Lue uutinen mobiilisivustolla

Tieken ajokorttibisnestä moititaan tehottomaksi

14.3.2003 13:35 Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Tieke, ansaitsee vuosittain satoja tuhansia euroja ylläpitämällä Tietokoneen-ajokortti -tuoteperhettään. Selvitysten mukaan vain pieni osa rahamäärästä kuitenkin käytetään ajokorttien ylläpitämiseen ja päivittämiseen. Tieken mielestä sen ajokortti-palvelu ja oppiaineisto on hyvää ja ajantasaista.

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus markkinoi Tietokoneen-ajokortti tuoteperhettään tietoteknisten taitojen mittaajana Suomessa. Tuoteperheeseen kuuluvat seuraavat tutkinnot: @-kortti, A-kortti, AB-kortti ja uutuutena Langattoman viestinnän tutkinto.

Tietokoneen ajokortteja on Suomessa suoritettu noin 130 000 kappaletta. Ajokorttiperheen ympärillä liikkuu miljoonien eurojen rahavirta, joka muodostuu koulutuksista, oppikirjamateriaaleista, Tieken lisenssimaksuista ja todistuksien kirjoituksista. Kuka hyötyy ja kuka jää tappiolle?

-Tieken palvelupäällikkö Outi Ihanainen toteaa:

- Tieke toimii voittoa tavoittelemattomana yhdistyksenä, joten ansio käytetään henkilöstökuluihin sekä toiminnan pyörittämiseen ja kehittämiseen. Tieken toiminnan tuotot ovat vuositasolla kahden miljoonan euron luokkaa ja henkilökuntaa on reilut 20 henkeä.

- Tietokoneen ajokortti -tuoteperheen ohella Tieke tekee muutakin oppimiseen liittyvää edistämis- ja kehitystyötä, ict-alan standardointia, sähköisen liiketoiminnan edistämistä, ict-klusterin tietopalveluita sekä tuottaa useita muita tieto- ja viestintäpalveluja, Ihanainen kertoo.

Tähän artikkeliin on haastateltu Tieken henkilöstöä, työnantajia ja kahta tälläkin hetkellä ajokorttitutkinnon kehittämistyöryhmään kuuluvaa jäsentä.

Mitä Tieke tekee?

Tieke ei itse anna koulutusta, vaan on Ihanaisen mukaan määrittänyt kehykset ja toimintatavat tutkinnoille. Niitä ovat Kansalaisen @- sekä Tietokoneen käyttäjän A- ja AB-kortit.

Tieke on aloittanut ajokorttitutkintojen kehittämisen jo vuonna 1994. Mukana kehittämistyössä ovat alusta asti olleet opetusministeriö ja opetushallitus sekä työministeriö, jotka antavat tutkinnoille valtakunnallisen opetusalan hyväksynnän. Tutkintoja kehitetään jatkuvasti kehitysryhmien työnä ja palautteiden perusteella.

- Tehtäväpankin ajanmukaisuudesta ja kehittämisestä vastaavat tietotekniikka-alan opettajat/kouluttajat ja yrityselämän edustajat yhdessä Tieken ja sen verkoston avulla. Mukana on ollut asiantuntijoita sekä yrityselämän edustajia kehittämistyön eri vaiheissa. Ydinkehittäjät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa työseminaariin ja kaikille verkoston jäsenille järjestetään vuosittainen ajankohtaisseminaari, Ihanainen kertoo.

Tehtäväpankki ja kompetenssi

Valmentavan koulutuksen jälkeen vuorossa on näyttökoe. Näyttökokeeseen voi osallistua myös ilman koulutukseen osallistumista.

Tätä tarkoitusta varten Tieke ylläpitää tehtäväpankkia, josta arvotaan eri moduulien koekysymykset. Moduuleita ovat esimerkiksi Tietotekniikan perusteet, Taulukkolaskenta, Tekstinkäsittely ja Tietoliikenne.

- Kaikissa muissa moduuleissa paitsi A-kortin teoriaosassa ja AB-kortin tietoliikenneosassa voi oppimateriaali olla käytössä kokeen aikana, Ihanainen kertoo.

Ajokorttimateriaalia työstävän kehitysryhmän jäsenen mielestä useissa kohdin tietopankkia ei ole päivitetty muutamaan vuoteen. Tiekellä on henkilökuntaa asiantuntija-nimikkeellä hoitamassa ajokorttiasioita, mutta he ovat lähinnä projektisihteereitä ja toimivat sihteereinä palavereissa.

- Heillä ei ole ammattitaitoa toimia esimerkiksi tietopankin kehitystyössä ja uusien kysymysten teossa. Ajokorttien teossa Tiekeltä puuttuu ammattitaitoa ja varsinkin ammattitaitoinen vetäjä, joka keskitetysti hoitaisi ajokorttikokeisiin kuuluvat asiat. Me teemme Tiekelle lähes kaiken työn korvauksetta, hän arvostelee.

