikimmin. Eiköhän haasteellisten tehtävien löytymistodennäköisyys ala parantua!


[


]Martti Leino on Ingram Micro Oy:n aiempi toimitusjohtaja.

Jutun kirjoitti: Martti Leino

Martti Leino

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

YouTuben perustajat uivat rahassa

10.02.2007 Videopalvelu YouTuben perustajat saivat yli puolen miljardin dollarin arvosta Googlen osakkeita, kun videopalvelu myytiin hakukonejätille viime vuonna. Palvelun perustaneista entisistä PayPalin työntekijöistä tuli upporikkaita pikavauhtia, sillä YouTube ehti toimia itsenäisenä vain 1,5 vuotta.


Kolme vuotta sitten

Väärä Dalai-lama innosti Twitterissä

10.02.2009 Tiibetin hengellinen johtaja ei todellisuudessa perustanut tiliä mikrobloggauspalvelu Twitteriin. Tili jäädytettiin, mutta nyt kirjoittelu jatkuu viilattuna.

.