Lue uutinen mobiilisivustolla

Vapaa netin työkäyttö saattaa olla historiaa lähitulevaisuudessa

19.3.2002 13:57 Ajan trendi näyttää olevan, että tietoturva ja työntekijöiden Internetin käytön kontrolloiminen sotketaan iloiseksi puuroksi, johon lyödään turvallisuuden ja tuottavuuden leima kylkeen ja myydään työtehon nostolupauksilla evästettynä yrityksille. Mutta eikö pankkijonossa kuitenkin mene pidempi aika kuin nettipankissa työpaikalla?

Työntekijöiden Internetin käytön rajoittamisesta ja hallitsemisesta on puhuttu jo jonkin aikaa. Paitsi että tietoturva liittyy aiheeseen olennaisena osana, yritysten johto seuraa mielenkiinnolla keskustelua tehokkuuden optimointi mielessään.

Reutersin Lontoossa toimiva kirjeenvaihtaja Bernhard Warner kirjoitti maanantaina jutussaan, että hauskojen sähköpostiliitteiden lähettelemisen ja muuhun kuin työhön suoranaisesti liittyvien www-sivujen selailun aika työpaikoilla saattaa olla piankin ohi.

Jutussa siteerataan muun muassa Trend Micron Euroopan pääjohtajaa Raimund Genesiä ja F-Securen Mikko Hyppöstä. F-Securen kansallisuudeksi oli osuvasti jutussa merkitty "Finish" (yhdellä n-kirjaimella - tällä kertaa kyse ei ole Digitodayn toimittajan kirjoitusvirheestä).

Hyppösen mukaan yritysten toivoma perusviesti on "valitettavasti teidän täytyy tehdä tämä kaikki kotonanne". Genes on samoilla linjoilla

- Se on dramaattista ja tuskallista mutta mielestäni tulevaisuuden kannalta olennaista, Genes toteaa.

Jutussa mainitaan esimerkiksi yritysten motiivi estää työntekijöitään käyttämästä työkoneitaan esimerkiksi laittomien musiikkitiedostojen lataamiseen, mikä voisi johtaa syytteeseen myös yrityksen osalta.

Tietoturvan ja tuottavuuden puurot ja vellit sekaisin

On tietysti selvää, että tietoturvan merkitystä ei ole syytä vähätellä. Erilaisten hassunhauskojen liitetiedostojen mukana monesti tulee myös ei-toivottua materiaalia, kuten troijalaisia, jotka jäävät koneeseen päästessään kyttäämään sopivaa tilaisuutta suorittaa sille annettu tehtävä.

Herää kuitenkin kysymys, meneekö tässä innostuksen huumassa lapsi pesuveden mukana? Tietoturvayritykset tietysti myyvät mielellään tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien eurojen hintaisia ohjelmistoja, joissa pitäisi olla riittävästi älyä suodattamaan työn kannalta olennainen sisältö muusta.

Keskustelun äärimmäiset äänenpainot, kuten tuottavuuden nostaminen kieltämällä työsähköpostin käyttäminen yksityiseen viestintään kokonaan tai kieltämällä pankkiasioiden hoitaminen työpaikalta nettipankin avulla, osoittavat kuitenkin sen, miten lyhyt muisti julkisella keskustelulla asiassa on.

Vain pari-kolme vuotta on kulunut siitä kun yrityksille tyrkytettiin kiinteitä tietoliikenneyhteyksiä sillä verukkeella, että työn tuottavuus kasvaa kun ihmiset voivat hoitaa verkon kautta asioitaan. Tuolloin verkkoasioinnin kehittymiselle maalailtiin nopeaa kasvua niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Myös sähköpostin tehokkuutta ylistettiin: sen sijaan, että pitää roikkua palvelunumeron päässä työajalla voi nopeasti ja yksinkertaisesti kirjoittaa lyhyen sähköpostiviestin.

Onko rajoituslinjan valitseva riittävän valistunut määrittelemään säännöt tuottaviksi?

Suurin ongelma liittyy kuitenkin siihen, että julkisessa keskustelussa ei ole lainkaan mietitty sitä, mikä funktio esimerkiksi puolituhmilla sähköposteilla on niiden lähettäjille ja vastaanottajille. Sekä liitetiedostojen huumoripläjäyksissä että pienissä lepohetkissä jonkin viihdyttävän sivuston äärellä on kyse henkilökohtaisesta valinnasta, pienen tauon pitämisestä.

Lisäksi melko monessa yrityksessä yrityksen johto on autuaan tietämätön siitä, mitä kaikkea tuottavaa työntekijät Internet-yhteyksillään tekevät. Hyvä esimerkki on taannoinen Taloustutkimuksen tekemä Linux-selvitys, jonka tekemisen aikana kävi ilmi, että useassa suomalaisyrityksessä tietotekniikkapäällikkö ei ennen kyselyä edes tiennyt, että joitakin tehtäviä hoidetaan Linux-koneilla. Jos tällaisessa organisaatiossa olisi määritelty, että yrityksestä pääsee ainoastaan tietyille sivuille, voipa olla että olisi jäänyt Linux-ratkaisu implementoimatta.

Tiukka kontrolli saattaakin tästä syystä osua omaan nilkkaan - se työntekijäaines, joka kyseenalaistamatta nielee tällaisen ei välttämättä ainakaan teknologiayrityksissä ole sitä halutuinta. Tyhjän kun saa pyytämättäkin.

Keskusjohtoisen mallin ongelmat tiedetty jo kotvan aikaa

Vasta-argumentin luonteen voisi piirtää selkeäksi siteeraamalla hirtehisesti vanhaa tarinaa neuvostoliittolaisista kybernetiikan, eräänlaisen koneanalogian tapaan mallintavan yhteiskuntatutkimuksen haaran, tutkijoista. Ryhmä osoitti, että neuvostomallin mukaisen keskusjohtoisen hallinnon kustannukset kasvavat aina nopeammin kuin hallittavan yhteiskunnan tuottavuus.

Josef Stalinin valta-aikaan tapahtuneen tutkimuksen julkaisemisen jälkeen kukaan ei ole kuullut tutkijoista enää mitään.

Elias Aarnio toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Saksalaisen teinitytön väitetään olleen kahdeksan vuotta orjana Bosniassa

• Poliisi: Ampuja kertoo katuvansa tekojaan
• Urhea kulkukoira seurasi pyöräilijöitä Kiinasta vuorten yli Tiibetiin
• Ampuja keskeytti opinnot ja varusmiespalveluksen
• Marcus Grönholm voitti heti Yhdysvalloissa