Lue uutinen mobiilisivustolla

Kännykkäpeliyhtiöillä vientiä ulkomaille

6.9.2005 11:12 Suomalaisia kännykkäpeliyhtiöitä on päätynyt viime aikoina amerikkalaisten syliin. Toukokuussa Mr. Goodliving myytiin RealNetworksille 15 miljoonalla eurolla. Vuosi sitten Sumeasta tuli osa Digital Chocolatea ja trendin odotetaan alalla jatkuvan.

- Uskon, että muitakin yhtiöitä vielä päätyy ulkomaisille yrityksille. Kyllä siellä koko ajan seurataan kiinnostuneina suomalaisia pelitaloja, arvioi Tekesin Fenix-ohjelmaa vetävä Klaus Oesch.

Suomessa mobiilipelejä kehittää muutamia kymmeniä yrityksiä, joista noin kymmentä pidetään kovatasoisina. Tekes on myöntänyt yhtiöille tuotekehitysrahaa ja lainoja sekä tukenut Fenix-ohjelmassaan peliyhtiöitä muutenkin. Neogames-keskuksessa yritetään lisätä yritysten yhteistyötä ja auttaa vientiponnisteluissa. Silti näyttää, että ulkomaiset yhtiöt poimivat pelikehityksen hedelmät.

- Se ei ole missään tapauksessa väistämätöntä. Jotta peleistä luotaisiin isompaa teollisuutta Suomeen, yhtiöitä pitäisi kehittää pitkäjänteisesti. Pitäisi olla oikeantyyppistä rahaa ja enemmän konkareita yhtiöiden johdossa, luettelee Neogames-keskuksen johtaja Ilkka Kaakkolammi.

Oikeanlaisella rahalla Kaakkolammi tarkoittaa suomalaista julkista ja yksityistä rahaa esimerkiksi Sitralta, Tekesiltä ja bisnesenkeleiltä. Se olisi "kärsivällisempää" rahaa kuin kansainvälisten riskisijoittajien tuki.

Pelifirmat hakevat ulkomaista kumppania yleensä siksi, että koolla on väliä, kun pelejä lähdetään jakelemaan. Tekesin Fenix-ohjelman teknologia-asiantuntija Marko Heikkisen mielestä kumppanin ei silti tarvitse olla ulkomainen. Hänen mielestään suomalaiset voisivat fuusioitua keskenään.

- Pelialalla kukaan ei halua luopua omasta lapsestaan. Tästä ajattelutavasta pitäisi päästä irti ja pitää pelibisnestä samanlaisena kuin mitä tahansa ohjelmistobisnestä.

Ilkka Kaakkolammi huomauttaa, että useasta yrityksestä fuusioituva suomalaisyritys saisi hyvin todennäköisesti pääomasijoittajan, joka lopulta myisi yhtiön ulkomaille.

Kumppani Suomesta

Codetoys löysi kumppanin Suomesta. Yhtiöstä myytiin kesäkuun alussa 20 prosenttia UniqMindsille, jolla on optio ostaa koko yhtiö.

Springtoysin ja Codeonlinen fuusiosta pari vuotta sitten syntynyt yhtiö on luopunut pelien kehittämisestä ja aikoo löytää markkinaraon pelien sekä muiden mobiilisisältöjen ja -sovellusten jakelusta.

- Taustalla on sama tekijä kuin pelinkehittäjilläkin eli yksikkökokoa pitää kasvattaa, perustelee kauppaa Codetoysin toimitusjohtaja Matti Hämäläinen.

Fuusiokonkari kannattaa yhteistyön lisäämistä suomalaisten kesken, mutta ymmärtää myös niitä, jotka myyvät ulkomaille.

- Tämä on liiketoimintaa, ja joskus liiketoiminnan kehittämisen kannalta paras kumppani löytyy ulkomailta, Hämäläinen sanoo.

Suomalaisuus mahdollista

Sumean entinen toimitusjohtaja Ilkka Paananen pitää suomalaisena pysymistä mahdollisena, periaatteessa.

- Tietenkään ei ole pakko myydä, jos Suomesta saa sellaisen kasan taloudellisia resursseja ja osaamista ja levitystä, että on mahdollisuus pärjätä globaalilla alalla. Me kolusimme kaikki mahdolliset vaihtoehdot, mutta muulla tavalla olisi ollut vaikea saada yhtä paljon pääomaa.

Paanasen mukaan ne yhtiöt, jotka vain kehittävät pelejä, voivat pysyä puhtaasti suomalaisina.

Jos taas yhtiö haluaa hoitaa myös pelien julkaisua ja jakelua, tarvitaan järeämpää koneistoa.

Häntä ärsyttää se, että Sumean päivitellään päätyneen ulkomaille.

- Enemmän oli kysymys fuusiosta. Sumean avainomistajat ovat merkittäviä henkilöomistajia Digital Chocolatessa. Luonnollisesti pääoma tulee ulkomailta, mutta en minä näe siinä mitään pahaa.

Työllistämistä pääomalla

Paananen korostaa, että ulkomaisella pääomalla pystytään työllistämään Suomessa 80 henkeä, mikä on enemmän kuin Digital Chocolaten Amerikan-konttorissa. Sumean työntekijämäärä on kaupan jälkeen kaksinkertaistunut ja lisää palkataan.

Tekes on tukenut Heikkisen mukaan kännykkäpeliyhtiöitä melko pienillä summilla. Mobiilipelien kehittäminen on halpaa verrattuna konsoli- ja tietokonepeleihin ja yritykset ovat usein niin pieniä, ettei niillä ole Tekesin vaatimaa määrää omaa rahaa.

Toki osa on rahaa saanut. Esimerkiksi Mr. Goodliving sai vuosina 2002-2004 tuotekehitysrahaa lähes 300 000 euroa ja Codetoys reilut 450 000 euroa.

Summat ovat pieniä verrattuna vaikkapa biotekniikkayhtiöiden saamaan tukeen. Esimerkiksi Biotie Therapies sai vastaavana aikana lähes 13 miljoonaa euroa.

Tekes seuraa tarkasti, mitä ulkomaille myydyissä peliyhtiöissä tapahtuu. Toistaiseksi tukea ei ole peritty takaisin, koska myytyjen yhtiöiden tuotekehitys on jäänyt Suomeen.

Katja Okkonen
katja.okkonen@sanoma.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste