Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Ex-lakijohtaja muistelee

"Nokialla on kovat arvot"

Kuva: Lehtikuva

15.4.2009 14:03 Tuore kirja paljastaa uskomattomia tapahtumia Nokian matkapuhelintuotannon historiasta. Yhtiö joutui muun muassa kovaan oikeustaisteluun, joka oli kuin suoraan televisiosarjasta. Nokian ex-johtajan kirja ruotii myös kovin sanoin yhtiön tehokkuutta ihannoivaa johtamismallia.

Nokian entinen lakijohtaja Anne-Liisa Palmu-Joronen avaa keskiviikkona julkaistussa kirjassaan kiinnostavan näkymän yhtiön toimintatapoihin. Kova vauhti on synnyttänyt ongelmia niin yhtiön liiketoimissa kuin ilmapiirissäkin.

Palmu-Joronen toimi Nokian matkapuhelinryhmässä lakimiehenä, lakiasianjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1988–2005. Hän pääsi seuraamaan näköalapaikalta ryhmän taivalta pienestä salolaisyhtiöstä maailman matkapuhelinykköseksi.

Palmu-Jorosen kirja Nokia-vuodet jakaantuu kahteen hyvin erilaiseen osaan. Ensin hän käy läpi omaa uraansa ja sen merkittävimpiä tapahtumia. Kirjan loppuosa on pamflettimainen vetoomus uudenlaisen johtamiskulttuurin puolesta.

Kiinnostavin kirjan käsittelemistä tapahtumista koskee yhdysvaltalaisen Motorolan "sodanjulistusta" Nokialle huhtikuussa 1989. Motorola haastoi tuolloin Nokian monimutkaiseen oikeusprosessiin, koska suomalaisyhtiö oli sen mielestä rikkonut yhdeksää Motorolan patenttia.

Motorolan haastetta seuranneet viikot ja kuukaudet olivat Palmu-Jorosen mukaan uskomattomia.

– Saatamme (matkapuhelinyksikön päälakimiehen) Urho Ilmosen kanssa todeta, perustellusti, että saimme jatkokoulutuksen tavalla, joka saattaa hyvinkin olla eräs kalleimmista suomalaisten juristien jatkokoulutuksista, hän kirjoittaa.

Vieraan oikeudenkäyntikulttuurin ohella lakimiesten taakkaa kasvatti se, että suomalaisyhtiön johto oli vaikea saada ymmärtämään, miten vakavasta ja isosta prosessista oli  kyse. Kanneasiakirjoja oli yli kuusitoista kiloa.

Pelkkää oikeudenkäynnin valmisteluvaihetta varten Nokian oli koottava kaikki asiakirja-aineisto, joka liittyi Motorolan kanteissa mainittuihin laitteisiin ja tekniikkaan koko matkapuhelinten historian ajalta. Kolme sihteeriä alkoi kopioida aineistoja kolmella kopiokoneella Salon-konttorin alakerrassa.

Aineistoa kertyi niin paljon, että niiden kuljetukseen tarvittiin kuorma-auto. Sitten kuriirin mukana kohti New Yorkia lähetetyt "kirotut laatikot" katosivat. Nokialaisiin iski paniikki, ja koko aineisto kopioitiin uudelleen. Kun uudet laatikot oli saatu matkaan, alkuperäiset löytyivät lentorahtiterminaalista New Yorkista.

Motorolan joukkue
kuin suoraan televisiosta

Kesäkuussa 1989 Motorolan juristiryhmä saapui Saloon prosessin kakkosvaihetta, ensimmäisiä todistajanlausuntoja, varten.

