Lue uutinen mobiilisivustolla

Linus räväkkänä Linuxin 10-vuotissynttärin aattona

24.8.2001 09:28 Hyväntuulinen Linus Torvalds puhui torstaina Dipolissa Espoossa miltei täydelle salille. Torvaldsin puhe liittyi IBM:n järjestämään Linux goes eBusiness-seminaariin, jossa kerrottiin IBM:n Linux-strategiasta.

Torvalds aloitti esityksensä kertomalla, miten hämmästynyt hän on itsekin ollut Linux-desktopin viimeaikaisesta kehityksestä. Linus ironisoi tilannettaan kertomalla, että hän oli "tehnyt jotain todella typerää - kokeillut jotain uutta aivan viime hetkessä" valmistaessaan presentaatiota tilaisuuteen.

Siitä huolimatta, että Torvalds oli tehnyt presentaationsa uudella ohjelmalla, esitys meni läpi ilman teknisiä ongelmia, Linuxissa tietysti.

Ainoa demoefekti nähtiin, kun Linus ei saanutkaan esiteltyä uuden presentaatio-ohjelman kykyä käsitellä fontteja fantastisesti. Sylimikro ei kyennytkään toistamaan fontteja niin hienosti kuin kotikone. Kyseinen demoefekti ei kuitenkaan ollut läheskään niin mieleenpainuva kuin eräiden muiden esitysten bluescreen-efektit.

"Hello everybody out there using Minix..."

Varsinaisen asian Torvalds aloitti näin Linuxin 10-vuotisjuhlien alla vertaamalla vuonna 1991 alkanutta Linuxin alkutilaa nykytilanteeseen. 10 vuotta on pitkä aika it-alalla, mutta Torvaldsin itsensäkin mielestä se on varsin lyhyt aika Linuxin kaltaisen vallankumouksellisen muutoksen läpilyöntiin.

Kymmenessä vuodessa Linux on kasvanut käyttöjärjestelmän ytimen raakileesta täysmittaiseksi käyttöjärjestelmäksi, jolle tehdään sekä ilmaisia että kaupallisia sovelluksia yhä kiihtyvään tahtiin.

Vuonna 1991 Linuxin kernelissä oli 10 000 riviä ja sitä verrattiin Minixiin. Nyt 2.4-kernelissä on 3,6 miljoonaa riviä ja Linuxin kohdalla kysytään jo vakavalla naamalla, ilmestyykö se myös tavallisten käyttäjien koneisiin ollen uhka Microsoftillekin.

"Kernelillä ei pitäisi olla väliä"

Siitä huolimatta, että Torvalds on edelleen Linuxin ytimen, kernelin kehityksessä aktiivisesti mukana, hänen mielestään Linuxin varsinainen kumouksellisuus liittyy tekemisen malliin, avoimen lähdekoodin ideologiaan.

Torvalds teki selkeän pesäeron mielestään liiankin poliittisesti toimiviin free software -aktiiveihin. Open Source, avoin lähdekoodi, on hänen mukaansa alun alkaenkin tarkoitettu eri asiaksi, osin vastavedoksikin free software -liikkeelle. Avoimen lähdekoodin ei välttämättä tarvitse olla ilmaista.

Perustelu avoimen lähdekoodin puolesta on selkeä: kun kaikkien ei tarvitse keksiä pyörää itse, ohjelmistokehityksessä voidaan keskittyä olennaiseen ja keskittää resurssit olennaiseen.

Linus maalasi käytännön mahdollistamasta menettelytavasta satiirin: on jopa mahdollista, että pystytään käyttämään hyväksi kilpailevan yrityksen ohjelmistokehittäjien kehittämää tai parantamaa ohjelmistoa.

Torvalds veti hihastaan rinnastuksen: mikä mahdollistaa IBM:n selviämisen tietotekniikassa vuodesta toiseen ja tekee siitä kilpailukykyisen? Perustutkimus tietysti.

Avoimen lähdekoodin asema pitäisi nähdä samanlaisena kuin perustutkimuksen: kaikki tietysti voivat hyödyntää perustutkimuksen tuloksia. Useimmiten kuitenkin se, joka on ollut tekemässä sitä, osaa myös soveltaa sitä parhaiten.

