Pääkonttorit katoavat ? tuleeko Suomesta banaanivaltio?

26.8.2004 14:21 Suomesta on tulossa hyvää vauhtia tytäryhtiöiden maa, banaanivaltio, jossa kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten pääkonttorit siirtyvät muualle. Viime vuosikymmenen lopulla hankittu maailmaa kiinnostanut teknologisen etumatkan mielikuva on murentunut. Näin tykittää Proha Oyj:n toimitusjohtaja ja tietoalojen liiton puheenjohtaja Pekka Pere.

Toimitusjohtajan mukaan entinen 'Very Interesting' -Suomi on pudonnut 'un-interesting' –luokkaan., Nokia ja Sonera-vetoinen hyvä kansainvälistymisvauhtimme yksinkertaisesti hiipui, ja maailman mielikuvissa olemme pudonneet takaisin piirisarjaan, selvittää.

Vaikka varmaankin luvuilla voitaisiin osoittaa, ettei mikään ole kovin paljon muuttunut, Pere toteaa, että ulkomaisissa silmissä Suomen teknologian kulissit ovat romahtaneet. Tuskin mikään aidosti kansainvälinen yritys suunnittelisi pääkonttoriaan tänne.

"?Viime vuosikymmenen lopulla oli helppoa esiintyä ulkomailla suomalaisena. Silloin oli uusi ja hieno tilanne. Kun vielä 1980-luvulla maamme koettiin jopa osaksi Neuvostoliittoa ja itäblokkia, 1990-luvun lopulla Suomen arvo oli noussut korkealle ja suomalaisia kuunneltiin."?

Viime vuosikymmenen lopussa oli Peren mukaan hyvä nousukausi, johon Suomi pääsi loistavasti mukaan. Samaan ei pystynyt Ruotsi, ja suomalaiset pääsivätkin sen aikana monissa asioissa ruotsalaisten rinnalle ja ohi.

Pere huomauttaa, että tuolloin kansainväliset yritykset innostuivat Suomesta ja tulivat näille markkinoille. Tänne tuli ulkomaista pääomaa ja talouden tunnusluvut nousivat hyvää vauhtia. Nyt virta on vaihtunut päinvastaiseksi. Hänen mukaansa jopa naapurimme Ruotsi koetaan nyt joustavampana ja parempana kuin Suomi puhumattakaan vihreämmästä ruohosta kauempana.

"?Orastavan nousukauden siivelle Suomi ei enää pääse mukaan, tehtiin täällä mitä tahansa. Kehityslukumme tulevat vääjäämättä jäämään piirisarjatasolle. Positiiviset asiat ovat heikentyneet, positiivinen mielikuva on haihtunut pois, eivätkä tilastot enää varsinaisesti tue Suomen erityisluonnetta. Vaikka olisimme hyvä 'un-interesting' –luokassa, ei tänne kukaan sen takia tule."?

Ulkomaisen tarkkailijan silmissä Pere antaa viime vuosikymmen lopun Suomelle kouluarvosanan yhdeksän. Tällä hetkellä maamme saa häneltä korkeintaan kuutosen.

Menetetty mahdollisuus

Hänen mukaansa suomalaiset hukkasivat 1990-luvun lopun tilanteen, jolloin Suomen teknologiaihmeestä kirjoitettiin pitkin maailmaa ja ulkomaista pääomaa virtasi maahamme pörssin, pääomasijoitusten ja investointien kautta.

"?Nyt on vakava tilanne. Suomi on kovaa vauhtia tulossa tytäryhtiömaaksi josta viimeisetkin pääkonttorit siirtyvät pois, ja tilalle jää ulkomaisten ostamia tytäryrityksiä ja suomalaisia yrityksiä, joiden fokus on Suomen sisällä, ei kansainvälisillä markkinoilla. Strategiset linjaukset lähtevät tunteesta . Kun ne tehdään paikoissa, joissa ei ole tunnesiteitä Suomeen, ne tuskin myöskään palvelevat Suomen ja suomalaisten etua."?
Myös tosiasiat ovat Suomea vastassa, kun puhutaan liiketoiminnan sijoittumisesta.

