Vanhat virukset vielä voimissaan
9.4.2002 15:08 Sen lisäksi että uusia viruksia ja matoja ilmestyy jatkuvasti, hankalimmat haittaohjelmat kiertävät maailmaa pahimmillaan vuosikausia. Ja kuitenkin vanhoihin viruksiin tepsisivät samat konstit kuin uusiinkin uhkiin.
Sain taannoin puhelun serkultani, joka arveli saaneensa tietokoneviruksen. Nopean selvityksen jälkeen ilmeni, että näin todella oli päässyt käymään.
Serkun konetta kiusasi Spaces-niminen virus, varsin ikävä tuholainen. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään virusmaailman uusi tulokas, sillä kyseinen haittaohjelma löydettiin jo vuonna 1999.
Taustoja selviteltyäni sain tietää, että serkun virus löytyi siinä vaiheessa kun koneeseen asennettiin virustorjuntaohjelma. Tarkemmin sanottuna ensimmäinen virustorjuntaohjelma.
Asetelma on oikeastaan varsin yleinen. Vuosia vanhakin haittaohjelma voi makoilla käyttäjän tietämättä tietokoneen kiintolevyllä tai muistissa jos sitä ei löydetä ja poisteta. Kun sitten virustorjuntaohjelma ensimmäistä kertaa asennetaan, hämmästys on suuri kun kiintolevyltä löytyy virus.
Tietämättömyys lienee yhä suurin yksittäinen tietoturvan tasoa laskeva tekijä tietokoneen kotikäyttäjien keskuudessa. Moni ei tiedä koneensa voivan toimia ulospäin moitteettomasti, vaikka taustalla toimisi koko ajan haittaohjelma.
Lukemattomat haittaohjelmat osaavat piiloutua tietokoneen käyttäjältä hyvin tehokkaasti. Tällaiset ohjelmat saavat jatkaa toimintaansa pahimmassa tapauksessa vuosikausia, koska tietokoneen käyttäjä ei yksinkertaisesti tiedä koko tihulaisen olemassaolosta.
Samalla tietämättömän tietokone levittää haittaohjelmia eteenpäin, lähettää käyttäjän tiedostoja toiselle puolelle maailmaa tai antautuu ulkopuolisen hämärämiehen käytettäväksi.
Vanhassa vara parempi
Vanhat haittaohjelmat muodostavat hieman toisenlaisen uhkakuvan kuin uudet esimerkiksi, jatkuvasti esillä olevat sähköpostimadot.
Tuoreita uhkia osataan ehkä varoa, jos uutisia on tullut seurattua. Peruskäyttäjän muisti on kuitenkin lyhyt, eikä vanhoja virusuhkia enää tunnisteta siinä vaiheessa kun niiden ilmestymisestä on kulunut useita kuukausia.
Juuri siksi tietoturvayhtiöiden viruslistojen kärjessä esiintyy kuukaudesta toiseen samoja nimiä. Kaikkein hankalimmat haittaohjelmat jatkavat elämäänsä tietoverkoissa jopa vuosikausien ajan.
Niinpä minunkin konettani kolkuttelevat säännöllisesti Hybrisin, SirCamin ja BadTransin kaltaiset kutsumattomat vieraat. Perille asti ne eivät pääse, jos tietoturva on kunnossa. Minulla onnekseni on, mutta monella muulla ei.
Hybris on kiertänyt maailmaa tasaisen tehokkaasti siitä lähtien kun se ensi kertaa löydettiin syksyllä 2000. SirCam ja BadTrans pääsivät irti viime vuonna.
Onko virustorjuntaohjelma turha?
Virusten torjunnasta puhuttaessa joskus tulee törmänneeksi ohjelmallista suojaa vastaan esitettyihin argumentteihin. Useimmiten torjuntaohjelmia tunnutaan vastustavan siksi, että ne syövät järjestelmän tehoa ja hidastavat siten sen toimintaa.
Joidenkin mielestä taas virustorjuntayhtiöt vain rahastavat asiakkaitaan huonoilla tuotteilla, joita kaiken lisäksi pitää vaivautua päivittämään tämän tästä. Sitkeästi valtavirran ulkopuolella elää yhä myös myytti tietoturvayhtiöistä, jotka muka itse levittävät haittaohjelmia kasvattaakseen omia markkinoitaan.
