Lue uutinen mobiilisivustolla

Carl-Henric Svanberg moittii rajojen taa lähtijöitä

Carl-Henric Svanberg leikittelee ajatuksella, että Ericsson veisi kaikki toimintonsa Kiinaan markkinointia ja palvelua lukuun ottamatta: "Säästäisimme korkeintaan 10 miljardia kruunua vuodessa."

23.6.2005 11:01 Ericsson on Carl-Henric Svanbergin johdolla tehnyt parissa vuodessa Ruotsin taloushistorian jyrkimmän käännöksen roskayhtiöstä menestykseen. Tavoitteeseen on päästy tuottavuutta kohentamalla. "Niin kauan kun toimimme yhtä tehokkaasti Ruotsissa kuin kilpailijat Kiinassa, voimme kattaa korkeammat kustannuksemme täällä", Svanberg sanoo.

Lukkofirma Assa Abloyta ennen johtanut Carl-Henric Svanberg tietää tehokkuuden tärkeyden.

- Assa Abloylla keskityimme heti tuottavuuden nostamiseen aina, kun hankimme uuden yrityksen.

- Ennen kriisiä telealalla oli laajentuminen tärkeämpää kuin kustannustehokkuus. Kriisin myötä fokus kääntyi telebisneksessäkin kohti tuottavuutta ja kannattavuutta koon asemesta, Svanberg aprikoi Dagens Industrissa.

Lähes ensi töikseen Ericssonilla Svanberg erotti teknisesti edistyneet ydinverkot tukiasemien kaltaisista standardituotteista. Kaiken taustalla oli pyrkimys tehokkuuden nostamiseen. Muutoksen kourissa Ericssonin työvoima väheni 110 000 henkilöstä 50 000 työntekijään.

- Jos olisimme tavoitelleet pelkästään kustannusten alentamista, olisimme saavuttaneet rajuilla leikkauksilla muutaman miljardin kruunun tulosparannuksen, mutta emme 27 miljardin parannusta. Nyt bruttomarginaalimme on noussut 33 prosentista 48 prosenttiin, Svanberg erittelee saneerauskuurin vaikutuksia Dagens Industrissa.

Monilla yrityksillä väärät syyt muuttoon

Edellä kuvatuin menetelmin Ericsson voi puolustella tuotannon pitämistä Ruotsissa, vaikka suuri osa yrityksistä siirtää tuotantoaan halpamaihin. Ruotsista, kuten Suomestakin, on hävinnyt runsaasti työpaikkoja vaikkapa Kiinan suuntaan.

Carl-Henric Svanberg ei usko siihen, että loputkin Pohjolaan jääneistä tehtaista ajetaan alas.

- Mielestäni monet yritykset siirtävät tuotantoaan ulkomaille vääristä syistä. Jos tehokkuus puuttuu toiminnasta kotimaassa, ei ratkaisu ole ulkomaille muuttaminen. Jos kykenee organisoimaan toimintansa paremmin kotimaassa, voivat perusteet muutolle kokonaan hävitä, hän arvelee.

Svanberg käyttää esimerkkinä matkapuhelinten valmistusta. Vuonna 1984 yhden puhelimen valmistamiseen kului sata tuntia, nykyään enää viisi minuuttia. Tällaisella vauhdilla työvoimakustannukset ovat kaikkea muuta kuin ratkaisevat, Svanberg väittää.

- Sama logiikka vallitsee verkkolaitteiden tuotannossa. Kun me ajoimme alas Nynäshamnin tehtaamme, ei se johtunut ulkomaille muuttamisesta vaan siitä, että ylsimme Ruotsissa kahdella tehtaalla samaan tuotantovolyymiin, johon ennen tarvittiin kolme yksikköä.

Svanberg ymmärtää kuitenkin muidenkin toimialojen ongelmia. Hän ottaa esimerkiksi Electroluxin, joka lopettaa tehtaansa Västervikissä Ruotsissa.

- Heidän on pakko järkiperäistää tuotantoaan. Pölynimureiden valmistaminen Länsi-Euroopassa ei ikinä tule kannattamaan.

Ruotsalaiset insöörit maineettaan edullisempia

Svanberg ei pidä riskinä myöskään sitä, että yhä useammat teknologiayhtiöt siirtävät tutkimus- ja kehitystoimintaansa halpamaihin. Hänen mukaansa tietyt, edistyneet toiminnot pysyvät Ruotsissa, vaikka niin monet kehuvat kiinalaisten ja intialaisten insinöörien työn edullisuutta läntisiin kollegoihin verrattuna.

- Ruotsalaiset insinöörit eivät sitä paitsi ole kansainvälisissä vertailuissa niin kalliita kuin usein luullaan. Niin kauan kuin kykenemme toimimaan Ruotsissa yhtä tehokkaasti kuin muut Kiinassa, pärjäämme hyvin, Svanberg valaa uskoa alaisiinsa.

Hänen mukaansa kaikkia toimintoja ei ikinä voida viedä halpamaihin. Esimerkiksi myynti- ja palvelutoimintojen on pakko sijaita lähellä asiakkaita.

- Jos leikimme ajatuksella, että muuttaisimme Ericssonin kaikki muut toiminnot vaikkapa Kiinaan, emme silti säästäisi enempää kuin kymmenen miljardia kruunua vuodessa, Svanberg kuvailee.

Kymmenen miljardia voi tuntua paljolta, jos ei muista, että Ericssonin liikevaihto oli viime vuonna 130 miljardia kruunua ja tulos 27 miljardia kruunua.

Ericsson ei luovu Sony Ericssonista

Viime aikoina markkinoilla on puhuttu siitä, että Ericsson voisi tehdä siemensit ja luopua osuudestaan matkapuhelimia valmistavasta Sony Ericssonista japanilaisten hyväksi.

Nämä puheet Carl-Henric Svanberg kumoaa pontevasti. Hän korostaa Ericssonin, Sonyn ja Sony Ericssonin välistä kolmiyhteyttä.

- Emme varmasti myy. Tällaiset jutut eivät pidä paikkaansa.

- Side Ericssonin ja Sony Ericssonin välillä on vain vahvistunut, samoin kuin side Sonyn kanssa. Tämä kehitys nopeutuu nyt, kun kulutuselektroniikka alkaa kommunikoida keskenään. Näemme pian, miten kehitämme uusia sovelluksia musiikin, videoiden ja muun sisällön liikuttelemiseksi mobiiliverkoissa, Svanberg sanoo.

Sony Ericssonin myyntikäyrän hienoinen alkuvuoden notkahduskaan ei Svanbergia huoleta.

- Otan tämän asian rauhallisesti. Sony Ericsson ei ole yhtä iso kuin Nokia, joten yhtiö ei voi alinomaa tuoda uutta markkinoille. Walkmanin ja K750-mallin lanseeraukset tulevat parantamaan yhtiön asemia.

Markku Pervilä toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Seksuaalirikoksesta epäilty valmentaja löytyi kuolleena sellistä

• Pohjanlahdelta löytyi upotettu konjakkilaiva
• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Tukholman teinit tilaavat vodkaa tekstiviestillä
• USA:n tiedustelupalvelu kumoaa huhut Kim Jong-unin salamurhasta