Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Torjuakin voisi, mutta:

Vanhat virukset vielä voimissaan

9.4.2002 15:08 Sen lisäksi että uusia viruksia ja matoja ilmestyy jatkuvasti, hankalimmat haittaohjelmat kiertävät maailmaa pahimmillaan vuosikausia. Ja kuitenkin vanhoihin viruksiin tepsisivät samat konstit kuin uusiinkin uhkiin.

Sain taannoin puhelun serkultani, joka arveli saaneensa tietokoneviruksen. Nopean selvityksen jälkeen ilmeni, että näin todella oli päässyt käymään.

Serkun konetta kiusasi Spaces-niminen virus, varsin ikävä tuholainen. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään virusmaailman uusi tulokas, sillä kyseinen haittaohjelma löydettiin jo vuonna 1999.

Taustoja selviteltyäni sain tietää, että serkun virus löytyi siinä vaiheessa kun koneeseen asennettiin virustorjuntaohjelma. Tarkemmin sanottuna ensimmäinen virustorjuntaohjelma.

Asetelma on oikeastaan varsin yleinen. Vuosia vanhakin haittaohjelma voi makoilla käyttäjän tietämättä tietokoneen kiintolevyllä tai muistissa jos sitä ei löydetä ja poisteta. Kun sitten virustorjuntaohjelma ensimmäistä kertaa asennetaan, hämmästys on suuri kun kiintolevyltä löytyy virus.

Tietämättömyys lienee yhä suurin yksittäinen tietoturvan tasoa laskeva tekijä tietokoneen kotikäyttäjien keskuudessa. Moni ei tiedä koneensa voivan toimia ulospäin moitteettomasti, vaikka taustalla toimisi koko ajan haittaohjelma.

Lukemattomat haittaohjelmat osaavat piiloutua tietokoneen käyttäjältä hyvin tehokkaasti. Tällaiset ohjelmat saavat jatkaa toimintaansa pahimmassa tapauksessa vuosikausia, koska tietokoneen käyttäjä ei yksinkertaisesti tiedä koko tihulaisen olemassaolosta.

Samalla tietämättömän tietokone levittää haittaohjelmia eteenpäin, lähettää käyttäjän tiedostoja toiselle puolelle maailmaa tai antautuu ulkopuolisen hämärämiehen käytettäväksi.

Vanhassa vara parempi

Vanhat haittaohjelmat muodostavat hieman toisenlaisen uhkakuvan kuin uudet esimerkiksi, jatkuvasti esillä olevat sähköpostimadot.

Tuoreita uhkia osataan ehkä varoa, jos uutisia on tullut seurattua. Peruskäyttäjän muisti on kuitenkin lyhyt, eikä vanhoja virusuhkia enää tunnisteta siinä vaiheessa kun niiden ilmestymisestä on kulunut useita kuukausia.

Juuri siksi tietoturvayhtiöiden viruslistojen kärjessä esiintyy kuukaudesta toiseen samoja nimiä. Kaikkein hankalimmat haittaohjelmat jatkavat elämäänsä tietoverkoissa jopa vuosikausien ajan.

Niinpä minunkin konettani kolkuttelevat säännöllisesti Hybrisin, SirCamin ja BadTransin kaltaiset kutsumattomat vieraat. Perille asti ne eivät pääse, jos tietoturva on kunnossa. Minulla onnekseni on, mutta monella muulla ei.

Hybris on kiertänyt maailmaa tasaisen tehokkaasti siitä lähtien kun se ensi kertaa löydettiin syksyllä 2000. SirCam ja BadTrans pääsivät irti viime vuonna.

Onko virustorjuntaohjelma turha?

Virusten torjunnasta puhuttaessa joskus tulee törmänneeksi ohjelmallista suojaa vastaan esitettyihin argumentteihin. Useimmiten torjuntaohjelmia tunnutaan vastustavan siksi, että ne syövät järjestelmän tehoa ja hidastavat siten sen toimintaa.

