Lue uutinen mobiilisivustolla

Suomi pitää perää Pohjolan tietoyhteiskuntana

1.2.2003 14:12 Pohjoismaat ovat tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä, mutta tässä sarjassa Suomi menestyy heikosti. Yhteispohjoismaisten tilastojen mukaan suomalaisilla on yhtä hyvä pääsy tietoyhteiskunnan palveluihin kuin muillakin matkapuhelimen avulla, mutta muiden työkalujen suhteen Suomi on peränpitäjänä.

Pohjoismaiden tilastokeskusten yhteistyönä syntynyt Nordic Information Society Statistics 2002 käyttää tietoyhteiskunnan mittarina sitä, kuinka suurella osalla ihmistä on pääsy tietopalveluihin henkilökohtaisesti ja kotoaan. Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa tiedot koottiin samanlaisella kyselyllä ja Norja ja Tanska toimittivat osan vastaavista tiedoista muista lähteistä.

Matkapuhelimia riittää

Suomalaisten asema johtavana kännykkämaana tuli tässäkin vertailussa vahvistettua, joskin norjalaisten 93 prosentin penetraatioaste jäi vain yhden prosentin jälkeen Suomen 94 prosentista. Internet-kelpoisissa kännyköissä, siis lähinnä gprs-laitteissa, Ruotsilla on korkein prosenttiluku, 22. Suomalaiset jäävät pari prosenttiyksikköä jälkeen, mutta koko väestöstä yksikin prosentti merkitsee kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Tietokonetiheydessä ja internetissä suomalaiset jäävät jälkeen pohjoismaisesta keskiarvosta melkein kymmenen prosenttia ja satelliitti- tai kaapelitelevision yleisyydessä peräti 14 prosenttia.

Selvityksessä tarkastellaan myös sitä, miten ihmiset käyttävä tietoyhteiskuntatyökalujaan ja siinäkin vertailussa suomalaiset laahaavat jäljessä.

Ikääntyneet tietokuilun takana

Tietoyhteiskuntakehitykseen on liittynyt melko voimakas pelko siitä, että tietyt väestöryhmät jäävät kokonaan syrjään. Tietokuilun taakse joutuvien ryhmien pelätään paitsi jäävän vaille tietoyhteiskunnan positiivisia vaikutuksia myös syrjäytyvän koko muustakin yhteiskunnasta.

Tilastomittarit löysivät joitakin merkkejä tästä kehityksestä. Voimakkaimmin se ilmeni Suomessa. Miesten ja naisten välillä ei suuria eroja ollut, mutta 60-74-vuotiailla ja eläkeläisillä on selvästi heikommat välineet tietoyhteiskunnan palvelujen käyttämiseen. Tästä ryhmästä selvä enemmistö ei käytä tietokonetta tai internetiä.

Suomessa tietokonetta käyttää 63 prosenttia koko väestöstä, mutta 60-74-vuotiaiden keskuudessa vain 28 prosenttia. Tanskassa vastaavat luvut ovat 77 ja 44, Norjassa 76 ja 38 ja Ruotsissa 75 ja 44.

Myös koulutus ja sijainti erottelevat

Myös koulutuksella on vaikutusta, mutta se ei erottele ryhmiä niin voimakkaasti kuin ikä vaikka eniten koulutusta saaneet käyttävät tieto- ja viestintävälineitä eniten.

Alueellinen kuilu näkyy selkeimmin Helsingin ja muun Suomen välissä. Helsingin alueen asukkaista internet-yhteys on 62 prosentilla kun muilla suomalaisilla se on keskimäärin vain puolella.

Ruotsissa, jossa valtio ajaa voimakkaasti laajakaistaisia tietoyhteyksiä joka savuun, alueellisia eroja pääkaupungin ja muun maan välillä on tuskin lainkaan. Kööpenhaminalaiset ja oslolaiset ovat vain vähän paremmassa asemassa kuin maiden muut asukkaat.

Timo Poropudas
timo.poropudas@sanoma.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, ampuja yhä vapaana

• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Afrikkalaisten maahanmuutto kiristää tunnelmia Tel Avivissa
• Tasmanian tuholaista pelastetaan sukupuutolta