Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Haastajien vaikea tulla

EU Suomen laajakaistasta: missä kilpailu?

Kuva: Lehtikuva

25.3.2009 16:47 Suomi on korkealla kiinteän laajakaistan levinneisyydessä, mutta Euroopan komissio suomii kuitenkin kilpailun puutetta.

Euroopan komission tänään julkistamasta telealan markkinakatsauksesta selviää, että Tanska ja Alankomaat ovat kiinteän laajakaistan levinneisyydessä maailman kärkisijoilla, sillä laajakaistaa käyttää yli 35 prosenttia väestöstä.

Ne ovat yhdessä Suomen, Ruotsin, Iso-Britannian, Luxemburgin, Belgian, Saksan ja Ranskan kanssa edellä Yhdysvaltoja, jossa levinneisyys oli 25 prosenttia heinäkuussa 2008.

Mutta Helsingin Sanomien mukaan komissio kuitenkin moittii Suomea kilpailun vähyydestä katsoen, että haastajien on vaikea tulla tänne tarjoamaan vaihtoehtoja kuluttajille.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä EU:ssa jatkaa kasvuaan: vuonna 2008 lisäystä oli neljätoista miljoonaa, ja liittymien kokonaismäärä oli yli 114 miljoonaa.

Myös mobiililaajakaista on valtaamassa alaa, sillä tällainen liittymä on nyt kolmellatoista prosentilla EU:n väestöstä. Usb-modeemilla tai datakortilla toteutetusta mobiililaajakaistasta on tulossa varteenotettava vaihtoehto lankaverkon laajakaistalle muun muassa Itävallassa (liittymä 11,4 prosentilla väestöstä), Suomessa (9,1 %) ja Portugalissa (8,3 %).

Teleala
selviää

Euroopan teleala selviää talouden taantumasta, todetaan komission raportissa.

Komission mukaan Eurooppa on maailmassa ykkössijalla matkapuhelupalvelujen käytössä. Liittymiä oli vuonna 2008 EU:ssa 119 sataa asukasta kohti, ja Suomi oli hieman keskiarvoa ylempänä 121 liittymällään. Euroopalla on reilusti etumatkaa Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

Talouskriisistä huolimatta EU:n teleala (arvoltaan noin kolme prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta) jatkoi vuonna 2008 kasvuaan ja sen tulot olivat arviolta yli kolmesataa miljardia euroa. Kasvua vuoteen 2007 verrattuna kertyy 1,3 prosenttia, mikä on enemmän kuin muilla talouden aloilla.

Tiedotteen mukaan "alan kilpailusta hyötyvät eniten kuluttajat: he saavat parempaa vastinetta rahoille entistä halvemmalla". Keskimäärin matkapuhelinlaskut pienentyivät 21,48 eurosta 19,49 euroon vuonna 2008, ja 75 prosentilla eurooppalaisista kuluttajista on nyt vähintään kahden megabitin internet-liittymä.

Nopeiden verkkojen kehityksessä
"liikaa omapäisyyttä"

Mutta ilman parempaa Euroopan tasoista koordinointia, telealan yhtenäismarkkinoiden hyödyt voivat kaatua kansallisen tason sääntelyn epäjohdonmukaisuuksiin, komissio varoittaa.

– Kansallisten telesääntelyelinten riippumattomuutta on lisättävä. Tarvitaan myös reilumpaa kilpailua lankaverkon ja mobiiliverkon operaattorien välille, kun kiinteän verkon teletoiminta ja matkaviestintä ovat nivoutumassa toisiinsa, EU:n televiestintäkomissaari Viviane Reding vaatii.

– Erityisesti minua huolestuttaa se, että monet kansalliset telesääntelyelimet toimivat liian omapäisesti nopeiden internet-verkkojen kehittämisessä. Terveeseen kilpailuun ja kestäviin verkkoinvestointeihin ei päästä 27 erilaisella kansallisella toimintatavalla, joilla lähinnä suositaan oman maan vahvoja toimijoita, vaan avoimilla markkinoilla, oikeusvarmuudella ja kaikille investoinneille ja toimijoille tarjottavilla tasapuolisilla mahdollisuuksilla.

Jutun kirjoitti: Tuomas Linnake

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (19)

Huono 0
Kaikesta puuttuu kilpailu Suomessa joten ei se laajakaista ole mitenkään ihmeellinen asia.
Kartelleja vihaava.
Suomessa laajakaista operaattorit kilpailevat vain hintojen nostossa nykyisin...
tuskin muuttuu
Mobiili puolella en puhuisi edes laajakaistasta.
Laihakaista
Huono 5
Miksi vain laajakaistasta?
rape
Mutta hyvät eurot sentään!

Suomessahan operaattorit "eivät kilpaile hinnoilla vaan laadulla ja palveluilla".

Eli isommalla korvauksella saamme jatkossa vähemmän ja huonompia palveluita.

Eikö tuosta pitäisi saada jo joku innovaatiopalkinto?

