Lue uutinen mobiilisivustolla

Päät pois poteroista!

Jyrki Ali-Yrkkö

10.9.2005 14:43 ? Kun tuijotetaan pelkästään kustannuksia, ei nähdä uusia mahdollisuuksia. Luova ajattelu ja uusien kasvumahdollisuuksien etsintä jumiutuvat, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimuspäällikkö Jyrki Ali-Yrkkö tykittää.

Kustannusjahdissa tuotteiden tai palveluiden myynnin kasvattaminen, uudet markkinat tai markkina-alueet eivät ole päässeet liiketoiminnan fokukseen.

– Oletetaan, että tuotot pysyvät vakioina, lisämyyntiä ei synny ja säästöt haetaan tuotantokuluista. Uusiin mahdollisuuksiin ei tartuta. Pidetään päät poteroissa ja toivotaan, ettei kranaatti osu kohdalle, hän manaa.

Suomalaisella ict-osaamisella, koulutuksella ja innovaatiokyvyllä voitaisiin synnyttää paljon hyvää.

– Maailma on täynnä vaihtoehtoja. Usein joku hyvin konkreettinen pieni idea synnyttää kilpailuedun.

Turbulentti toimiala

Kiina-ilmiöstä ja Intian merkityksestä maailmantaloudessa useita tutkimuksia tehnyt Ali-Yrkkö sanoo, että ict-ala käy nyt kiihdytetyllä vauhdilla läpi perinteisillä toimialoilla vuosikymmeniä vieneen rakennemuutoksen.

Kiina-ilmiön rajut vaikutukset Suomeen johtuvat Ali-Yrkön mukaan siitä, että merkittävä osa alan tuotannosta on keskittynyt yritykseltä toisille suunnatuille markkinoille.

– Kun päämies jahtaa kustannuksia, alihankkijat ja sopimusvalmistajat pannaan venymään. Kuluttajatuotteita valmistavat yritykset eivät ole yhtä suuressa kurimuksessa.

Myös ict-alan ominaispiirre korostaa Kiina-ilmiön voimakkuutta.

– Ajantasainen tietointensiivinen ala jalostuu hurjaa vauhtia. Teknologia kehittyy, kun on paljon toimijoita ja käyttämättömiä mahdollisuuksia. Nopeat syövät hitaat, hän sanoo.

Me tietotyöläiset elämme ikään kuin reaaliaikaisessa rottakokeessa, jossa kannattaa olla kuitenkin se toinen juustopalaa saalistava rotta. Etulinjan innovaattori tukehtuu ketteryytensä.

Globalisaatio kaventaa köyhyyttä

Globalisaatio on luonut uuden kansainvälisen kilpailutilanteen ja työnjaon.

– Ennen Suomen yritysmaailman kilpailijoiksi mainittiin saksalaiset, ruotsalaiset tai jenkit. Nyt kilpailijoita on Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa tai Koreassa. Pitää skarpata, Ali-Yrkkö patistaa.

Moni Kiinaan perustetuista tytäryhtiöistä kaatunee kuitenkin muutaman vuoden kuluttua, sillä ne käyvät tappiolla.

– Nyt kiinnitetään huomiota vain työvoimakustannuksiin. Työvoiman siirto tuo mukana muitakin kustannuksia. Ehkä Kiinan-valloituksessa hävittiinkin jotain johtajuudessa, tiedonsiirrossa tai ideoinnissa.

Ali-Yrkön mukaan globalisaatio merkitsee uutta kansainvälistä työnjakoa, mutta kansainvälistyminen on vain osa globalisaatiota.

– Päätöksemme heijastuvat nopeammin muualle ja päinvastoin.

Kansainvälistymällä yritykset edistävät kehittyvien markkinoiden yhteiskuntia, vaikkakin yritykset tekevät sen omista itsekkäistä lähtökohdistaan.

– Mitä väärää on siinä, että köyhemmissä maissa elävät ihmiset saavat osansa maailman talouskasvusta ja varallisuuden kasvusta?, Ali-Yrkkö kysyy.

Olisi tietysti kivaa, että asuntolainaansa lyhentävän ylöjärveläisperheen tulevaisuus olisi turvattu samoin kuin chennailaisen suurperheen vaurastuminen.

30 000 työpaikkaa syntymässä

Tietoalojen liiton mukaan ohjelmistoyritykset rekrytoivat ja myynti vetää. Suhdanteet tosin huolettavat.

Markkinatutkimuslaitos IDC ennakoi, että seuraavien neljän vuoden aikana ict-ala synnyttää Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueelle kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa. Suomeen se merkitsisi noin 30 000:ta uutta tietotekniikkaa sivuavaa työpaikkaa.

– Toimenkuvat mullistuvat. Helposti mekanisoitava ohjelmointityö siirtyy halvempien työkustannusten maihin, Ali-Yrkkö sanoo.

Työnantajat sanovat alan työpaikkojen katoavan Suomesta korkean henkilöverotuksen ja työvoimakustannusten vuoksi. Ali-Yrkkö kyseenalaistaa väitteen.

– Meillä ei ole länsimaisittain erityisen korkea elintaso. Suomeen palkkaa kaksi henkilöä alan huipputehtäviin verrattuna USA:n palkkatasoon – verotusnäkökohdatkin huomioon ottaen, hän sanoo.

– Mutta Suomen työvoimakustannukset Venäjään, Kiinaan tai Intiaan verrattuna ovat taas korkeammat.

Hän romuttaa myös myytin, ettei Suomessa voisi valmistaa kannattavasti.

– Kaikkien suomalaisten teollisuusyritysten pääoman tuotto on keskimäärin reilut kymmenen prosenttia. Sehän on hyvä, Ali-Yrkkö sanoo.

Olli Manninen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Espanjan euroviisuedustajaa pyydettiin välttämään viisuvoittoa

• Kirkkoherra vihreistä: "hovisyöttiläsporukka"
• Urpilainen tekee pesäeron ay-liikkeeseen
• Kiista venäjän kielestä johti nujakkaan Ukrainan parlamentissa
• Facebook-miljonääri halutaan pitää poissa Yhdysvalloista