- Tutkintojen järjestäjiltä saadut asiakaspalautteet ja asiakastyytyväisyystutkimukset kertovat pääosin tyytyväisyydestä ajokorttikonseptia kohtaan. Tiekeläiset itse kokevat olevansa ammattitaitoista väkeä, myös ajokorttiasioissa. Olemme organisoituneet tehtävien edellyttämällä tavalla ja kehitämme omaa toimintaamme jatkuvasti. Asiakaspalvelu perustuu tuotepohjaiseen ajatteluun, Ihanainen huomauttaa.

- Tieke hoitaa tehtäväpankin päivitykset ja teknisen ylläpidon. Mikään tehtäväpankin moduuli ei ole ollut vuosia päivittämättä. Tehtäväpankki on uusittu kokonaan sisällöltään ja tekniikaltaan alkuvuodesta 2002. Silloin kaikki vanhat tehtävät on käyty läpi, korjattu ja muokattu sekä laadittu uusia, Ihanainen vakuuttaa.

Kehitystyöryhmän jäsen on toista mieltä.

- Mielestäni alkuvuoden 2002 jälkeen, jolloin tietopankkia viimeksi päivitettiin, on tietotekniikassa ja ohjelmistoissa tapahtunut montakin uutta asiaa. Olisiko aika päivittää koko tietopankki uudelleen, vaikka nyt vuonna 2003, hän kysyy.

Hintavaa toimintaa

Ihanaisen mukaan tutkinnoista A-kortin suorituspaikkoja on 425 ja AB-kortin 170. Valmiiden tutkintojen määrät ovat: @-kortti 5 871, A-kortti 115 000 ja AB-kortti 5 011. Lisäksi on suoritettu tuhansia yksittäisiä tutkinnon osia.

Tieke saa avustuksia pitkin ja poikin toimintansa kehittämiseen, lisäksi ajokorttien koulutusorganisaatiot maksavat hinnaston mukaisia maksuja Tiekelle. Maksuja ovat muun muassa seuraavat:

- 425 suorituspaikkaa, A-kortin lisenssimaksu vuodessa on 680 euroa. Sisältää 100 todistusta
- A-kortti lisätodistukset 100 kappaletta, 170 euroa
- 170 suorituspaikkaa, AB-kortin lisenssimaksu vuodessa on 840 euroa. Sisältää 50 todistusta
- AB-kortti lisätodistukset 50 kappaletta, 420 euroa
- @-kortilla ei ole erillistä vuosimaksua. Todistukset maksavat 260 euroa/50 kpl

Pelkät A- ja AB-korttien lisenssimaksut tuottavat vuosittain tuloa Tiekelle arviolta noin 430 000 euroa ja lisätodistukset vielä sievoisesti lisää.

Tuloja kertyy myös esitteistä, julisteista, lisätodistusten lisälehdistä jne. Tieken hinnasto löytyy osoitteesta: http://www.tieke.fi kohdasta Lisenssinhakuohje/Hakemusohjeet oppilaitoksille. Oma lukunsa ovat Tieken saamat avustukset, joita se ei ole halukas kertomaan.

Ihanaisen mukaan mainittujen lisätodistusten tuottojen määrä ole suuri. Valtaosalle tutkintoja järjestävistä riittää lisenssiin sisältyvä määrä todistuksia, joten lisätodistuksia ei tarvita, hän korostaa.

Ajokorteissa ja oppimateriaalissa parannettavaa

Kehitystyöryhmän jäsen ihmettelee:

- Tieke kertoo toimintansa pohjautuvan suurelta osin avustuksiin ja tukirahoihin, mutta mihin ihmeeseen nämä rahat ajokorttikokeista kuluvat ja siirtyvät. Ei ainakaan ajokorttikokeiden kehittämiseen ja sitä kautta tietoyhteiskunnan ja sen jäsenten etujen ajamiseen.

Tieken tehtävänä on tietopankin ylläpito, jota suorittavat vapaaehtoiset palkattomat avustajat. Sen tehtäviin kuuluu tietokannan päivittäminen sekä todistusten, julisteiden ja esitteiden toimittaminen koulutusorganisaatioille.

Kehitysryhmän jäsenen mukaan ryhmän toimintaan on osallistunut oppikirjojen kirjoittajia, jotka ovat saaneet tietoonsa tulevien tutkintojen sisällön ja aiheet ennen muita, jolloin heillä on etulyöntiasema muihin oppikirjojen kirjoittajiin nähden.

Ihanaisen mukaan yhteistyöverkostoon kuuluu kustannustaloja, joita Tieke informoi ajokorttitutkintoihin liittyvistä uutuuksista ja muutoksista tasapuolisesti. Kirjasuositukset verkkosivuilla ovat vinkkejä, eikä niitä ole listattu myynninedistämiseksi, hän korostaa.

