Lue uutinen mobiilisivustolla

Keynes ei makaa hiljaa haudassaan

4.7.2001 09:57 Markkinat näyttävät uskovan, että julkisen vallan toimilla käännetään taloudet nousuun. Se on vastoin kaikkea, mitä ekonomistit ovat viime vuodet opettaneet. Markkinoilla odotetaan keskuspankkien päätöksiä kuin ihmeitä tekeviä sakramentteja.

Vuosien ajan keynesiläisten taloustieteilijöiden kokoontumisissa kuuluu olleen tärkein asiakohta todeta, ketkä eivät kuoleman vuoksi enää ole päässeet paikalle. Säälinsekaisesti ivailtuna koulukunta on kuitenkin pysynyt hengissä ja näyttää tulevan takaisin talouspoliittiseen keskusteluun.

Elinvoimasta kertoo, että koulukuntaa pilkataan tuoreissa ekonomistivitsien kokoelmissa. Kahdelta ekonomistilta saat kaksi erilaista mielipidettä, paitsi jos toinen on keynesiläinen, saat kolme.

- Taloustieteen oppihistorian valossa on palattu ajatteluun, jonka mukaan talouspolitiikalla tai nyt rahapolitiikalla voidaan hyvin pitkälle säätää taloudellista toimeliaisuutta. Viehättävää, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Pekka Sauramo (KL 27.6.2001).

Sauramo luonnehtii markkinoiden keskuspankkiuskoa "ultrakeynesiäisyydeksi", mutta samaan aikaan juuri keynesiläiset arvostelevat kiperimmin keskuspankkeja ja hallituksia, joka ovat antaneet niille suuren osan vallastaan.

Gerald Baker kirjoitti viime keväänä Financial Timesissa, miten kuolleeksi luultu koulukunta on tulossa takaisin. Koulukunnan edustajien mielestä rahapolitiikalla voidaan tosiaankin vaikuttaa kysyntään, julkiset investoinnit ovat tärkeitä tasapainottajia, mutta he esittävät myös jotakin monetaristeille ja uusliberaaleille vaikeammin nieltävää. Markkinat voivat erehtyä, rahoitusmarkkinat tuottavat itse kriisinsä ja että kaikki viisaus ei ole keskuspankeissa, vaikka niiden ekonomistit tukeutuvat muodikaimpiin talousteorioihin.

Keynesiläinen politiikka hallitsi kolmekymmentä vuotta talouskeskustelua, kunnes joutui väistymään Milton Friedmanin, Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin vyöryttämänä.

Sodanjälkeiset vuosikymmenet uskottiin, että julkinen valta voi säädellä kansantalouden kysyntää ja vaikuttaa mikrotasolla, miten niukat resurssit allokoidaan. Poliitikoille suuren vallan antanut oppi joutui perääntymään yhtä ideologisten tarjontateorioiden, free market-oppien ja monetarisimin tieltä.

Vuosisadan viimeisellä vuosikymmenellä näyttivät yhdistyvän optimaalisella tavalla ennennäkemätön vaurauden kasvu, oikeistolainen talousteoria ja usko markkinoiden kykyyn tehokkaimmin allokoida resurssit sekä yksimielisyys, että kysyntää saa ja voi manipuloida äärimmillään vain keskuspankki.

Alan Greenspan sai neron sädekehän. Suomessa alettiin vaatia, että keskuspankin pääjohtajan täytyy olla "ammattimies". Uutta tyyliä yritti opettaa Rolf Kullberg, mutta hän kompastui Esko Ahon hallituksen sekavaan uuden tyylin monetaristis-liberalistiseen ja vanhan tyylin maalaisliittolaiseen politiikkaan. Vasta Sirkka Hämäläinen keulakuvanaan uusliberaalit onnistuivat luomaan kuvan, ettei politiikka voi muuta kuin mukautua markkinoihin, jotka ovat aina oikeassa, poliitikot eivät kuulu sinne ja keskuspankki on ainoa, joka jotakin tietää ja osaa.

Maailmalle leviävän taantuman torjunnassa testataan, miten uusi rakennelma toimii. Tullaanko toimeen ilman hallituksia, pitääkö kysyntää elvyttää julkisilla investoinneilla ja osaavatko markkinat allokoida resurssit tehokkaasti. Tekonologia-investoinneissa sitä epäillään.

Yhdysvalloissa on investoitu kymmenessä vuodessa 70 miljardia dollaria valokuituverkkoihin. Niiden kapasiteetista on käytössä alle 10 prosenttia.

Saman verran on kaadettu rahaa telekommunikaation ja internetin muihin kohteisiin, mutta taantuman syvetessä niistäkin yhä suurempi osa jää yhä pitemmaksi ajaksi käyttämättömiksi.

James K. Galbraith Texasin yliopistosta, tunnetun keynesiläisen sukunimikaima, kysyy:

- Onko toisiaan niin ilmeistä, että nämä investoinnit edustavat viisaampaa vaihtoehtoa kuin investoinnit kouluihin, julkiseen liikenteeseen ja liikenneväyliin? Hän epäilee, että suuremman erehdyksen on historiassa tehnyt vain Mao Zedong, joka pakotti miljoonat kiinalaiset hätistelemään varpusia puista.

Keynesin henkeä on yllättäen myös George W. Bushissa ja hänen kannattajissaan.

Suuria verohelpotuksia perustellaan juuri kysynnän elvyttämisellä, jotta Yhdysvaltain talous saataisiin uudestaan kasvu-uralle. Samaa edustaa viime aikojen poikkeuksellisen vankka usko, että rahapolitiikalla voidaan jopa kääntää laskeva suhdanne nousuksi.

Suomessa ja Euroopassa on samoin ultrakeynesiläisessä hengessä katse kohdistettu Euroopan keskuspankkiin. Sir Keynesin jälkeen areenana vallaneiden monetarismin ja uusliberalisimin oppien mukaisesti EKP:n johtajat kuitenkin toistavat, ettei siellä tehdä ihmeitä. Rahapolitiikka on hyttysen ininää ja hienosäätöä. Taloudet toimivat vain, jos julkinen valta puuttuu markkinoihin mahdollisimman vähän, resurssien allokoinnilla ei ole keinotekoisia esteitä, s.o. löysiä palkkasopimuksia ja heikko työsuhdeturva sekä mahdollisimman vähän julkista kulutusta.

Suomessa joudutaan pohtimaan, kun valtiotalouteen kertyy ylimääräistä jaettavaa, pitäisikö veroja alentaa ja antaa kansalaisten itse päättää mihin rahansa panevat, vai kerätäänkö rahat pois ja pannaan keynesiläisin ideoin liikkeelle, kun huonot ajat ovat täällä taas.

Sakari Kilpelä toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tavarajunan kaatuminen Riihimäellä viivästyttää junaliikennettä

• Maailman halutuin viulisti hurmasi yleisön Helsingin Musiikkitalossa
• Keilaniemen jopa 40-kerroksiset tornitalot saivat valtuuston tuen
• Punatukkaiset, älkää vaivautuko
• Kalifornian edustalla kellui tonneja marihuanaa