Joidenkin mielestä taas virustorjuntayhtiöt vain rahastavat asiakkaitaan huonoilla tuotteilla, joita kaiken lisäksi pitää vaivautua päivittämään tämän tästä. Sitkeästi valtavirran ulkopuolella elää yhä myös myytti tietoturvayhtiöistä, jotka muka itse levittävät haittaohjelmia kasvattaakseen omia markkinoitaan.

Ne, jotka pitävät virustorjuntaohjelmia tarpeettomia, perustelevat näkemystään usein myös sillä, että käyttäjän toiminta on tietoturvan kannalta ratkaisevaa. Tottahan tuo onkin, osittain; viime kädessä tehokasta tietoturvaa on mahdotonta toteuttaa, jos tietokoneen käyttäjä ei tiedä, mitä tekee.

Virustorjuntaohjelma kuitenkin puoltaa paikkaansa sekä ennaltaehkäisevänä että osittain järjestelmän toiminnan palauttavana tietoturvatuotteena. Ja vaikka tietyllä terveellä varovaisuudella välttyykin monelta tietoturvaharmilta, aina pelkkä maalaisjärki ei riitä.

Tietenkään virustorjuntayhtiöt eivät toimi hyvästä hyvyydestään, vaan ne ovat liikeyrityksiä siinä missä muutkin. Siksi niiden tuotteista pitää maksaa. Päivittäminen taas on välttämätöntä siksi että kun uusia haittaohjelmia ilmestyy, niistä tehdään kuvaukset, joiden perusteella ohjelma voi tunnistaa tihulaiset.

Jokainen voi tietysti miettiä, pitääkö tietoturvaa sen arvoisena asiana, että voisi hieman tinkiä surffaamisen jouhevuudesta. Sitäkin kannattaa pohtia, raaskisiko tietoturvasta jopa maksaa.

Halvalla lähtee

Virusten torjunnan ei kuitenkaan tarvitse olla rahasta kiinni. Netistä voi imuroida ilmaisiakin virustorjuntaohjelmia, jotka monesti toimivat aivan yhtä tehokkaasti kuin kaupallisetkin ohjelmistot. Ilmaisohjelmat saattavat myös viedä vähemmän levytilaa kuin isot kaupalliset ohjelmistopaketit.

Monista kaupallisista ohjelmista on myös saatavilla koeversio, jota voi käyttää ilmaiseksi esimerkiksi kuukauden ajan.

Järjestelmän hidastuminenkin koskettaa kouriintuntuvimmin niitä, joilla on vanha, hidas tietokone käytössään. Usein vanhoissa koneissa käytetään myös vanhoja ja hitaita modeemiliittymiä, jolloin palomuurin tarvetta ei ole samalla tavoin kuin laajakaistaliittymää käytettäessä.

Modeemikäyttäjä voi myös kytkeä virustorjuntaohjelman automaattisen päivityksen pois päältä ja hakea tarvitsemansa päivtykset silloin, kun ei tarvitse yhteyttä johonkin muuhun.

Kävi muuten ilmi, ettei serkulla ollut laajakaistaliittymänsä suojana myöskään palomuuriohjelmaa. Käytännössä siis hänen tietokoneensa on ollut monelle muullekin vaaralle kuin pelkille haittaohjelmille alttiina ties kuinka kauan.

Spaces lienee opettanut serkulle jotakin niin terveestä järjestä kuin ohjelmallisesta avusta tietoturvassa. Molempi parempi, on joku joskus sanonut.

Jutun kirjoitti: Antti Kirves

Antti Kirves

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Googlen haastaja liehittelee mediataloja

26.05.2007 Norjalaisella Fastilla ei ole aikomustakaan kilpailla sanomalehtien verkkosivujen kanssa. Hakupalveluihin erikoistunut yhtiö pitää itseään mediatalojen kumppanina ja auttaa niitä ottamaan "lukijat ja mainostajat takaisin haltuunsa", kuten toimitusjohtaja John Markus Lervik asian ilmaisee.


Kolme vuotta sitten

"Aito" peligrafiikka 10-15 vuoden päässä

26.05.2009 Peliyhtiö Epicin perustaja uskoo, että oikeasti todenmukainen grafiikka onnistuu videopeleissä 10-15 vuoden kuluttua.

.