Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Tavaraa vapaassa jaossa

Lait koskevat myös hubeja ja niiden käyttäjiä

21.1.2003 08:41 Haastattelimme suomalaista ?Gadgetia? suomalaiselta FinX-hubilta ja ruotsalaista ?Generalia?, joka ylläpitää useita hubeja Ruotsissa. He ovat niin sanottuja OP:seja, jotka valvovat keskusteluja ja tarkkailevat tiedostonjakoja. Hubielämä on varsin villiä, jossa laintulkinnat venyvät ja paukkuvat.

Hubeja tarkkailevat OPsit voivat myös poistaa asiattomat käyttäjät omista ?hubeistaan? tai antaa näille porttikieltoja. Toisen suomalaisen hubituksen kotisivu löytyy osoitteesta http://personal.inet.fi/surf/finx/divx/.

Käyttäjien määrä Suomessa

Gadget:

- Yhtäaikaisia käyttäjiä julkisilla suomalaisilla hubeilla on tätä kirjoitettaessa 8 000 kaikkiaan 85 eri hubilla. Uniikkikäyttäjiä on jatkuvasti noin 4 000, koska jokainen on keskimäärin kahdella hubilla.

Näistä yli puolet on suomalaisia. Yhdellä käyttäjällä on jaettuna keskimäärin 30 gigatavua tiedostoja. Ikähaarukka on 10-60 vuotta, keski-iän liikkuessa 24:n tuntumassa. Suurin osa on 15-35 -vuotiaita ja yli 95 prosenttia miehiä.

Mikä on FinX?

Gadget:

- FinX on yksi suomalaisten hubien yhteenliittymistä, johon kuuluu tällä hetkellä 12 hubia. Muita yhteenliittymiä ovat esimerkiksi TCN, Fin Fast*Speed ja IceBear, joihin kuuluu yhteensä noin 20-30 hubia.

- Hubeihin pääsyä ei ole rajoitettu. Mahdollisia privaattihubeja pyöritetään hyvin satunnaisesti ja yleensä johonkin erikoistarkoitukseen, kuten suljetun piirin keskusteluja varten. Operaattoreita tai ?OPseja? hubeilla on yhteensä noin 150 ja käyttäjiä arviolta 1 500 kerrallaan.

- FinX-hubeilla käy kuukausittain yhteensä noin 50 000-100 000 eri nimistä kävijää. Näistä suurin osa on kuitenkin ?ohikulkijoita?, jotka eivät jää hubille. Noin 10 000 vierailee pitempään..

- On olemassa myös muiden ylläpitämiä suljettuja hubeja, joihin pääsy on rajoitettu salasanalla. Niiden määrää on hyvin vaikea arvioida, koska niiden olemassaoloa ei näe mistään. Julkisella hubilistalla näkyy viisi suomalaista privaattihubia, joissa lienee yhteensä alle 500 henkilöä.

Ovatko hubeissa levitetyt ohjelmat laillisia ja kuka on toiminnasta vastuussa?

Gadget:

- Kaikkia tiedonvälityskanavia voidaan käyttää väärin. Esimerkiksi sähköpostilla, FTP:llä tai Microsoft Messengerillä voidaan siirtää laitonta materiaalia yhtä vaivattomasti kuin DC:llä.

- Ketään ei yllytetä, eikä keneltäkään vaadita laittoman materiaalin jakamista. Hubien säännöissä mainitaan, että jakamalla tiedostoja saatetaan rikkoa eri maiden tekijänoikeus- tai rikosoikeudellisia lakeja ja kielletään rikkomasta lakia. Valvontaa säännön noudattamisesta ei kuitenkaan ole.

- OPsit puuttuvat lähinnä keskustelun asiallisuuteen ja moraalisesti arveluttavan tai roskamateriaalin jakamiseen. Niin sanottuja warezhubejakin on, mutta emme hyväksy sellaisia FinXiin.

- Vastuussa laittoman materiaalin levittämisestä on aina se, joka materiaalia levittää. Jakojen laillisuutta on vaikea todeta pintapuolisesti ja oletamme kunkin käyttäjän osaltaan huolehtivan omista tiedostoistaan.

- Hubi itsessään ei jaa mitään, eikä toimi minkäänlaisena tiedostopalvelimena. Tiedonsiirrot tapahtuvat suoraan käyttäjien kesken, eikä niiden valvonta tai rajoittaminen ole mahdollista hubilta käsin.

