Lue uutinen mobiilisivustolla

Kotikoneen tietoturva kuntoon

12.2.2002 02:35 Tietokone on kodin monitoimilaite. Vaikka kotioloissa tietoturva ei ehkä ole ensimmäinen asia, jota peruskäyttäjä miettii, siitäkin pitäisi huolehtia. Tässä muutama suuntaa antava ohje, joilla omaa konetta voi ryhtyä suojaamaan.

Nämä ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti tietokoneen koti- ja peruskäyttäjille, jotka haluavat tietoa siitä, miten turvata tietokoneen sisältämä informaatio. Kyse ei ole tyhjentävästä esityksestä, vaan pikemminkin ylimalkaisesta katsauksesta, joka toivottavasti ohjaa etsimään lisätietoja.

Valtaosassa kotikoneista käytetään Microsoftin käyttöjärjestelmiä (Windowsin eri versiot) ja ohjelmia (Outlook- ja Outlook Express -sähköpostiohjelmia ja Internet Explorer -selainta). Tiettyä varovaisuutta kannattaa tietysti noudattaa myös muissa käyttöjärjestelmäympäristöissä, mutta tässä keskitytään Windows-järjestelmiin.

Päivitä ohjelmat

Ensimmäinen askel kotikoneen turvaamisessa on varmistaa, että käytössä on mahdollisimman turvalliset versiot käytettävistä ohjelmista. Tämä siksi, että Microsoftin ohjelmista löydetään jatkuvasti virheitä, tietoturva-aukkoja, joita krakkerit ja virusten kirjoittajat käyttävät hyväkseen tihutöissään.

Microsoftin ohjelmat ovat haittaohjelmien (virukset, madot, Troijan hevoset) tekijöiden pääasiallinen kohde muun muassa siksi, että ne ovat laajalti käytössä, ja siksi, että niitä käytetään usein suojaamattomissa tietokoneissa.

Microsoftin ohjelmille on päivityssivuja, joilta voi etsiä ja ladata uusimmat korjaustiedostot. Sivut kannattaa lisätä selaimen suosikkilistaan ja tarkistaa uudet korjaukset säännöllisesti, esimerkiksi kerran viikossa.

Selainohjelmien asetukset voivat versiosta riippuen olla turvatasoltaan liian alhaisella tasolla. Ohjeita asetusten muuttamiseen saa niinikään Microsoftin sivuilta.

Suojaa kotikone

Kotikäytössä olevan tietokoneen ei aina katsota tarvitsevan suojausta; moni ei usko koneensa sisältävän mitään sellaista, mikä voisi kiinnostaa ulkopuolisia. Monestakin syystä tietoturva kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti myös kotitietokoneessa.

Ensinnäkin tietokoneeseen murtautuva krakkeri voi saada haltuunsa salasanoja ja käyttäjätunnuksia, joiden avulla hän voi päästä käyttämiisi palveluihin. Hän voi myös ottaa koneesi ohjat käsiinsä ja tehdä kaikenlaista vahinkoa - sinun nimissäsi.

Erilaiset haittaohjelmat tapaavat myös levittää dokumenttejasi ympäri virtuaalista maailmaa, mikä saattaa osoittautua kiusalliseksi, vaikka tiedostot eivät mitään varsinaisia salaisuuksia sisältäisikään.

Käytä salasanoja, ota kopioita

Salasanoja saattaa kotikäyttäjäkin tarvita useissa eri palveluissa, kuten nettipankissa asioidessaan tai sähköpostia lukiessaan.

Käytä sellaisia salasanoja, joita ulkopuolisen on vaikea arvata tai päätellä. Hyvä salasana on riittävän pitkä, se ei tarkoita mitään ja siinä on isoja ja pieniä kirjaimia sekä numeroita. Älä käytä samaa salasanaa eri palveluissa.

Ota tavaksesi tehdä säännöllisesti varmuuskopiot tärkeimmistä tiedostoistasi. Sen lisäksi, että esimerkiksi jotkut virukset tuhoavat tiedostoja, tärkeitä dokumentteja voi tuhota vahingossa. Tallentamattomat tiedostot voi myös menettää, jos laitteistoon tai ohjelmiin tulee vika.

Kirjoittavan cd-aseman saa nykyisin jo varsin edullisesti, eikä levyistäkään tarvitse itseään kipeäksi maksaa. Pienikokoisia tiedostoja voi ainakin väliaikaisesti tallentaa levykkeillekin.

Matoja meilissä

Kotikäyttäjän kannalta suuren tietoturvauhkan muodostavat erilaiset haittaohjelmat, erityisesti sähköpostiviestien liitetiedostoissa leviävät madot. Valtaosa madoista pääsee saastuttamaan tietokoneen vain, jos viestin vastaanottaja klikkaa liitteen auki. Lierot tulevat usein tutusta osoitteesta, sillä ne etsivät kohteensa esimerkiksi sähköpostiohjelman osoitteistosta.

Suhtaudu siis varovaisesti kaveriltakin tulevaan epäilyttävään sähköpostiviestiin ja soita tarvittaessa lähettäjälle varmistaaksesi, ettei tulossa ole mitään odottamatonta. Yleensä madon uhri itse ei tiedä koneensa lähettelevän haittaohjelmaa edelleen.

Osa madoista osaa käyttää hyväkseen tietoturva-aukkoja niin, että ne pääsevät koneelle, vaikka vastaanottaja ei liitettä avaisikaan. Tällaisilta madoilta välttyy pitämällä ohjelmat ajan tasalla ja poistamalla sähköpostiohjelman esikatseluominaisuus (preview pane).

Kun esikatselu ei ole päällä, voit yrittää päätellä, kannattaako viesti avata. Jos viesti sisältää liitteen ja se näyttää omituiselta, esimerkiksi suomenkieliseltä kaverilta tulevalta mutta silti vieraskieliseltä, siihen kannattaa suhtautua epäilevästi.

Varo viruksia

Terveellä varovaisuudella välttyy siis jo monelta sähköpostipöpöltä, mutta tietokoneeseen kannattaa asentaa myös virustorjuntaohjelma, haittaohjelmia kun voi saada myös www-sivuilta tai koneelle imuroitavista tiedostoista. Virustorjuntaohjelma toimii koko ajan koneen ollessa päällä, ja se varoittaa haittaohjelmista, jotka pyrkivät järjestelmääsi.

Virussuojauksen on myös oltava ajan tasalla, joten torjuntaohjelman viruslistat on päivitettävä säännöllisesti. Ohjelma voidaan yleensä asettaa päivittymään automaattisesti, esimerkiksi kerran päivässä. Muista myös ajaa virusskannaus riittävän usein, esimerkiksi silloin, kun torjuntaohjelmaan on päivitetty uudet viruslistat.

Kannattaa muistaa myös se, että sähköpostissa leviää vääriäkin virusvaroituksia, hoaxeja. Pilailumielessä leviteltävät valevaroitukset toimivat samalla periaatteella kuin ketjukirjeet: niissä varoitetaan olemattomasta viruksesta ja kehotetaan lähettämään viestiä kaikille tutuille. Pilaviestejä ei pidä lähetellä eteenpäin vaan ketjun voi katkaista poistamalla viestin.

Laajakaistan uhkat

Nopeat Internet-liittymät yleistyvät jatkuvasti. Perinteisen modeemiyhteyden tilalle ovat tulleet ISDN ja laajakaistaiset ADSL- ja kaapelimodeemiliittymät. Laajakaistayhteys on modeemia ja ISDN:ää huomattavasti nopeampi ja siksi kotikäyttäjällekin houkutteleva vaihtoehto, semminkin kun hintataso on laskenut sitten nopeiden liittymien ilmestymisen markkinoille.

Laajakaistayhteys on, toisin kuin modeemiyhteys, jatkuvasti auki. Tämä always on -ominaisuus nopeuttaa entisestään nettisurffausta, sillä yhteyden muodostamiseen ei kulu aikaa. Jatkuvasti päällä oleva yhteys on samalla kuitenkin houkutteleva kohde kutsumattomille vieraille, kahdestakin syystä.

Ensinnäkin ulkopuolinen voi päästä tietokoneeseen käsiksi verkosta käsin vain, jos kone on verkkoon kytketty. Siksi jatkuvasti päällä oleva yhteys antaa tietomurtoja tekevälle krakkerille enemmän mahdollisuuksia kiinnostua juuri sinun koneestasi.

Toiseksi laajakaistayhteys houkuttelee krakkeria siksi, että nopea liittymä on usein nopeassa tietokoneessa. Tehokas kone puolestaan on oiva välikappale murtomiehelle, joka kaappaa koneen työkalukseen hyökkäyksessä johonkin muuhun kohteeseen.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sitä ainakin, ettei laajakaistaliittymää kannata turhaan pitää auki. Kun siis et surffaa netissä tai hae sähköpostejasi, katkaise yhteys irrottamalla verkkokaapeli, tai sitten sulje tietokone kokonaan.

Jos yhteyden on oltava auki pitkiä aikoja kerrallaan, asenna koneeseesi palomuuriohjelma. Palomuurilla tarkoitetaan laitetta tai ohjelmaa, joka estää ulkopuolisia pääsemästä käsiksi koneesi sisältöön verkon kautta. Kotikäyttöön palomuurilaitteet ovat turhan kalliita, mutta ohjelmia saa imuroitua netistä ilmaiseksikin.

Hätä ei ole tämän näköinen

Lopuksi vielä muutama kannustava sana: peli ei ole menetetty. Vaikka haittaohjelmia ilmestyy jatkuvasti ja vaikka tietomurtojenkin määrä on kasvussa, nettiä voi edelleen käyttää melko turvallisesti, kunhan noudattaa tiettyä varovaisuutta.

Ei kannata myöskään hätääntyä aina kun tietokoneessa tuntuu olevan jotakin vikaa; haittaohjelmat on suunniteltu leviämään mahdollisimman pitkälle, eivätkä ne siksi halua pitää meteliä itsestään. Päinvastoin: virukset ja madot pyrkivät pikemminkin piiloutumaan kuin vilkuttamaan pääkallon kuvia ja "YOU HAVE A VIRUS" -tekstejä.

Jos oman kotitietokoneen turvallisuuden parantaminen kiinnostaa, kannattaa asiasta hankkia ensin perustiedot. Hyviä suomenkielisiä ohjeita, tietoja ja linkkejä peruskäyttäjille tarjoavat Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen ja Viestintäviraston tietoturvasivut.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuollut ja yhdeksän haavoittunut ammuskelussa Hyvinkäällä

• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Afrikkalaisten maahanmuutto kiristää tunnelmia Tel Avivissa
• Tasmanian tuholaista pelastetaan sukupuutolta