Ne, jotka pitävät virustorjuntaohjelmia tarpeettomia, perustelevat näkemystään usein myös sillä, että käyttäjän toiminta on tietoturvan kannalta ratkaisevaa. Tottahan tuo onkin, osittain; viime kädessä tehokasta tietoturvaa on mahdotonta toteuttaa, jos tietokoneen käyttäjä ei tiedä, mitä tekee.
Virustorjuntaohjelma kuitenkin puoltaa paikkaansa sekä ennaltaehkäisevänä että osittain järjestelmän toiminnan palauttavana tietoturvatuotteena. Ja vaikka tietyllä terveellä varovaisuudella välttyykin monelta tietoturvaharmilta, aina pelkkä maalaisjärki ei riitä.
Tietenkään virustorjuntayhtiöt eivät toimi hyvästä hyvyydestään, vaan ne ovat liikeyrityksiä siinä missä muutkin. Siksi niiden tuotteista pitää maksaa. Päivittäminen taas on välttämätöntä siksi että kun uusia haittaohjelmia ilmestyy, niistä tehdään kuvaukset, joiden perusteella ohjelma voi tunnistaa tihulaiset.
Jokainen voi tietysti miettiä, pitääkö tietoturvaa sen arvoisena asiana, että voisi hieman tinkiä surffaamisen jouhevuudesta. Sitäkin kannattaa pohtia, raaskisiko tietoturvasta jopa maksaa.
Halvalla lähtee
Virusten torjunnan ei kuitenkaan tarvitse olla rahasta kiinni. Netistä voi imuroida ilmaisiakin virustorjuntaohjelmia, jotka monesti toimivat aivan yhtä tehokkaasti kuin kaupallisetkin ohjelmistot. Ilmaisohjelmat saattavat myös viedä vähemmän levytilaa kuin isot kaupalliset ohjelmistopaketit.
Monista kaupallisista ohjelmista on myös saatavilla koeversio, jota voi käyttää ilmaiseksi esimerkiksi kuukauden ajan.
Järjestelmän hidastuminenkin koskettaa kouriintuntuvimmin niitä, joilla on vanha, hidas tietokone käytössään. Usein vanhoissa koneissa käytetään myös vanhoja ja hitaita modeemiliittymiä, jolloin palomuurin tarvetta ei ole samalla tavoin kuin laajakaistaliittymää käytettäessä.
Modeemikäyttäjä voi myös kytkeä virustorjuntaohjelman automaattisen päivityksen pois päältä ja hakea tarvitsemansa päivtykset silloin, kun ei tarvitse yhteyttä johonkin muuhun.
Kävi muuten ilmi, ettei serkulla ollut laajakaistaliittymänsä suojana myöskään palomuuriohjelmaa. Käytännössä siis hänen tietokoneensa on ollut monelle muullekin vaaralle kuin pelkille haittaohjelmille alttiina ties kuinka kauan.
Spaces lienee opettanut serkulle jotakin niin terveestä järjestä kuin ohjelmallisesta avusta tietoturvassa. Molempi parempi, on joku joskus sanonut.
- Digitodayn tuoreimmat uutiset.
- 25.5. Robottikäsivarsi hinasi Dragonin asemalle
- 25.5. Googlen Android-kauppa sai uusia rahastuskeinoja
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 25.5. Diablo III:n julkaisija hekumoi myyntiä ja pahoittelee bugeja
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 25.5. Tämä käkikello muni Pebblen Kickstarter- pesään
- 25.5. Facebook Camera ottaa ja jakaa kuvia iPhonessa
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 24.5. Yle siirtää seuraavaksi Pasilan teräväpiirtoon
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 24.5. Blackberryn joukot harvenevat
- 24.5. Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa
- 24.5. HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin
- 24.5. Motorola Mobilityn johdossa on nyt myyntimies
- 23.5. Oracle hävisi Googlelle taas: Ei patenttirikettä
- 23.5. Apple ja Samsung epäonnistuivat neuvotteluissa
- Uusimmat
- 48h luetuimmat kaikista uutisista.