Rikoksen tunnusmerkistö täyttyy

Mitä mieltä olette näiden hubien toiminnasta?

Komisario Veli-Pekka Loikala Keskusrikospoliisin tietotekniikkarikosyksikkö:

- Teot täyttävät useankin rikoksen tunnusmerkistön, mutta kyseessä on asianomistajarikokset. Tapaukset osoittavat täydellistä tietämättömyyttä käyttäjiltä, yritykseltä riittämätöntä tiedottamista tietoturvallisuudesta ja tietoturvapolitiikasta, sekä mahdollisesti myös teknisen ylläpidon puutteita.

Mikä on poliisin kanta yritysten jakamien tiedostojen avaamisesta tai niiden henkilökohtaisesta tutkimisesta omassa käytössä?

- Valitettavasti yleistä kantaa ei ole mahdollista ilmoittaa, koska se riippuu kunkin yksittäistapauksen yksityiskohdista.

Koska hubeissa on monipuolinen hakutoiminto, on eri tiedostojen nimien ja tiedostojen päätteitten perusteella hyvin helppo harrastaa yritysvakoilua. Onko tästä asiasta varoitettu yrityksiä?

- Poliisi ei ole varoittanut, mutta CERT-FI on varoittanut yleisellä tasolla vertaisverkko-ohjelmista 5.2.2002:

http://www.ficora.fi/suomi/tietoturva/ohjeet/ohje-2002-05.htm

Jos tällaisia tulee p2p-järjestelmien käyttäjille vastaan, niistä olisi tietysti hyvä kertoa yrityksille.

Erään yrityksen mielipide

Musiikin ja elokuvien lisäksi myös suomalaisia ohjelmia ja esimerkiksi IT-Pressin kaupallisia e-kirjoja on sadoilla käyttäjillä jaossa.

Useat näistä tuottajista seuraavat tarkasti hubien toimintaa ja puuttuvat siihen kovalla kädellä. ITPressin johtaja Ari Sahanen sanoo:

- Tutkimme jatkuvasti laittomasti tapahtuvaa it info -tietokantaan kuuluvien e-kirjojen jakelua, mutta tosiasiassa kaikkea on mahdoton estää. Hubitkin ovat tutkinnan alla. Mutta tässä vaiheessa voin todeta, että tutkimme hubeilla tapahtuvia tekijänoikeuslaittomuuksia kahden miehen voimin ja ryhdymme tarvittaessa toimenpiteisiin.

Suomalaiset jakavat tiedostojaan myös Ruotsissa

General:

- Viimeisen vuoden aikana suomalaisten imurointimäärä on lisääntynyt huomattavasti. Syy tähän on lähinnä tiedonsiirtonopeus, jolloin upload-kaistan nopeus meiltä imuroitaessa on yleensä 10-20 -kertainen Suomeen verrattuna. Suomi on vielä kehitysmaa verrattuna meillä tarjottaviin yhteysnopeuksiin ja niiden hintoihin.

- Omilla hubeillani on tällä hetkellä 12 suomalaisen yrityksen kiintolevyt jaossa. Teitä suomalaisia vaivaa jonkinlainen yleinen tyhmyys. Yritystenne tiedostonjaot ovat moninkertaisia verrattuna muihin maihin.

- Paras esimerkki on erään suomalaisen yrityksen jakamat AutoCadilla tehdyt työt, jotka varmasti olivat erittäin arvokkaita. Miksi ihmeessä te laitatte jakoon myös pankkiyhteystietoja kaikkine lisukkeineen? Oletteko tulossa Ruotsiin sairastamaan, koska potilastiedostojanne on myös jaossa?

- Toistan vielä: Olette tosi tyhmää porukkaa, eikä teillä tunneta lainkaan mikä on tietoturvan tarkoitus.

Hubien olemassaolon tarkoitus

Gadget:

- Aina kun tarpeeksi ihmisiä kokoontuu johonkin, muodostuu ajan mittaan yhteistyötä tekeviä ryhmiä, jotka yhdessä saavat enemmän aikaan kuin yksittäiset henkilöt. Näin myös DC-yhteisöissä.

