Lue uutinen mobiilisivustolla

Suomi hyytyi kilpailukykykisassa

11.5.2006 08:55 Sveitsiläinen yritysjohdon koulutuslaitos IMD on alentanut Suomen sijoituksen kilpailukykyisimpien maiden vertailussa neljä sijaa kymmenenneksi.

Vastaavassa katsauksessa toinen laitos, WEF, tulkitsee Suomen olevan maailman ykkönen. Mistä näin suuri ero?

Kummankin laitoksen yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen tutkimusjohtaja Petri Rouvinen sanoo, että laitokset määrittävät kilpailukyvyn eri tavoin ja muuttavat määritystään vielä vuosien mittaan, mikä tuottaa eri tulokset.

– Kilpailukyky on ameebamainen ilmiö, joten sitä on hankala mitata. Vertailun luottamusväli on 5–10 sijaa kumpaankin suuntaan, joten suurikaan muutos ei välttämättä kerro todellisesta kehityksestä, Rouvinen sanoo.

– Tulos antaa kuitenkin osviittaa siitä, että Suomen kilpailuympäristö on muuttunut yrityksille haastavammaksi.

Rouvisen mukaan listaukset mittaavat lähinnä nykytilannetta ja hiukan menneisyyttä, mutta sen sijaan eivät lainkaan tulevaisuutta.

– Kummankin laitoksen toteutuksessa on vakavia puutteita, joten sellaisinaan niitä ei tule ottaa päätöksenteon lähtökohdaksi. Niillä on arvonsa tietopaketteina kansakuntien vahvuuksista ja heikkouksista ja ne virittävät keskustelua kilpailukyvystä.

Rouvinen sanoo kilpailukyvyn olevan läheistä sukua talouskasvulle.

– Ne ajavat samaa asiaa: miten saavuttaa mahdollisimman korkea työn tuottavuus ja ripeä kasvu.

Kilpailukykyä enemmän Rouvisen mielestä pitäisi kiinnittää huomiota talouskasvuun, joka vaikuttaa suoraan kansalaisten hyvinvointiin.

– Tässä Suomella ei mene hyvin: talouskasvumme ei riitä nykymuotoisen elintason ylläpitoon.

Muuttuva maailma

IMD:n professori ja tutkimuksen johtaja Stéphane Garelli vastaa, että nopeasti muuttuva nykymaailma muuttaa myös kilpailukyvyn mittareita.

– Kilpailukyky on taitoa siitä, miten hyvin yritys tai valtio pystyy käyttämään varojaan ja tietojaan.

Institute for Management Development mittaa kilpailukyvyssä talouslukuja, hallituksen ja yritysten tehokkuutta sekä infrastruktuuria 61:sta maasta. Kaksi kolmasosaa tuloksista tulee faktatiedoista, kolmasosa mielipidetiedustelusta.

Petri Rouvisen mukaan Suomesta vastaajia oli ennätysmäärä, satakunta suomalaisyritysten johtajaa.

IMD houkuttelee etenkin laitoksessaan kouluttautuneita johtajia vastaamaan.

Suomen sijoitusta vetää alaspäin heikko talouskasvu. Reilun kahden prosentin kasvulla sijoitumme 47:nneksi. Työttömyys ja verotus ovat ankarat ja vuosityöaika lyhyt.

Suomen asema on heikentynyt myös ulkomaisten investointien houkuttelussa.

Rouvinen huomauttaa, että suomalaisjohtajat kokevat nyt tutkimuksen ja kehityksen siirtämisen pois Suomesta uhaksi omalle yritykselleen.

Pari vuotta sitten tätä ulkoistuskeskustelua käytiin tuotannossa, kun yritykset muuttivat toimintojaan Kiinaan. Pian siirretään tutkimusosastoja.

Kirsi Hyytiäinen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Obama perääntyi ehkäisykiistassa

• Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste