Lue uutinen mobiilisivustolla

e-Procurement saa perusteollisuudelta vaimeat aplodit

23.11.2001 09:55 Hankintatoimen sähköistäminen, e-procurement, tuo yritykselle kustannussäästöjä erityisesti niin sanotuissa tukihankinnoissa. Yhdysvalloissa e-procurementin on todettu laskevan hankinnan käsittelykustannuksia 150 dollarista jopa kuuteen dollariin. Perusteollisuudessa lupauksia ei kuitenkaan niellä pureksimatta.

Elektronisen kaupan instituutissa e-strategioita tutkivan Jarkko Vesan mukaan hankintatoimen ja muidenkin tukitoimintojen sähköistämisessä on vielä tänään motiivina nimenomaan kustannussäästöt.

- Tulosta voi parantaa vain rajallisesti säästämällä. Myös liiketoimintamalli pitäisi pistää kuntoon ja etsiä uusia mahdollisuuksia lisätä tuottoja, Vesa huomauttaa.

E-procurementin selkein motiivi on kustannusten säästö. Accenturen huimien lukujen lomassa "e-integraattori" Hansel on laskenut, että rutiinitilauksen tekeminen maksaa yritykselle keskimäärin 600 markkaa, josta voidaan puristaa pois jopa 50-95 prosenttia sähköistämällä hankintatoiminnot.

Perusteollisuudessa ei kuitenkaan suhtauduta säästömahdollisuuksiin kritiikittömästi.

- Onko näissä huikean kuuloisissa laskelmissa huomioitu esimerkiksi järjestelmän investointikustannukset, lisenssimaksut ja kehittämistyö, pohtii e-Metson toimitusjohtaja Paul-Erik Toivo.

Hanselin toimitusjohtaja Kristina Illi puolustaa reviiriään.

- Teemme jokaisen asiakkaan kanssa laskelman siitä, mitä hankintatoimi nyt maksaa ja kuinka paljon kustannukset tulevat tippumaan yhteistyön myötä, Illi perustelee.

Lisää laatua ja tehokkuutta

E-procurementilla tavoitellaan myös parempaa laatua, tehokkaampaa toimintojen johtamista ja mahdollisuutta käyttää omat resurssit täysin omaan ydinliiketoimintaan. Toivo lisää listalle vielä loppukäyttäjien sitouttamisen ja tietynlaisen moderniuden, mutta kyseenalaistaa jälleen.

- Vaatii tervettä itsekritiikkiä, ymmärrystä ja sopivaa rajojen asettamista siirtyä sähköiseen hankintatoimeen. Hoidamme tänäkin päivänä ostot sähköisesti tuotannonohjausjärjestelmien kautta. Mikä on todellinen lisäarvo hankintatoimen ulkoistamisesta, Toivo kysyy.

Illin mukaan Hanselin oman toiminnan tärkeä strateginen ratkaisu on ollut keskittyä sähköiseen hankintatoimeen erityisesti sisällön kehittäjänä.

- Meillä on näin selkeä etu pelkkään tekniikkaan panostaviin toimijoihin nähden. Ulkoistamme omassakin toiminnassamme kaiken, mikä ei ole ydintämme, Illi sanoo.

Strategiaa vai it:n jatke?

Jarkko Vesan mielestä erillinen e-strategia on hypenkin häivyttyä paikallaan.

- Tuntuu, että taantuman aikana on helpompi pitäytyä vanhassa ja jättää innovatiivisuus odottamaan parempia aikoja. Kannattaisiko sekin aika kuitenkin käyttää tulevan toiminnan kehittämiseen kuin reagoida täysjarrutuksella, Vesa kysyy.

Sähköiseen hankintatoimeen siirtyessäänkin yritys peilaa suhtautumistaan e-strategioihin.

- Verkon on ehdottomasti oltava osana liiketoimintastrategiaa ja luontainen liiketoiminnan kehitysjatkumo; se ei voi olla irrallinen projekti, Illi sanoo.

Toivon mielestä e-bisnes integroituu tietojärjestelmiin, strategian ja prosessien hiomisen sekä järjestelmien valinnan jälkeen.

- Ei teknologiaa teknologian takia. Teknologia ei ole sama kuin strategia, Toivo kuittaa.

Oma vai ulkoistettu?

Tukitoimintoja ulkoistetaan Toivon mielestä nykyään osin muodin vuoksi. Hän puntaroi esimerkiksi sopimusten joustavuutta ja ulkoistetuista palveluista maksettavaa hintaa sekä niiden kehittämisen mahdollisuutta.

Jupiter Communicationsin mukaan koko elektroninen kauppa on siirtymässä valmistajien/ostajien/myyjien portaaleista kumppanien väliseen tiiviiseen kauppapaikkayhteistyöhön. Illi allekirjoittaa asian ehdottomasti. Perusteollisuudessa on muhinut kolmen toimijan hanke yhteisen markkinapaikan perustamisesta.

- Tutkimme asiaa ja totesimme, että investointi- ja jatkokustannukset olisivat olleet todella kovat eikä yhteistä järjestelmäpohjaa ollut, joten toistaiseksi projekti on lepäämässä, Toivo kertoo.

Kynät kalliilla rahalla

Toimittajien kilpailuttamisen luulisi olevan tärkeää kaikille suuryrityksille. Toivo ei kuitenkaan näe tukihankintojen osuutta niin dramaattisina, että kilpailuttaminen maksaisi aina vaivan.

- Metson hankintatoimessa epäsuorat prosessikustannukset ovat vain kahden prosentin luokkaa. Ostamme paljon tuotantohyödykkeitä. Tukihankinnoissa meillä on valmiiksi hyvät toimittajat, jotka hoitavat vaikka konttoritarviketäydennykset "automaattisesti". Missä on tällöin tukihankintojen sähköistämisen lisäarvo, Toivo kysyy.

- On olemassa tuotealueita, joissa kilpailuttamisella ei saada enää hintaetua, mutta useilla tuotealueilla volyymia kokoamalla saadaan selkeä hintaetua. Toimittajarekisterissämme on lähes 400 yritystä, Onnisen ja Suomalaisen kirjakaupan kaltaisista suurista pelureista yhden miehen firmoihin. Kilpailutusjärjestelmämme on täysin automatisoitu ja läpinäkyvä, joka sekä tehostaa kilpailuttamista että alentaa kustannuksia, Illi vastaa.

Perusteollisuuden arvoverkko taitaa vielä säilyä ennallaan. Nähtäväksi jää, kumpi lähestymistapa toimii.

Leena Aavameri toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuollut ja yhdeksän haavoittunut ammuskelussa Hyvinkäällä

• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Afrikkalaisten maahanmuutto kiristää tunnelmia Tel Avivissa
• Tasmanian tuholaista pelastetaan sukupuutolta