- Hubiyhteistyön suurin hyöty on kuorman, siis käyttäjien jakaminen eri hubeille tilanteen mukaan. Julkiset listat valikoivat listalla olevat hubit satunnaisesti, jolloin yhdelle tulee aika ajoin paljon liikennettä ja muilla on hiljaisempaa. Käyttäjät siirretään näissä tapauksissa yhteenliittymän muille hubeille.

- Myös hubien säännöt on yhtenäistetty, mikä helpottaa valvontaa. Hubien tiedonvälitys on nopeaa, esimerkiksi huijareiden ja viruksien, lapsipornon, rasististen tai potentiaalisesti vahingollisten materiaalien levittäjät saadaan poistettua nopeasti kaikilta hubeilta.

- Kyseessä on puhdas vapaaehtoinen harrastustoiminta, eikä kukaan tavoittele rahallista hyötyä. Hubit, käyttäjät ja operaattorit vaihtuvat jatkuvasti, vanhat lähtevät ja uusia tulee lisää. FinXillä opastus uusille käyttäjille ja hubeille toimii hyvin, harmillisia tietoturva yms. vahinkoja ei juuri tapahdu.

- Muihin P2P-ohjelmiin verrattuna DC:n vahvuus on toimiva chat. Keskusteluissa on mukana paljon eri alojen osaajia ja opiskelijoita joiden tietotaito on valtava, hubeilla voisi sanoa olevan esimerkiksi 24/7-ilmainen mikrotuki kaikille. Aiheesta kuin aiheesta käydään keskusteluja ja useimmiten tietoa vailla oleva saa nopeasti vastauksen. Joistakin vakiokysymyksistä on kerätty tietoa hubien internet-sivuille.

- Osa käyttäjistä tarjoaa myös muita palveluita hubien lisäksi, muun muassa postipalvelimia, www-tilaa, tietokantoja, statistiikkaa, äänikeskustelupalvelimia, webradioita, www-foorumeita, chatteja, irc-kanavia ja pelipalvelimia on nähty. Moni käyttäjä kokeilee tällaisen pystyttämistä ja ylläpitoa muiden osaajien tukemana, jolloin monet saavat arvokasta tietoa, ideoita ja kokemusta ihan työelämääkin ajatellen.

Piraattiohjelmat leviävät

Gadget:

- Suurimmaksi osaksi hubeilla jaetaan musiikkia ja elokuvia. Elokuvat muodostavat suurimman osan datamäärästä ja musiikki tiedostomäärästä. Ohjelmia näkyy olevan jaossa laidasta laitaan free- ja sharewaresta, kaupallisten ohjelmien ja pelien cd-imageihin asti.

- Elokuvat jakaantuvat kahteen pääryhmään. On niin sanottuja. screenereitä, eli elokuvanäytännöissä videokameralla kuvattuja heikkolaatuisia kopioita, jotka kuitenkin leviävät huimaa vauhtia ja ovat katsottavissa jopa kuukausia ennen ensi-iltaesitystä.

- Toisena pääryhmänä ovat DVD-ripit, jotka taas ovat DVD-levyltä kopioituja tehokkaalla pakkausmenetelmällä pakattuja, lähes DVD:n tasoisia videotiedostoja, jotka mahtuvat CD-R -levylle. Käytännössä lähes kaikki vuokraamoissa ja myynnissä olevista koti- ja ulkomaisista elokuvista on ladattavissa eri hubeilta. Myös nauhoitettuja televisiosarjoja, sekä joitakin elokuvaharvinaisuuksia on jaossa.

- Musiikkipuolella tilanne on samanlainen. Suuri osa levyuutuuksista löytyy jo julkaisupäivänä ja aikaisemminkin. Mukaan mahtuu myös vanhoja ja harvinaisempiakin alan harrastajien digitoimia äänitteitä, joita saattaa olla mahdotonta löytää kaupoista. Jotkut jakavat myös itse tekemäänsä musiikkia.

- Ohjelmia hubeissa jaetaan sekalaisina valikoimia. Useimmiten ne liittyvät elokuvien katseluun, tai musiikin kuunteluun. Ehkä ladatuimpia ovat erilaiset playerit, koodekit ja virustorjunta- palomuuriohjelmat. Shareware-ohjelmia ja ohjelmien demoversioitakin on tarjolla.

- Joihinkin laillisiin kokeiluversioihin on tarjolla ?patch?, jolla maksuton kokeiluversio muuttuukin maksulliseksi täysversioksi. Tällaisia laillisuudeltaan kyseenalaisia ohjelmia löytää helposti internetistäkin.

