Lue uutinen mobiilisivustolla

Suomalaisten verkko-ostoista valuu miljardi ulkomaille

28.11.2007 14:42 Suomalaiset ostavat miljarditolkulla tavaroita ja palveluita verkosta, mutta neljännes myynnistä menee ulkomaille. Verkkokaupat eivät pysy tahdissa mukana eivätkä ole tarpeeksi laadukkaita, uskovat suomalaiset verkkovertailupalvelut.

Tänä vuonna suomalaiset ovat ostaneet netistä tavaroita ja palveluita arviolta 3,8 miljardilla eurolla. Summasta noin miljardi meni ulkomaisiin verkkokauppoihin, loput kotimaisiin. Viime vuonna suomalaiset kuluttivat 3,2 miljardia, josta 800 miljoonaa ulkomaille.

– Luvut ovat Elektronisen Kaupankäynnin Yhdistyksen ECF:n arvioita ja perustuvat muun muassa Sähköisen kaupan palvelukeskuksen ja Tilastokeskuksen tietoihin ja kyselyihin, sanoo ECF:n puheenjohtaja Kare Casals.

– Tarkkoja lukuja ei ole, varsinkaan ulkomailta tehdyistä ostoista.

Kun kuluttajat tekevät ostoksensa yhä useammin verkossa, he etsivät verkosta myös tietoa ostopäätösten tueksi. Tiedontarve on synnyttänyt uusia yrityksiä, kuten Vertaa.fi:n ja sekä Mikrobitti-lehden MBnetistä itsenäiseksi sivustoksi ponnistaneen Hintaseuranta.fi:n. Palveluista voi hakea tuotteiden hinta-, saatavuus- ja muita tietoja eri verkkokaupoista.

– Kävijämäärämme ovat kasvaneet tasaisesti. Sivullamme vierailee viikossa yli 130 000 kävijää, sanoo Vertaa.fi-vertailupalvelun toimitusjohtaja Ben Kerkhof.

Kerkhof ihmettelee kuitenkin, että vertailualalla ei ole tämän enempää kilpailua. Kahdeksan vuotta pyörineen Vertaa.fi:n ja melkein yhtä vanhan Hintaseuranta.fi:n lisäksi ei juuri ole tarjolla kotimaisia vaihtoehtoja.

Tehokkaimmin kilpailuhaluja tyrehdyttää Kerkhofin mukaan se, ettei Suomessa hirveästi ole mitään mitä verrata – laadukkaita verkkokauppoja on hänen mielestään täällä vähän.

– Meillä on vertailussa mukana 110 kauppaa. Niistäkin 20 on Ruotsista ja 10 muista ulkomaista, Kerkhof sanoo.

Vertaa.fi edellyttää, että kaupat täyttävät tietyt kriteerit.

– Verkkokaupassa on oltava kunnolliset maksuvaihtoehdot ja liikkeen on pystyttävä päivittämään meille hintatietonsa joka päivä. Luotto-ongelmia ei saa olla. Ulkomaisella verkkokaupalla on lisäksi oltava suomenkieliset sivut.

Suomessa on eri arvioiden mukaan tuhansia verkkokauppoja, mutta suurin osa panostaa Kerkhofin mukaan laatuun aivan liian vähän.

Samoilla linjoilla ollaan myös Hintaseuranta.fi:ssä.

– Suomalaiset verkkokaupat eivät ole niin laadukkaita kuin voisivat. Markkinarakoa olisi ihan selvästi. Kauppojen kannattaisi panostaa laatuun, käyttöliittymään ja asiakaspalveluun, sanoo kehityspäällikkö Janne Leino Sanoma Digitalista, joka omistaa Hintaseuranta.fi:n.

Viestintä- ja tutkimusyhtiö Sopranon mukaan Suomi onkin pudonnut verkkokaupassa Euroopan peränpitäjien joukkoon, kun se vielä vuonna 2003 oli kakkosena.

Toisaalta laadukkaatkaan suomalaiset verkkokaupat eivät suin päin hakeudu vertailusivustoille mukaan.

Kerkhofin mielestä kaupoilla on vertailupalveluista liian yksipuolinen kuva: ne uskovat, että asiakkaat juoksevat vain halvimman hinnan perässä.

– Yritykset saattavat ajatella, että toiminta ei ole heille kannattavaa, jos heillä ei ole tarjota halvinta vaihtoehtoa, Kerkhof sanoo.

– Asiakas ei kuitenkaan katso vain hintaa. Hän saattaa valita kalliimmankin vaihtoehdon, jos se vaikka toimitetaan nopeammin.

Yritykset maksavat vertailupalveluista klikkausten mukaan. Kun asiakas hakee tiettyä tuotetta palvelusta, hän saa listan tuotetta myyvistä kaupoista ja voi klikata tiettyä kauppaa katsoakseen lisätietoja tuotteesta. Sitten hän voi joko ostaa tuotteen tai jättää ostamatta. Näistä klikkauksista yritys maksaa.

Esimerkiksi Vertaa.fi:ssä hinta on 10–20 senttiä per klikkaus. Mutta onko toiminta kannattavaa yrityksille?

Kokemusta on esimerkiksi Akateemisella kirjakaupalla. Akateemisen kirjat eivät usein ole kirjahaun halvimpia vaihtoehtoja, joskaan eivät välttämättä kalleimpiakaan. Akateeminen palasi syksyllä takaisin Vertaa.fi:hin pidettyään siitä hetken mietintätaukoa.

– Vertaa.fi toimii varsin hyvin. Uskoisin, että palvelusta on kuluttajalle hyötyä. Aina hintavertailu ei kuitenkaan kerro koko totuutta esimerkiksi palvelusta ja toimitusajoista. Mainostajan kannalta on tärkeää, ettei vertailusivustolla olemisesta koidu liikaa kuluja, sillä nekin menevät loppujen lopuksi asiakkaan maksettaviksi, sanoo web-suunnittelija Ulla Heiskanen Akateemisesta Kirjakaupasta.

– Vertaa.fi on yksi verkkokaupan markkinointikanavista, välillä ollaan mukana myös tämän tyyppisessä mainonnassa.

Sanoma Digital ja Taloussanomat kuuluvat molemmat SanomaWSOY-konserniin.

Taloussanomat toimitus@digitoday.fi

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Espanjan euroviisuedustajaa pyydettiin välttämään viisuvoittoa

• Vatikaania riepotteleva tietovuoto johti pidätykseen
• Urheilupomo moitti Britannian olympiatoivoa lihavaksi
• Aurinkolentokone teki välilaskun Madridiin
• Yhdysvaltalaispojan murhaaja tunnusti 33 vuoden jälkeen