(Kiitos islantilaiset pääomaraiskaajat, että lopetitte sen vähänkin kilpailun Suomesta)
Elvi - ei Alvi
Vihdoinkin! Komissio kurittaa. Ensin Suomen valtio, sitten teleoperaattorit, sen jälkeen justnameit.

Suomessa on se kummallinen piirre, että silloin kun on palvelulla laaja hintahaarukka, taivastellaan miten voi hinnoissa olla eroa, vaikka tuolloin todistetusti on kilpailua hinnalla. Liian monessa palvelussa on nykyään sama hinta kaikilla, millä siinä sitten kilpaillaan, laadukkailla ominaisuuksilla jotka on kaikilla samat?!?
Tenu
Missä tekijänoikeusjärjestöissä on kilpailu ?
aa
Tähän laajakaistapuolelle saataisiin varmasti kilpailua, ainakin vähän enempi jos vaikkapa valtio (pakko)lunastaisi operaattoreilta kuparit pois. Ei tarttis enää minkään operaattorin toimia vuokraverkossa tai yhdelläkään olisi mahdollisuutta täysmonopoliin "omalla alueellaan"! Suomessa kun löytyy paljon kolkkia joissa 80-100% laajakaistoista on yhden ja saman operaattorin hallussa. Tämän nämä operaattorit saavuttavat korkeilla verkon vuokrilla kilpailijoille. Kun näin tapahtuu lähtee alueeta loppukin kilpailu ja hinnat nousee. Esimerkiksi Tampereen seudulla, Elisa omistaa Tampereen verkot ja Sonera vastaavasti Valkeakosken. Elisa lakkasi myymästä liittymiä Valkeakoskelle ja Sonera nosti 1M liittymän hintaa kymmenellä eurolla. Tampereella Sonera totesi, ettei kannata tarjota 2M alempaa liittymää (ei tarpeeksi katetta omaan laariin) niinpä ne lähetti asiakkailleen ukaasin jossa kehotettiin kääntymään kilpailijan puoleen jos nopeuden- ja hinnannosto ei miellytä. Tämä on sitä vapaata kilpailua! Nyt kun sitten vedetään, vaikkakin tuskaisen hitaasti, valokuitua pitkin pitäjiä törmätään vielä vakavampaan monopolisoitumiseen. Valokuitua kun ei edes tarvitse vuokrata kilpailijoille, jokaisen tulisi siis vetää oma kuitunsa, rakentaa siis päällekkäisiä kuituverkkoja. Tämä johtaa siihen, että jos Operaattori X vetää taloyhtiöön kuidun ensimmäisenä, jää se todennäköisesti ainoaksi valokuituratkaisun tarjoajaksi siinä talossa. Kilpailijoiden kun ei oikein kannata panostaa roposiaan jo kuidun saaneeseen taloon vaan kannattaa koittaa kuiduttaa omia kohteita ja varata ne oman monopolin rakennuspalikoiksi. Kuiduttaminen on kallista lystiä nääs. Sitten Taloyhtiöissä maksellaan aluksi 24M/2M liittymästä samaa hintaa kuin toisessa talossa 100M/10M kunnes ikäjakauma antaa CAT-kaapeloinnille myötä yhtiökokouksessa. :) Menee jo vähän off topic joten lopetan..
Eräskin "asiantuntija"
Huono 4
EU voi olla huolissaan, että suomessa lähes kaikesta puuttuu kilpailu - vai miten on EU:n kallein ruoka jne...
veijo
Huono 9
Infran rakentaminen maksaa sikana ja takaisinmaksuajat on pitkiä niillä summilla mitä kuluttaja on valmis suomikakskytneljästänsä maksamaan. Ei telealakaan mitään hyväntekeväisyyttä ole, ei paljon kannata kilpailla niillä alueilla suomessa, joissa se yksikin operaattori kituuttaa nälkäkuoleman partaalla jopa nykyisillä riistohinnoilla. Kun Suomi on harvaanasuttu maa ja kaikki valtakunnan mattivanhaset tahtoo asua omakotitaloissa kaiken maailman nurmijärvillä niin kilpailua ei ole kuin suurempien kaupunkien keskustaajamissa.

Valokuitu on sentään siirtotienä sellainen, jota ei ihan heti tulla vaihtaamaan, tosin langattomat ratkaisut jossain välissä saattavat syrjäyttää sen, kuten gsm syrjäytti lankapuhelimen. Sitten kun FullHD pornosta tulee suurten massojen juttu niin valokuidulle on tarvetta, mutta sitä ennen ei.
jipjioejrgoiegh
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Googlen haastaja liehittelee mediataloja

26.05.2007 Norjalaisella Fastilla ei ole aikomustakaan kilpailla sanomalehtien verkkosivujen kanssa. Hakupalveluihin erikoistunut yhtiö pitää itseään mediatalojen kumppanina ja auttaa niitä ottamaan "lukijat ja mainostajat takaisin haltuunsa", kuten toimitusjohtaja John Markus Lervik asian ilmaisee.

.