- Laittomien ohjelmakopioiden määrä hubeilla vaihtelee käyttöjärjestelmistä kuvankäsittelyohjelmiin ja erilaisiin erikoissovelluksiin. Joskus kyseessä voi olla ohjelman betaversio. Tiedostojen nopea leviäminen ei aina ole DC:n ?ansiota?, vaan useat käyttäjät käyttävät muitakin P2P-ohjelmia kuten Audiogalaxya, Kazaata ja Morpheusta tai FTP- ja WWW-palvelimia.

- Mielestäni laittomien ohjelmien käyttö on lähes kokonaan yksityishenkilöiden kotonaan harrastamaa. Varsinaiseen kaupalliseen tai yrityskäyttöön hankitaan aina asiaankuuluvat lisenssit valvonnan ollessa tarkempaa ja rikkomuksista aiheutuvien seuraamuksien huomattavia.

- Tässä mielessä tietynlaisten ohjelmien saatavuus ?kokeiltavaksi? saattaa joskus jopa auttaa sovellusten myyntiä, koska tuotteen ominaisuudet saavat käytännön vertailupohjaa ja käyttöosaamista. ?Kokeilijat? ovat usein opiskelijoita, tai aloittelevia harrastajia, joilla harrastus saattaa muuttua aikanaan työksi, jolloin tiedoista ja taidoista on hyötyä sekä sovelluksen kehittäjälle että kokeilijalle itselleen.

- Oma lukunsa on yksityiskäyttöön suunnattujen ohjelmien kopiointi, kuten pelit ja käyttöjärjestelmät. Näiden laittomasta käytöstä saattaa aiheutua taloudellista haittaa ohjelmavalmistajille. Usein kuitenkin tuotetuki ja dokumentointi kuuluvat olennaisena osana ohjelman käyttöön ja laittomaan kopioonhan sellaisia ei saa. Tällainen kopiointi on mielestäni paheksuttavaa ja mielestäni kaikkien, jotka aikovat käyttää ohjelmia jatkuvasti, tulisi ostaa ohjelmalisenssi.

Hubien ylläpitäjien vastuu

Hubien ylläpitäjät pitävät toimintaansa täysin laillisena, koska tiedostojen vaihto tapahtuu vain käyttäjien kesken, ilman hubin ylläpitäjän vaikutusta.

Toinen näkemys voisi olla Suomen rikoslain viidennen luvun määrittelemä osallisuus, jossa sanotaan:

"Jos kaksi tahi useammat ovat yhdessä tehneet rikoksen; rangaistakoon itsekukin rikoksen tekijänä."

"Joka, toisen rikosta tehdessä taikka sitä ennen, tahallansa on neuvolla, toimella tahi kehotuksella tekoa edistänyt, on avunannosta rikokseen, jos se saatettiin täytäntöön, taikka, yrityksen ja täytetyn rikoksen saman rangaistuksen alaisina ollessa, jäi yritykseen, tuomittava sen lainpaikan mukaan, jota olisi pitänyt käyttää, jos hän olisi ollut rikoksen tekijä, mutta yleistä lajia oleva rangaistus kuitenkin sillä tavalla vähennettävä, kuin 3 luvun 2 §:n mukaan vähennetään siltä, joka on täyttänyt viisitoista, vaan ei kahdeksaatoista vuotta."

Mikä on mielestäsi palveluntarjoajien vastuu, että "laittomia" ohjelmia voidaan näinkin yleisesti jakaa ja "hubeja" perustaa?

Gadget:

- Palveluntarjoajat tuskin ovat vastuussa siitä mitä linjoilla liikkuu. Kärjistetysti voisi verrata esimerkiksi siihen, ettei Tielaitoskaan ole vastuussa siitä, että maamme teillä liikkuu katsastamattomia autoja.

- Käsittääkseni asiakas saa harkintansa mukaan päättää mitä linjoillaan tekee, kunhan ei aiheuta toimillaan vahinkoa muille verkon käyttäjille. Joidenkin liittymätyyppien sopimuksissa saatetaan erikseen kieltää palvelinten pitäminen, tosin ?palvelimen? määrittäminen on vaikeaa.

- Toistaiseksi en ole kuullut tapauksista joissa DC:n käyttäminen olisi johtanut liittymän irtisanomiseen. Yhdessä tapauksessa palveluntarjoaja oli lähettänyt asiakkaalle pyynnön hubin sulkemisesta.

- Jotkut palveluntarjoajat kuten Komeetta Kuopiossa on estänyt DC:ssä yleisimmin käytettyjen porttien kautta tapahtuvan liikenteen, jolloin DC:n käyttöön kyseisen palveluntarjoajien asiakkailla on täytynyt keksiä uusia konsteja. Osa on vaihtanut palveluntarjoajaa.

- Hubin pitäminen ei käsittääkseni ole laitonta, se ehkä saattaa tarjota mahdollisuuden laittoman materiaalin siirtämisen paikasta toiseen, mutta toisaalta sama koskee monia muitakin internetin protokollia, kuten irciä. Irc-palvelimia on monilla palveluntarjoajilla itselläänkin.

Voisitko kertoa joitakin esimerkkejä, joita huolimattomuus on aiheuttanut tiedostojen jaon osalta?

Gadget:

- Hubien sisäänpääsyvaatimukset jaetun datan määrän osalta saattavat joskus houkutella pistämään koko kiintolevyn sisällön jakoon. Tällöin kuitenkin on huomattava, että kaikkien koneeseen asennettujen ohjelmien sisältämät tiedostot ym. salasanatiedot ovat jaettuina, joka saattaa aiheuttaa ikäviä yllätyksiä.

- Joku saattaa päästä lataamaan ja jakamaan sähköpostit, tai isin firman laskutuksen, tai muita luottamuksellisia tietoja. FinX-hubeilla tällaista valvotaan automaattisesti sekä manuaalisilla hauilla. Tällaiset tapaukset poistetaan hubeilta mahdollisimman pian väärinkäytösten välttämiseksi. Kaikilla hubeilla valvontaa ei kuitenkaan ole.

- Esimerkiksi eräs Soneralla työharjoittelussa ollut käyttäjä laittoi työkoneensa koko kiintolevyn jakoon päästäkseen hubille. Huomioimatta jäi, että levyllä oli yrityksen konttorin laskutus- ja pankkiyhteysohjelmat tietokantoineen. Kiusantahtoiset hubilaiset tietysti imuroivat tietokantojen sisällöt. Jaot poistettiin hyvin nopeasti, mutta turhan myöhään. Tiedot voivat tällä hetkellä olla missä ja kenellä tahansa.

Jos DC voitaisiin kieltää, mikä tai mitä tulisi tilalle?

Gadget:

- Tiedostonjako tuskin lakkaisi, vaan vaihtaisi muotoa tai protokollaa. Hubit muuttuisivat privaateiksi, tai siirtyisivät esimerkiksi IRCiin tai Messengerin välityksellä tehtäväksi. Mukaan tulisi todennäköisesti salattuja ja hajautettuja tiedonsiirtomenetelmiä käyttäviä ohjelmia, joista tiedostojen alkuperä on hyvin vaikea määritellä.

- Lähteitä saattaa olla useita tai se saattaa vaihdella, joka tuo uudentyyppisiä ongelmia, esimerkiksi sisällön valvonnan suhteen. Ei-toivottua materiaalia, kuten lapsipornoa, hakkerointi- ja pommiohjeita ja rasistista materiaalia voisi olla vaikeaa poistaa saatavilta.

Kuinka hubeilla tapahtuvaan tiedostonjakoon tulisi suhtautua?

Johtaja Ilkka Vuorenmaa, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus:

- Interne

Jutun kirjoitti: Jarmo Mäkelä

Jarmo Mäkelä

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Yliopiston it-väki sohelsi - krakkeri pääsi järjestelmiin

26.05.2007 Krakkeri murtautui kaksi viikkoa sitten University of Coloradon palvelimelle ja sai ulottuvilleen muun muassa 45 000 opiskelijan henkilötiedot. Yliopiston it-väen mukaan hyökkääjä pääsi järjestelmään ujuttamalla sisään madon Symantecin virustorjunnan aukosta.


Kolme vuotta sitten

It-ammattilaiset ovat parhaita petipuuhissa

26.05.2009 Makuuhuoneen salat onnistuvat parhaiten tietotekniikan ammattilaisilta, osoittaa brittiläisen iltapäivälehden The Sunin siteeraama tuore brittitutkimus. Haastattelututkimukseen vastasi 2000 brittimiestä ja -naista.

.