Lue uutinen mobiilisivustolla

Deloitte: suuryritykset pettyneitä ulkoistukseen

22.4.2005 14:22 Monet maailman suurimmista organisaatioista, jotka omaksuivat nopeasti tietohallinnon ja liiketoimintaprosessien ulkoistamisen, ovat nyt vetämässä ulkoistettuja toimintojaan takaisin omaan yritykseen tai miettimässä ulkoistukselle vaihtoehtoja.

Yritykset ovat pettyneitä juuri niihin osa-alueisiin, joille ulkoistuksen odotettiin tuovan hyötyjä: kustannussäästöt jäävät selvästi odotettua pienemmiksi, arvoketjut monimutkaistuvat, liiketoiminnan joustavuus vähenee ja läpinäkyvyys heikkenee.

Näin kertoo Deloitte, jonka vasta julkaistu tutkimus "Calling a Change in the Outsourcing Market" pureutuu globaalien suuryritysten ulkoistuskokemuksiin. Tutkimuksen mukaan 70 prosentilla vastaajista on ollut merkittäviä negatiivisia kokemuksia ulkoistusprojekteista, ja nyt yritykset ovat entistä varovaisempia ulkoistuksen suhteen.

Piilokustannukset yllättivät

Neljännes tutkimukseen osallistuneista suuryrityksistä on vetänyt ulkoistetut funktiot takaisin omaan yritykseen, koska ne uskovat voivansa hoitaa tehtävät paremmin ja kustannustehokkaammin sisäisesti. Yli 40 prosenttia vastaajista ei nähnyt ulkoistuksen tuovan kustannushyötyjä.

57 prosenttia vastaajista maksoi ulkoistuksessa sellaisista palveluista lisälaskuja, joiden ne uskoivat kuuluvan ulkoistussopimukseen. Vajaa puolet vastaajista mainitsikin piilokustannukset yleisimmäksi ongelmaksi ulkoistusprojektien hallinnassa, Deloitte kertoo.

- Ulkoistuspalveluiden tarjoajilla voi olla ristiriitaisia tavoitteita asiakkaisiin verrattuna ja ne voivat riskeerata asiakkaiden tavoitteet innovaatioihin, kustannussäästöihin ja laatuun. Aidon kumppanuuden saavuttamiseksi osapuolten luottamuksen on oltava hyvä ja sen kehittämiseksi on tehtävä runsaasti työtä. Jos tavoitteet ovat lähtökohtaisesti ristiriitaiset, kumppanuus ei tule kuitenkaan koskaan toteutumaan, Suomen Deloitten ulkoistuksen neuvontapalveluiden vetäjä Ilkka Huikko huomauttaa.

Resurssien vapautuminen kyseenalaista

Tutkimuksen mukaan yritykset ulkoistivat toimintojaan alun perin muun muassa kustannussäästöjen, joustavuuden ja kyseisiin tehtäviin liittyvän osaamisvajeen takia. Sen sijaan, että toiminnot olisivat yksinkertaistuneet, ulkoistajat ovat huomanneet, että ulkoistustoiminnot voivat aiheuttaa odottamatonta monimutkaisuutta, lisätä kustannuksia ja kitkaa arvoketjuun, vaatia ylimmän johdon huomiota ja edellyttää odotettua syvällisempää johtamista.

Tutkimuksessa nousi esille myös seuraavia merkittäviä huomioita: 57 prosenttia vastaajista ei ole voinut vapauttaa sisäisiä resurssejaan ulkoistetusta toiminnosta muihin projekteihin. 52 prosentin mielestä kustannuksiin liittyvät tekijät ovat suurimpia riskejä ulkoistuksessa. 81 prosentilla ei ole tarpeeksi tai ollenkaan tietoa ulkoistustarjoajan hinnoittelu- ja kustannusrakenteista, mikä saattaa lisätä mahdollisuutta ylimääräisten laskujen maksuun. 48 prosentilla tutkimukseen osallistuneista ei ole standardoitua menetelmää ulkoistusprojektien arvioimiseen.

Sopimuksia neuvoteltu uusiksi

Tutkimus heijastelee myös ulkoistuspalvelujen tarjoajille muutosta: 83 prosenttia vastaajista sanoi, että he ovat neuvotelleet ulkoistussopimuksistaan uudelleen hinnoittelun ja liiketoiminta-, teknologia- ja lainsäädäntömuutosten takia. 53 prosenttia vastaajista ovat lyhentäneet sopimusten kestoa joustavuuden ja neuvotteluaseman parantamiseksi. 73 prosenttia tekee yhteistyötä useamman ulkoistuspalveluiden tarjoajan kanssa välttääkseen riippuvuutta yhdestä toimijasta. 45 prosenttia ovat lisänneet tulossidonnaisia ehtoja ulkoistussopimukseen, jotta yhteistyökumppani motivoituisi asiakkaan etujen ajamiseen ja innovaatioihin.

- Ulkoistuspalvelut houkuttelevat globaaleja suuryrityksiä jatkossa entistä vähemmän, koska ne eivät tuo odotettuja hyötyjä ja niiden käyttö kustannustehokkuusstrategiana vähenee parantuneen taloudellisen tilanteen myötä. Yritykset hakevat kasvua muunlaisten järjestelyiden kautta. Oikein ja oikeista syistä tehtynä ulkoistus voi kuitenkin olla edelleen kannattavaa, Huikko sanoo.

- On myös huomattava, että suomalaisittain suuret yritykset ovat kansainvälisesti keskikokoisia. Siksi niiden on vaikea päästä vahvaan neuvotteluasemaan globaalien ja suurten palvelutoimittajien kanssa, mutta toisaalta yrityksemme voivat hyötyä toimittajien mittakaavaedusta suhteessa enemmän kuin globaalit suuryritykset, Huikko jatkaa.

Tutkimuksessa haastateltiin 25 yrityksen ylimmän johdon edustajaa maailman suurimmista organisaatioista vuoden 2004 lopulla. Noin puolet yrityksistä on Fortune 500 -yrityksiä, ja kolmannes tutkituista on listattu New Yorkin pörssissä tai Nasdaqissa. Ne edustavat eri toimialoja, kuten valmistavaa teollisuutta sekä rahoitus-, kauppa-, telekommunikaatio-, matkustus- ja energia-aloja.

Tutkittujen yritysten yhteenlaskettu markkina-arvo on noin biljoona dollaria ja ne työllistävät yli miljoona henkeä. Ne käyttävät isoihin ulkoistussopimuksiin yhteensä noin 50 miljardia dollaria.

Tuomas Karvonen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Media: Cannonballin johtaja kuoli

• Lady Gaga suututti Thaimaassa Rolex-kommentillaan
• Keskipohjanmaa: Halvat matkat houkuttavat nuoria pyramidipeliin
• Teiniviha on tyhmää
• Poliisi tarkistaa vahvaa vihjettä lasten yliajajasta