Lue uutinen mobiilisivustolla

Kuinka palomuuri kesytetään

16.11.2001 13:09 Vaikka palomuuriohjelmat ovat ajan myötä kehittyneet, ihan kaikelta maailman pahalta ne eivät edelleenkään suojaa. Viruksia ja erityisesti troijalaisia vastaan tarvitaan edelleen lisäsuojaa. Paras suoja on kuitenkin terve järki.

Nimdan ja Code Redin kaltaisten virusuhkien jälkeen Troijan hevoset ovat viime viikkoina nousseet jälleen tietoturvakeskusteluun ja alan lehtien otsikoihin.

Alan tutkijat ovat jo hyvän aikaa halunneet kiinnittää suuren yleisön huomion palomuurien ominaisuuksiin, ja tässä troijalaiset ovat astuneet mukaan kuvaan.

Troijan hevoseksi tai troijalaiseksi kutsutaan vahingollista ohjelmaa, joka ulospäin näyttää joltain aivan muulta kuin mitä se tosiasiassa on. Esimerkiksi jonkin hyödyllisen ohjelman näköiseksi naamioitu Troijan hevonen voikin avata tekijälleen pääsyn uhrin järjestelmään.

Jos tavallisella kotikäyttäjällä on tietokoneessaan palomuuriohjelma, hän saattaa olettaa sen pysäyttävän kaiken ei-toivotun ulkoa tulevan liikenteen. Kun ohjelma ei varoita käyttäjää mistään epätavallisesta, hän uskoo kaiken olevan kunnossa.

Vaikka palomuuri verkkojen välistä liikennettä säänteleekin, ihan niin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole.

Ei yhtä apua joka vaivaan

Ensinnäkin palomuurille on osattava kertoa, minkälaiselta datalta sen tulee sulkea pääsy järjestelmään. Keskivertosurffaajalle palomuurin asetukset eivät välttämättä hahmotu helposti, eikä asiaa ainakaan paranna ohjelman vaikeaselkoisuus.

Tässä suhteessa palomuuriohjelmaa hankkivalla on onneksi valinnan varaa - kaikkein vaikeimmasta ei tarvitse aloittaa. Toisaalta ilmaisissa ohjelmissa on kalliita palomuureja vähemmän toimintoja, mikä saattaa tehdä niistä helpommin lähestyttäviä.

Toisekseen palomuuri ei suojaa kaikenlaisilta tietoturvauhkilta. Esimerkiksi troijalaisia vastaan palomuurista ei ole apua, ne kun voivat päästä järjestelmään palomuurin huomaamatta ja avata yhtä huomaamattomasti yhteyden ulkomaailmaan.

Tunkeutujalle aukeaa näin ovi näennäisen suljettuun järjestelmään ja sen sisältämiin tietoihin, kuten salasanoihin ja tilinumeroihin. Hämärämies voi tutkia ja käyttää löytämäänsä dataa oikean omistajan huomaamatta.

Suodatus myös lähtevälle datalle

Palomuureista puhuttaessa tärkeää on paitsi sisään- myös ulospäin suuntautuvan liikenteen tarkkailu ja tarvittaessa myös sen estäminen. Käyttäjän tulisi voida olla varma myös siitä, ettei hänen järjestelmänsä vuoda luottamuksellisia tietoja vääriin käsiin.

Ulospäin suuntautuvan datan suodattaminen on joidenkin asiantuntijoiden mukaan ollut ohjelmallisten palomuurien Akilleen kantapää.

Voidakseen saada yhteyden palomuurin ulkopuolelle, siis surffatakseen netissä, käyttäjä antaa palomuurille ohjeet siitä, että tietyn luotetun ohjelman yhteyspyynnöt hyväksytään. Näin internet-surffaus onnistuu suljetusta verkosta palomuurin takaa.

Mutta jos tällainen luotettu ohjelma korvataankin ulkoa käsin ujutetulla troijalaisella, tunkeutuja saa koneen hallintaansa. Periaatteessa kaapatulla koneella voi tehdä ulkopäin kaiken sen mitä käyttäjäkin voi työpöytänsä ääressä tehdä näppäimistöllä ja hiirellä.

Viime vuonna laajaa huomiota ja kiivastakin keskustelua herätti tietoturvaguru Steve Gibsonin julkaisema raportti palomuuriohjelmien ulkosuodatuksen huonosta tasosta. Gibson osoitti kehittämällään LeakTest-työkalulla, että palomuurit ovat ohitettavissa.

Kokonaisuus kuntoon...

Palomuurin pitäisi olla vain osa tietoturvakokonaisuutta. Troijalaisia vastaan on siis hankittava toisenlaista suojaa - suojaudutaanhan viruksiakin vastaan virustorjuntaohjelmilla.

Vaikka monet virusskannerit tunnistavatkin valmistajiensa mukaan satoja tai jopa tuhansia troijalaisia, useat virustorjuntayhtiöt itse suosittelevat täydentämään tietoturvaa erityisesti Troijan hevosten etsintään tarkoitetuilla ohjelmilla.

Pelkällä palomuurilla ei siis vielä pitkälle pötkitä, eikä virustorjuntaohjelmakaan vielä autuaaksi tee. Kotikäyttäjää lohduttanee sentään tieto siitä, että troijalaisia vastaan on saatavilla ohjelmia ilmaiseksi. Myös erilaisia virusskannereita ja palomuuriohjelmia saa maksutta netistä.

Keskivertokotikäyttäjälle tietoturvakysymykset eivät ole niitä kaikkein kiintoisimpia. Jos hän ei ole aikaisemmin modeemiyhteydellään törmännyt vaikeuksiin, hän ei ehkä usko ongelmia syntyvän vastaisuudessakaan, kiinteään nettiyhteyteen siirryttyään.

Valveutuneempi kotisurffaaja on alkanut miettiä palomuuria ja virustorjuntaa viimeistään asentaessaan adsl- tai kaapelimodeemia tietokoneeseensa. Koko ajan päällä oleva yhteys tekee kotikoneesta paljon modeemiyhteydellä varustettua laitetta houkuttelevamman kohteen.

...ja annos ajatusta mukaan

Sataprosenttista tietoturvaa ei varmaankaan ole mahdollista saavuttaa, ainakaan nettiin kytketyllä koneella. Varsin vähillä resursseilla ja pienellä vaivalla nettirikollisten kupruja voi kuitenkin jo hankaloittaa huomattavasti.

Tietoturvan tasoa parantaa ainakin se, että eri osa-alueet otetaan huomioon, jolloin voidaan varsin tehokkaasti suojautua monentyyppisiltä uhkilta.

Parhaatkaan järjestelmät eivät kuitenkaan korvaa tervettä järkeä. Vaikka siis etuoveen asentaisi kymmenen turvalukkoa, niistä ei ole suurtakaan hyötyä, jos ikkunat ovat raollaan ja takaovi unohtuu sepposen selälleen.

Palomuuri- ja muista tietoturva-asioista on saatavilla paljon tietoa netissä. Tässä muutama hyödyllinen osoite:

Steve Gibsonin palomuuriarvostelu löytyy tästä.

Claymania-sivuilla on yleistä tietoa tietoturvaohjelmista ja linkkejä niiden valmistajien sivuille.

Robin Keirin sivustossa on lisää tietoa palomuurien ohittamisesta ja FireHole -ohjelmasta.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on neljä ynnä kahdeksan?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.