– He olivat kuin suoraan amerikkalaisesta lakimiessarjasta: hyvin istuvat puvut, tärkätyt paidat, paksut henkselit, kalliit merkkikengät, Waterman- tai Montblanc-mustekynät, mustat, isot asiakirjasalkut, keltaisia isoja lehtiöitä, tummanpunertavia pahvisia kansioita. . . He olivat nuoria, määrätietoisen ja äveriään näköisiä miehiä. Mitä he mahtoivatkaan ajatella saapuessaan pitkin mutkaista ja kapeaa ykköstietä pieneen Saloon? Luulen, että he naureskelivat ja ihmettelivät, mihin tuppukylään he olivat tulleet, Palmu-Joronen kirjoittaa.

Yhdysvaltalaisjuristit olivat tuoneet mukanaan jopa kaksi pikakirjoittajaa.

– Vaikutti siltä, että pikakirjoittajatkin oli valittu huolella, sillä molemmat olivat näyttäviä, kauniita ja nuoria pitkäsäärisiä naisia. Uskon, että miehen silmin he olivat todellisia katseenvangitsijoita, varsinkin kun heillä oli onnistunut meikki, muotoja korostavat asut, kauniit hiukset – ja niin: yllättävän lyhyet hameet. Kaikki taktikointi on mahdollista näissä tilanteissa, sillä jos todistaja ei jostain syystä pysty keskittymään kunnolla lausunnon antamiseen, kirjatuksi voi tulla jotain, joka palvelee kanteen nostanutta.

Heinäkuussa oikeusprosessi siirtyi New Yorkiin, ja Nokia neuvotteli asiasta koko syksyn Motorolan kanssa. Lopulta suomalaisten oli otettava lusikka kauniiseen käteen: marraskuussa Nokia lupasi maksaa Motorolalle korvauksia yli kymmenen miljoonaa dollaria. Oppirahat kuitattiin pian, sillä Nokiasta tuli nopeasti merkittävä matkapuhelinyhtiö Yhdysvalloissa.

Palmu-Joronen kertoo elävästi Motorolan kanssa käydystä patenttiriidasta. Sen hän jättää kertomatta, että jupakan siemen oli kylvetty jo viisi vuotta aiemmin. Tarinan alusta on kerrottu kirjoittamassani kirjassa Maailma taskussa (Tammi 2002).

1984 Nokia neuvotteli yhteistyöstä ison yhdysvaltalaisen kulutuselektroniikkayhtiön Tandyn kanssa. Ennen sopimuksen allekirjoittamista Tandy halusi varmistaa, että Nokian puhelimet eivät riko kenenkään patentteja.

Patenttiselvitys annettiin Nokian matkapuhelinyksikön ensimmäisen patentti-insinöörin, intialaisen Shubh Surin tehtäväksi. Hän huomasi pian, että Nokia valmisti puhelimia hyvin samalla tavalla kuin Motorola, joka oli alkanut kehittää nykyaikaisen matkapuhelinjärjestelmän teknisiä perusteita jo 1940-luvulla ja patentoinut kaiken mahdollisen.

Nokia ei välitttänyt riskistä, että se jäisi kiinni patenttirikkomuksista ja vakuutti Tandylle, että patentit olivat kunnossa. Motorolalle maksetut korvaukset olivat riskin hinta.

Luonnonvalintaa
vastaan

Kerrottuaan Nokian-vuosistaan Anne-Liisa Palmu-Joronen siirtyy pohtimaan johtajuutta ja hyvien – ja huonojen – johtajien ominaisuuksia. Helposti tulee mieleen, että pohdinnat periytyvät vahvasti hänen kokemuksistaan Nokiassa.

Palmu-Joronen suomii esimerkiksi sitä, miten yritykset käytännössä suhtautuvat yhteistyökumppaneihinsa. Hän arvostelee voimakkaasti käytäntöä, jossa sopimussuhteen vahvempi osapuoli alistaa ja pakottaa heikomman osapuolen kohtuuttomien riskien kantajaksi. On vaikea välttyä ajatukselta, että Palmu-Joronen tarkoittaa Nokiaa, jonka katsotaan varsin sumeilematta käyttävän alinhankintayrityksiä vain omaksi hyväkseen.

– . . . olen voimakkaasti eri mieltä niiden kanssa, jotka kannattavat luonnon valintaa. Se näyttää luovan pelkästään suuria, monikansallisia pelureita, jotka vähitellen kilpailuttavat pienemmät yritykset pois markkinoilta. Se karsii maailmasta pois valtavan määrän vaihtoehtoja ja johtaa yhä enemmän yritystoiminnan keskittymiseen, hän kirjoittaa.

Palmu-Jorosen mielestä yritysten pitäisi vaalia rehtiyttä ja vilpittömyyttä. Silti yritysten keskinäisestä toiminnasta "löytyy äärimmäisen itsekkäitä ja vahvasti narsistisia piirteitä kuten itsekeskeisyyttä, itseriittoisuutta, kaikkivoipaisuutta ja täydellistä rajattomuutta".

Palmu-Jorosen mukaan narsismi on paha ongelma myös henkilötasolla: narsistisia luonteenpiirteitä ihannoidaan ja näitä piirteitä omaavia ihmisiä nostetaan organisaatioissa valta-asemiin.

– Narsismia ei tunnisteta riittävästi, koska narsistit ovat erittäin lahjakkaita toisten ihmisten manipuloinnissa ja osaavat käsitellä erilaisia ihmisiä haluamallaan tavalla. Narsistit ovat usein myös hyvin älykkäitä, ja juuri sivistyneesti ja asiallisesti käyttäytyvät narsistiset, karismaattiset ihmiset ovat kaikkein vaikeimpia tunnistaa.

Hänen mukaansa narsisteilla on juuri niitä piirteitä, joita yritykset nykyään haluavat: he ovat vahvasti kilpailuhenkisiä, heillä on vahvaa itsensä toteuttamisen ja näyttämisen tarvetta sekä kykyä tehdä ns. "vaikeita ratkaisuja". Palmu-Joronen varoittaa, että menestyksen ja hyvyyden julkisivun takana narsistit voivat muuttaa työyhteisöjä itsepetoksen ja pahuuden riivaamiksi helveteiksi.

Tehokkuudesta siirryttävä
luottamusjohtamiseen

Anne-Liisa Palmu-Jorosen mielestä tehokkuutta ylikorostavasta johtamismallista olisi siirryttävä luottamusjohtamiseen, jonka pohjana on ihmisten keskinäinen luottamus yli organisaatiotasojen ja -rajojen.

– Luottamuspääoma tarkoittaa yritysten tavoin myös yhteiskunnassa sitä henkistä tunnetta, joka syntyy ihmisille, kun he voivat luottaa siihen, että kaikkialla yhteiskunnassa päätökset tehdään ja toteutetaan niin, että taloudellisen hyvinvoinnin lisäksi harkinnan lähtökohdaksi otetaan myös ihmisen muut tarpeet.

– Luottamusjohtamiseen liittyy reiluus, rehellisyys, avoimuus ja luottamus siihen, että kun peli on reilua ja avointa, ihmiset haluavat aina näyttää itsestään parhaan osaamisen.

Palmu-Norosen kanssa on vaikea olla eri mieltä.

Anne-Liisa Palmu Joronen: Nokia-vuodet – Mitä johtamisesta voi oppia (Atena 2009).

Jutun kirjoitti: Hannu Sokala

Hannu Sokala

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssillä.

Kommentit (13)

Huono 0
Nokia on ainakin noussut johtamistavallaan suureen menestykseen, mihin ainakaan tämä arvosteleva johtaja ei olisi kyennyt Nokiaa johtamaan.
Pena
Pena varmaan arvottaa elämässään kaiken muunkin rahan kautta.
Julle_
Kirjoittajan kritisoima johtamistapa voi jollain aikavälillä tuottaa pintapuolisesti tarkastellen hyviäkin tuloksia, mutta kun narsisti on seuraavan ylennyksensä saanut niin joku toinen joutuu sitten siivoamaan jälkiä.