Pienet markkinat

"?Suomen markkinoiden koko liiketoiminnan kannalta ei vedä vertoja Kiinaan, Britanniaan, Saksaan tai Yhdysvaltoihin verrattuna. Me tiedämme, että täällä on osaavaa työvoimaa ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia, mutta muualla sitä ei enää käsitetä."?

Toimitusjohtaja ennustaa, että lähiaikoina nähdään runsaasti yritysostoja joissa ulkomaiset yhtiöt hankkivat jalansijaa Suomesta.

"?Kun Suomen markkinat vetävät ulkomaalaisomistuksessa, ei yleensä ole mitään ongelmia. Huonoina aikoina, kun tehdään sitten säästö- ja supistamispäätöksiä ilman tunnesiteitä Suomeen, ratkaisut ovat arvaamattomia."?

Pienenevät rahoitusmarkkinat

Hän toteaa, että maamme rahoitus- ja sijoitusmarkkinoiden suuruus ei hetkauta ketään, varsinkaan nyt kun suomalainenkin pääoma näyttää virtaavan ulkomaisen pääoman mukana täältä pois.

"?Suomi on näissä oloissa käpykylä. Maamme sijoitusvarallisuus on vain murto-osa Ruotsista, ja Helsingin pörssi on pudonnut poikkeuksellisen nousukauden jälkeen yhdeksi pienen maan pörssiksi jossakin kaukana outoine sääntöineen."?

Peren mukaan Prohalla ei ole konkreettisia suunnitelmia siirtää pääkonttoria pois.

"?Jos yhtiöllämme olisi ollut amerikkalainen toimitusjohtaja, päätös olisi tehty jo. Minulle suomalainen ympäristö on tutumpi kuin yhdysvaltalainen. Suomalaisena kismittää, kun näkee miten paljon vaikeammaksi koko ajan tulee Suomen perusteleminen hyvänä kotipaikkana kansainväliselle yritykselle.."?

Lainsäädäntö jäljessä

Hän listaa Suomen ongelmiksi lainsäädännön jälkeenjääneisyyden. Siinä ärtymystä aiheuttavat erityisesti poikkeamat kansainvälisistä käytännöistä ja jotkin historialliset jäänteet. Uudistustahti on Peren mukaan liian hidasta ja joskus vielä pyritään kotiseutuhengessä säilyttämään suomalaisia kummallisuuksia sen sijaan että nopeasti mukauduttaisiin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin toimintamalleihin ilman omia virityksiä. Hänen mukaansa näissä asioissa on pudottu kelkasta.

Toimitusjohtaja toteaa, että pääministeri Matti Vanhasen hallitus on myös ajautunut verouudistuksellaan tasaisen kehityksen ulkopuolelle. Peren uskoo, että veroratkaisu pitää kuitenkin taas uusia viiden vuoden päästä, mikä estää pitkäjänteisen toiminnan ja rakenteiden suunnittelun suomalaisen yhtiönä.

Peren mukaan 1990-luvun alussa Ahon hallituksella oli pitkän aikavälin suunnitelma, ja Lipposen molemmat hallitukset veivät asioita eteenpäin tasaisesti ja ennustettavasti.

"?Pahin ongelma on, että usko hallituksen haluun yhtenäistää lainsäädäntöä ja kehittää sitä vakaalla ennakoitavalla tavalla on mennyt. Ymmärrän, että hallituspohjan muutos johtaa myös uusiin linjauksiin, mutta nyt valitettavasti näyttää että se on johtanut myös hätäiseen nikkarointiin ja monimutkaistuviin vaikeasti ymmärrettäviin uusiin säädöksiin."?

Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen