Lue uutinen mobiilisivustolla

Tietoyhteiskunnalle herui lisää rahaa

26.8.2004 11:44 Tietoyhteiskunta-ohjelma saa valtion uudessa budjettiesityksessä 6,9 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa seuraavalle kolmelle vuodelle. "Kyllä pitää olla tyytyväinen, että tiukasta budjettikehyksestä huolimatta ohjelmalle löytyi lisärahoitusta", ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja myhäilee.

Pääministerin johtaman tietoyhteiskuntaohjelman kolmen vuoden budjetti on 8,1 miljoonaa euroa, kun entinen perusrahoitus lasketaan määrärahaan mukaan.

Ministeriöt ovat listanneet ohjelmahankkeita tärkeysjärjestykseen. Ylimääräiset rahat ministeriöt aikovat käyttää julkisten sähköisten palvelujen kehittämiseen, laajakaistayhteyksien saamiseen kouluihin ja kirjastoihin sekä opetushenkilöstön kouluttamiseen.

Tekes saa lisää rahaa

Lisää tutkimusrahaa on luvassa Teknologian kehittämiskeskus Tekesille. Tekesille on tulossa 16 miljoonaa euroa lisää myöntämisvaltuuksia tutkimushankkeisiin. Lisäys merkitsee neljän prosentin korotusta.

Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara muistuttaa, että lisäys on linjassa nykyisen hallitusohjelman kanssa.

- Tosin jäämme jossain määrin siitä, mitä ohjelmassa luvataan.

Tekesissä ei ole vielä linjattu, miten varat jaetaan eri tutkimussuuntien kesken.

Tuen kysyntä on vilkastunut euromääräisesti kymmenen prosenttia viime vuodesta. Eniten ovat kasvussa tietotekniikkaan ja biotekniikkaan liittyvät hankkeet.

Otaniemi kiristää vyötä

Budjetti tietää niukkuuden jatkumista Teknillisessä korkeakoulussa, joka joutuu etsimään lisää ulkopuolista rahoitusta yrityksiltä ja tutkimuslaitoksilta.

- Budjetissa on kyllä euromääräistä lisäystä, mutta se on indeksikorotuksen seurausta, suunnittelupäällikkö Anita Rautamäki laskee.

Korkeakoulun menoja lisäsivät viime talven 20 prosentin vuokran korotukset. Rahapula on näkynyt siinä, että opetuslaitteisto vanhenee Espoon Otaniemessä ja perusopetukseen on vaikea saada varoja.

- Rahaa pitäisi hakea runsaasti ulkopuolelta. Ulkopuolisen rahoitusta ei kuitenkaan käytännössä saa perustutkimukseen, vaan niitä annetaan käytännön sovelluksiin.

Rahoituksen hankinta ja siihen liittyvä paperisota työllistää tutkijoita entistä enemmän.

- Professorit valittavat, että heidän työnsä alkaa muistuttaa toimitusjohtajan työtä, Rautamäki pohtii.

Heidi Vaalisto
heidi.vaalisto@sanoma.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Lady Gaga suututti Thaimaassa Rolex-kommentillaan

• Poliisi tarkistaa vahvaa vihjettä lasten yliajajasta
• Valtiolla ansaitsee keskimäärin 3 500 euroa kuukaudessa
• Teiniviha on tyhmää
• Kuopion Ikea avattiin ilman ryntäystä