Lue uutinen mobiilisivustolla

Eikö mihinkään voi enää luottaa?

18.5.2001 13:25 Enää ei riitä, että tietäisi virusten, matojen ja troijalaisten olevan pahoja. Eikä riitä sekään, että tietäisi hoaxien olevan vaarattomia, joskin ärsyttäviä pilaviestejä tai vääriä virusvaroituksia. Ehei. Maailma muuttuu ja yhtäkkiä hoaxien mukana tulee viruksia ja madot paikkaavat takaportteja.

Virus on vaikea juttu. Se aiheuttaa vahinkoa ja kaikenlaista mielipahaa, monistaa sitten itsensä ja pitää vielä yleensä huolen siitä, että se pääsee mahdollisimman monelle muullekin koneelle mellastamaan. Siksi viruksista pitää kertoa ihmisille - pitäähän heidän voida suojautua ikäviä tunkeutujia vastaan.

Toisaalta taas asioista kertominen on hankalaa. Mitä enemmän tietoa on saatavilla, sitä todennäköisempää tuntuu olevan, että tärkein pointti menee kaikilta niin sanotusti yli hilseen.

Pelot pääsevät valloilleen ja mielikuvitus laukkaamaan. Yhtäkkiä virus pystyy kaikkeen: rikkomaan tietokoneen kovalevyn, keittämään pahaa kahvia, puhkomaan Volvosta renkaat...

Periaatteet päälaelleen

VBS/Hard-A -niminen hoax-viesti levisi tällä viikolla maailmalla. Oikeastaan kyseessä oli kaksinkertainen petkutus, sillä ensinnäkään virusta, josta viesti varoitti, ei ole olemassa. Toisekseen viesti itsessään oli mato, jonka liitetiedostossa oli Visual Basic Scriptingillä kirjoitettu virus.

Sähköpostin liitetiedostoissa maailman ympäri kiertävät madot pääsevät leviämään siksi, että niitä aktivoidaan. Aktivointi taas edellyttää liitetiedoston avaamista. Kannattaako avata sellaista liitetiedostoa, jonka alkuperästä ei ole tietoa? Ei, mutta silti niitä avataan.

Torstaina digitoday kertoi uuden madon löytymisestä. Cheese-niminen sähköliero on sikälikin uusi, että vaikka se levittää itseään eteenpäin muiden matojen tavoin, se ei aiheuta vahinkoa vaan päinvastoin tukkii aiemman madon jättämän avonaisen takaportin.

Yhtäkkiä koko matoasetelma onkin kääntynyt päälaelleen. Cheese on ennättänyt herättää vilkasta keskustelua siitä, voidaanko tällainen "hyväntahtoinen" matoviljely hyväksyä. Puhutaan korjaustiedosto- tai patch-madosta.

Hyviä matoja ja sankareita

Hyvä mato jakaa mielipiteitä. Yhdelle tärkeää ei ole se, miten korjaustiedostoja levitetään, vaan se, että niitä ylipäätään levitetään. Toiselle taas pelkkä ajatuskin madosta tekemässä jotakin yleishyödyllistä on mahdoton.

Ajatushan on sinänsä kaunis: ystävällinen virusmaakari haluaa auttaa muita ja parantaa virtuaalimaailmaa kirjoittamalla hyväntahtoisen madon, joka poistaa ne pahat pöpöt koneelta.

Tähän itse asiassa juuri liittyykin se suurin mullistus, jonka Cheese on nostanut esiin: kyynisten hakkereiden - ei siis krakkereiden - pehmeneminen. Alan ihmisten keskusteluissa Cheese-kohu on jo nostattanut esiin niinkin lennokkaita ilmauksia kuin "suojelusenkeli".

Monen paatuneenkin datanörtin kuvitelmissa sankarilliset matorustailijat pelastavat ne, jotka eivät osaa itse suojata omaa järjestelmäänsä ja jotka siksi eivät ole paikanneet niiden takaportteja.

Sinänsä kaikkien tietoturva-aukkojen paikkaaminen olisi varmaankin kaikkien internetin ja sähköpostin käyttäjien etu. Toisten koneita olisi vaikeampi käyttää krakkeri-iskuissa omien jälkien peittämiseen, mikä helpottaisi kiinnijäämistä. Ja jos kerran kaikkia käyttäjiä ei tietoturva kiinnosta, eikö silloin ole muiden velvollisuus puuttua asiaan? Ilmeisesti monen mielestä näin on.

Uskokaa...

Mutta voiko Cheesen kaltaiseen matoon luottaa? Vaikka Cheesen aikeet mitä ilmeisimmin ovat hyvät, se kuitenkin tulee koneelle kutsumatta ja kajoaa järjestelmään ilman lupaa.

Miksi sitten pitäisi uskoa, että jos hyvät madot yleistyisivät ja jos niitä alettaisiin jopa kirjoittaa ja levittää järjestelmällisesti, ne tyytyisivät tekemään ainoastaan sen, mitä niiltä odotetaan?

Yhtä hyvinhän voisi käydä niin, että mato havaitsee koneen, jossa on takaportti auki, ujuttautuu sisään, sulkee takaportin - ja avaa entisen viereen uuden aukon, josta pääsee kätevästi penkomaan järjestelmää.

...tai älkää

Tuskin kukaan haluaisi tuntematonta ihmistä, vaikka kuinka hyväntahtoista tahansa, kutsumatta asuntoonsa varmistamaan että tuli varmasti laitettua se silitysrauta pois päältä ennen kuin tuli lähdettyä matkoille. Ties mitä kaikkea se siellä keksisi tehdä.

Samalla tavoin tuntuu vaikealta ymmärtää perusteet sille, että joku julistautuu oikeutetuksi tunkeutumaan toisen koneelle, vaikuttivatpa hänen aikeensa kuinka kunniallisilta tahansa.

Lisäksi tietoturva-aukkoja on niin paljon eri järjestelmäympäristöissä, eri ohjelmissa ja niiden eri versioissa miljoonissa koneissa ympäri maailmaa, että niiden kaikkien korjaaminen matojen avulla lienee silkkaa utopiaa.

Haiskahtaa sitä, että nyt on aukeamassa tilaisuus sankaruuteen niille, jotka eivät viruksia viitsi kirjoitella ja jotka siksi eivät pääse osalliseksi script kidien ihailusta. Salaperäiset sähköiset suojelusenkelit ryhtyvät sankareiksi ja pelastavat osaamattomat mattimeikäläiset.

Ainakin kyynisestä journalistista tuollaiset haaveet tuntuvat kuitenkin varsin kaukaa haetuilta. Maailma on edelleen kova paikka eikä hyvistä madoista taida olla sen parantajiksi.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen

• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Bankia pyytää Espanjan valtiolta 19:ää miljardia euroa
• Afrikkalaisten maahanmuutto kiristää tunnelmia Tel Avivissa
• Rivitalo palaa Vahdossa