Kuka hyötyy ajokortista?

Ajokortin suurin etu on saada kansalaiset oppimaan tietokoneen ja ohjelmistojen käytön perusteet. Nykyteknologia ja ohjelmistot kehittyvät kuitenkin niin kovaa vauhtia, ettei normaali käyttäjä pysy siinä mukana.

Iso osa työnantajista ei arvosta ajokorttitutkintoa. Jo se, että ajokorttikokeiden yhteydessä vastaukset voidaan katsoa oppikirjoista ja muistiinpanoista romuttaa tutkinnon arvostuksen.

Tieken tilastojen mukaan noin 81 prosenttia oppilaista on suorittanut A-kortin tutkinnon ensimmäisellä yrityskerralla vuosina 1994-2001. Toisen ja kolmannen yrityksen jälkeen prosentti lienee 95 prosentin luokkaa. AB-kortin osalta suoritusprosentiksi ensimmäisellä kerralla kerrotaan 68 kokeen suorittajista.

- Tieke tekee ajokorttitutkinnoista asiakastyytyväisyystutkimuksia, jolloin A-kortissa noin 66 prosenttia oppilaista suoritti vuonna 2002 koko tutkinnon ensimmäisellä yrityksellä. Näyttökokeissa voi käyttää oheismateriaalia, koska ohjelman osaamisen ei tarvitse perustua ulkoa opittuun tietoon, vaan tilanteissa, kuten työssäkin, voi tarkistaa help-toiminnon, tai manuaalin avulla yksityiskohtaisia ohjeita, Ihanainen perustelee.

Moduulit maksavat

Tieken mukaan, ajokortin johtoryhmän suositus tutkintomaksuksi on 8,5 euroa kultakin moduulilta ja lisäksi 8,5 euroa todistuksen kirjoituksesta. Oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot voivat hinnoitella koulutuksensa vapaasti.

A-kortin tutkintoon kuuluu seitsemän moduulia. Eräs kalleimmista A-kortin tukinnoista maksaa lähiopetuksena 1 379 euroa + 22 prosentin arvonlisävero ja halvimmillaan noin 70 euroa.

Oppikirjoiksi Tieke suosittelee sivuillaan noin kolmeakymmentä eri oppikirjaa. Perusteellinen oppilas hankkii kurssikirjansa ja maksaa niistä noin 100-300 euroa.

Halvimpiin kursseihin ei kuulu mitään oppimateriaalia, joskin joissain tapauksissa oppilaitoksella on mahdollisuus antaa oppikirjoja kurssin ajaksi lainaksi. Etusija oppimiselle on luonnollisesti niillä, joilla on varaa hankkia omat oppikirjansa.

Tutkinto ja tulevaisuus

Haastateltujen mielestä Tieken tulisi pistää koko ajokorttikokeet uusiksi. Kertyneillä tuloilla se voisi palkata vakituisen ammattilaisen, jonka tehtäviin kuuluisi tietopankin jatkuva ammattitaitoinen suunnittelu, ylläpito ja päivittäminen, sekä yhteydenpito asiakkaisiin.

Tieken mukaan vain viisi prosenttia tutkinnon suorittajista tulee suoraan ajokorttikokeeseen ilman valmentavaa koulutusta. Jo kymmenen prosentin lisäys tähän määrään aiheuttaisi muutaman miljoonan euron menetykset muille koulutuspaikoille ja kustantajille.

Opetusministeriö on tukenut www-oppimisympäristöä, jolloin on saatu kehitetyksi avoin ja maksuton ajokortin ilmaisopetus verkkoon. Sivustollaan Tieke mainostaa ajokorttikoulua, joka ei kuitenkaan ole sen oma palvelu tai tuote. Ajokorttikoulu löytyy täältä:
http://www.atk-ajokorttikoulu.net

Kilpailua tietokoneen ajokorttibisnekseen toi myös elokuussa 2001 Tietotekniikan liitto ry:n käynnistämä Eurooppalaisen tietokoneen ajokortti -tutkinto, ECDL, joka mittaa haltijansa taitoja yhtenäisellä tavalla lähes kaikkialla Euroopassa.

Ensimmäiset ECDL-tutkinnot suoritettiin vuonna 1996 ja nyt tutkinnon suorittaneita on Euroopassa yli miljoona. Lisäksi tutkinto on käytössä kaikkiaan 56 maassa, muun muassa Australiassa, Kanadassa ja Etelä-Afrikassa.

Jarmo Mäkelä toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Tukholman teinit tilaavat vodkaa tekstiviestillä
• Ministerin ilmoitus hämmensi Finnairin väen
• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• USA:n tiedustelupalvelu kumoaa huhut Kim Jong-unin salamurhasta