- 23.5. Nykyinen televisiosi simahtaa vuonna 2026
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 23.5. Nokia pettyi - halpa-Lumian muisti ei riitä Skypeen
- 23.5. Nokia julkaisi uusia ”luksuskarkkeja”
- 23.5. Taulukko paljastaa – Nokialla ongelmia superhalvoissa ja huippupuhelimissa Kiinassa
- 23.5. Googlen Larry Page: Facebook pitää käyttäjiä panttivankeina
- 25.5. Zuckerberg unohti sulhasen ohjeen - antoi 20 000 euron vihkisormuksen
- 23.5. Kodakin ”ilmiselvän” patentointi ei kelpaa
- 23.5. Sony avaa perjantaina Spotify-kilpailijan iPhoneen
- 23.5. Nokia luopuu akun aitouden varmistavista hologrammeista
- Luetuimmat
- 48h suositelluimmat kaikista uutisista.
- 23.5. Kodakin ”ilmiselvän” patentointi ei kelpaa
- 23.5. Amerikkalaiset kaapelioperaattorit yhdistävät wlan-palvelunsa
- Suositelluimmat
- 48h kommentoiduimmat kaikista uutisista.
- 23.5. Nokia pettyi - halpa-Lumian muisti ei riitä Skypeen
- 23.5. Nykyinen televisiosi simahtaa vuonna 2026
- 24.5. Huhu: Symbianiin ei enää päivityksiä
- 25.5. Lumialla voi katsella videoklippejä
- 23.5. Taulukko paljastaa – Nokialla ongelmia superhalvoissa ja huippupuhelimissa Kiinassa
- 25.5. ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia
- 24.5. IBM pitää iPhonen Siriä tietoturvariskinä
- 24.5. IPhoneen uusi alihankkija
- 24.5. Nokia luopuu isosta massatapahtumasta
- 25.5. Applen Cook kieltäytyy optioiden osingoista
- Kommentoiduimmat
Uutispäivä
Vuorokauden kaikki uutiset yhdellä sivulla.
RSS-feedit
Seuraa Digitodayn kaikkia uutisia tai vain tiettyä osiota RSS:llä.
Uusimmat uutiset
- ZTE toimittaa suomalaisella 3d-tekniikalla tehtyjä Android-puhelimia 08:36
- Adoben flash saa saattohoitoa Windows 8:ssa 09:17
- HP irtisanoo ja palaa taulutietokoneisiin 07:19
- Nykyinen televisiosi simahtaa vuonna 2026 10:32
- Amerikkalaiset kaapelioperaattorit yhdistävät wlan-palvelunsa 08:59
- Apple, Microsoft, Ericsson perustivat patenttitrollin 09:59
- Chrome nousi maailman selainjohtajaksi 08:58
- Ballmer lupaa myydä 350 miljoonaa Windows 7-laitetta 07:01
- Lisää
Poiminnat
Digiyesterday
Viisi vuotta sitten
Googlen haastaja liehittelee mediataloja
26.05.2007 Norjalaisella Fastilla ei ole aikomustakaan kilpailla sanomalehtien verkkosivujen kanssa. Hakupalveluihin erikoistunut yhtiö pitää itseään mediatalojen kumppanina ja auttaa niitä ottamaan "lukijat ja mainostajat takaisin haltuunsa", kuten toimitusjohtaja John Markus Lervik asian ilmaisee.
Kolme vuotta sitten
"Aito" peligrafiikka 10-15 vuoden päässä
26.05.2009 Peliyhtiö Epicin perustaja uskoo, että oikeasti todenmukainen grafiikka onnistuu videopeleissä 10-15 vuoden kuluttua.
Taloussanomat
- Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa 06:01
- Taloussanomilta KHO-valitus VM:n vakuuspäätöksestä 12:58
- Kreikan rikkaat pitävät matalaa profiilia kriisin keskellä 21:02
- FT: Espanjan valtio pelastaa Bankian 20:02
- Tylyyden huippu? – "Kreikka on epäonnistunut valtio" 19:08
- Yrittäjät tiukkoina: "Hallinnollista taakkaamme ei saa lisätä!" 19:45
- Mauton temppu: EU vei mausteet leffa-popcorneista 12:21
- Kyprosko seuraavana rahajonossa? 17:31
- Suursijoittaja: Pörssi kriisissä, markkinoilla pessimismikupla 14:04
- Tämäkö parasta evästä stressaavaan työhön? 16:45
- » Taloussanomat.fi