Monissa, mm. amerikkalaisissa yrityksissä nämä High Flyer-pomot ovatkin ehtineet saada paljon pahaa aikaan ennen kuin edessä on firman vaihto, monasti tosin vielä isommalle postille ja palkalle.

Minkähänlaisia johtajatyyppejä on monien isojen ja sittemmin virheiksi osoittautuneiden yrityskauppojen takana - oli kyseessä sitten 3G-ilman ostaminen Saksasta tai eBay'n Skype-ostos, suomalaisten savupiippufirmojen Amerikanseikkailuista puhumattakaan?
Kiitos tästä tietoiskusta, kerkesinkin jo huolestua. Pelkäsinkin että päivän toinen pakollinen Nokia-uutinen oli jäänyt väliin.
Anonyymi
HAH! Kyllä sitä nyt arvostellaan kovia arvoja kun oma työpaikka ei enää olekaan niin varma. Missä olivat nämä artikkelit pari vuotta sitten?
Olen samaa mieltä että menestyä pitää voida ilman että tallaa kaikki muut alleen.

Ja tohon tehokkuuten sanoisin sen verran että Nokia ei ole tehokas kuin työntään luuria ulos uunista.

Kaikki pikkasenkaan ohi skuupin jutut menee Nokialla reisille. OVI STORE on seuraava sellainen. Vaikka pyritään puhtaasti kopioimaan APP Store. Mitään omia tai alan vahvuuksia ei osata käyttää. Kuitenkin APP Storekin on rakennettu vahvasti APPLEN jo olemassa oleviin vahvuuksiin (iTunes Store).
Huono 5
- Luottamusjohtamiseen liittyy reiluus, rehellisyys, avoimuus ja luottamus siihen, että kun peli on reilua ja avointa, ihmiset haluavat aina näyttää itsestään parhaan osaamisen.

Kyllä ja ei. Ei pitäisi sekoitetan mitä nuo em. mainitut arvot tarkoittaa siviilielämässä.
Duunnissa avoimuuden ja rehellisuuden rajat tulevat hyvin nopeasti vastaan. Ymmärrän mitä kirjoittaja ajaa takaa, mutta sanat ovat väärät.
Pitäisi keksiä synonyymit arvoille, rehellisyydelle, jne. mitä käytettäisiin työelämässä.
KKK
Huono 4
Mielenkiintoista.
Mistahan kirjaa voi ostaa (on-line, ulkomaille)?
Management by narsism
Huono 5
Kyseisellä johtamistavalla Nokia on kuitenkin tuottanut merkittävän määrän työpaikkoja ja uskomattoman summan rahaa Suomen kansantaloudelle.

Tällöin on vapautunut resursseja harrastella humaania johtamista lukemattomissa julkisissa laitoksissa. Vielä puuttuu vertailukohta yrityksestä, joko ko. arvoja noudattamalla olisi merkittävästi menestynyt.
Suomen kansa
Huono 5
Kyseisellä johtamistavalla Nokia on kuitenkin tuottanut merkittävän määrän työpaikkoja ja uskomattoman summan rahaa Suomen kansantaloudelle.

... ja pitänyt huolen että uutta 'nokiaa' ei ole tästä lamasta yllämainittua kansantaloutta pelastamassa.
management by kimitys
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava
Kirjoita vastaus
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Sed-televisioita ei tulekaan tänä vuonna

26.05.2007 Toshiba ei tuokaan tänä vuonna markkinoille uuteen sed-tekniikkaan perustuvia taulutelevisioitaan. Canon ei pysty toimittamaan Toshiban tarvitsemia näyttöjä.


Kolme vuotta sitten

YouTuben hitti paljastui lavastetuksi

26.05.2009 19-vuotiaalle tarjottiin mallikuvauksia, kun hän oli televisiouutisissa kertonut silminnäkijänä ampumistapauksesta.

.