Avoimen koodin kehittäminen voidaan Torvaldsin mielestä nähdä eräänlaisena ohjelmistonkehittämiskulujen hajauttamisena.

DMCA ja salauskiellot - synkkiä pilviä Linux-taivaalla

Torvalds äityi varsinaiseen purkaukseen, kun hän pääsi kertomaan Linuxin kehityksen esteistä. Ensimmäinen kahdesta vaikeasta asiasta liittyy patentteihin: kun avoimen lähdekoodin tapauksessa kukaan ei oikeastaan omista ohjelmistoa, siitä ei kukaan ole oikeastaan vastuussakaan.

- Mitä tapahtuu silloin, kun ohjelmisto tekeekin jonkin sellaisen tehtävän, johon jollakin on patentti, Torvalds aprikoi.

Sähäkämpi ongelma liittyy Digital Millenium Copyright Actiin (DMCA). Sävyjä ei paljon säästelty.

- DMCA on yksinkertaisesti paha. Kaverilla, joka on kirjoittanut sen, on tatuoitu 666 otsaan, Linus latasi.

Torvaldsin mielestä DMCA on kummallinen laki: sen päätarkoituksena on kiertää länsi-eurooppalaisen ja angloamerikkalaisen tekijänoikeuskäytännön yksi olennainen peruskivi eli se, että käyttäjälläkin on oikeuksia.

Lisäsapiskaa Linus kohdisti salausmenetelmiä koskevaan lainsäädäntöön.

Paitsi että Yhdysvaltain salaustekniikkaa koskevat vientirajoitukset ovat osin kummallisia, Iso-Britannia on Torvaldsin mielstä Euroopan häpeäpilkku. Suomikaan ei yllä kovin hyvään arvosanaan Torvaldsin asteikolla, mutta hän sanoi olevansa tyytyväinen siihen, että maa ei ole lainkaan synkimmästä päästä tässä asiassa.

Nörtti-Linus väläytti radikaalia periaatteellisuutta

Torvaldsin esiintyminen oli mielenkiintoista nähtävää. Julkisuudessa sympaattisen, humaanin nörtin leimasta puuttui kaikenlainen kielteinen nörttiyteen usein liitetty. Esiintyminen oli varmaa ja mukaansatempaavaa; silmälasitkin pois jättänyt Torvalds vaikutti itse asiassa armoitetulta esiintyjältä.

Jopa asiat, joissa Torvaldsin henkilökohtaisiin mielipiteisiin liittyvät asiat tulivat esiin tunteenpurkauksina, vaikuttivat siinä määrin rehellisiltä ja perustelluilta, ettei niitäkään kukaan juuri tuntunut pistävän pahakseen.

Kiduttajat eivät arvosta tekijänoikeuksia?

Israelilaiset toimittajat saivat läsnäolleista ehkäpä henkilökohtaisimman piikin. Kun kysyttiin, milloin Linuxin klusterointilaajennus MOSIXia aletaan tukemaan kernelin tasolla, Torvalds vastasi että kun on käynyt ilmi, että osa MOSIXista ei olekaan avointa lähdekoodia, vaan on jonkun muun omaisuutta, hänellä ainakaan ei ole vahvaa intressiä edistää moista kehitystä.

MOSIX on Israelissa työskentelevän ryhmän nimissä julkaistu ja ryhmän mukaan se on GNU-lisenssin alainen.

- Mielikuvani on, että maassa, jossa ammutaan ja kidutetaan ihmisiä, eivät tekijänoikeudetkaan voi olla kovin arvostettuja, Linus töksäytti.

Paikalla olleet israelilaistoimittajat äityivät supisemaan vastalauseenomaisesti ja jatkoivat sitä myöskin lehdistötilaisuudessa, mutta eivät kuitenkaan kysyneet asiaan liittyen mitään.

Voi olla vaikeaa olla profeetta omalla maallaan. Näyttäisi kuitenkin siltä, että jos lähtee pois ja menestyy, viesti voi mennä perille kovempiinkin kalloihin - suomalaisiinkin.

Elias Aarnio toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen

• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Afrikkalaisten maahanmuutto kiristää tunnelmia Tel Avivissa
• Bankia pyytää Espanjan valtiolta 19:ää miljardia euroa
• Rivitalo palaa Vahdossa