Lue uutinen mobiilisivustolla

Elektroniikkateollisuuden eettiset arvot hukassa

28.7.2003 15:17 Elektroniikkateollisuus saa kylmää kyytiä vuonna 1985 alkaneelta 18 maata kattaneelta tutkimusprojektilta. Työ ja palkat ovat jakautuneet, tasa-arvo ei toteudu eikä ay-väki aja omiensa asiaa. Tutkimuksen mukaan suomalaisten elekrtoniikkayritysten henkilöstö on niiden avain menestykseen.

Suomi yhdessä on ollut mukana vuosina 1985-2000 toteutetun kolmivaiheisen Denki Rengo -projektin tutkimuksen toisesta viisivuotisvaiheesta lähtien.

Emeritusprofessori Erkki Aspin suomalainen näkökulma vuosien 1995-2000 kehitykseen on nyt ilmestynyt Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan julkaisuna.

Tutkimuksessa olivat mukana Finlux (entinen Semi-Tech Turku) sekä LM Ericsson Oy. Elektroniikkateollisuuden koitinkiveksi muodostui menestyksen katkaissut viime vuosikymmenen loppu, joka oli myös raskasta aikaa tutkimuksen suomalaisyrityksille.

Optioista irtisanomisiin

Sitoutumiseen ja palkitsemiseen tähtäävä optiokäytäntö ja muut johtamisperiaatteet omaksuttiin elektroniikka-alalle sen menestymisvaiheessa, mutta jo nyt parin vuoden heikon menestyksen oloissa henkilöstöä on lomautettu ja irtisanottu. Johtamisen eettiset arvot ovat tutkimuksen mukaan unohtuneet, ja pitkäjänteinen rationaalinen toiminta on alkanut rakoilla.

- Suomalaisten Ericssonin ja Semi-Techin yrityskulttuurit tarjoavat kuitenkin erinomaiset menestymisen mahdollisuudet, koska henkilöstö on valmis tekemään voitavansa yrityksen hyväksi, on tyytyväinen työpaikkaansa ja luottaa esimiehiinsä. Tällainen sitoutuminen omaan työpaikkaan on kaikista yrityksen taloudellisista vaikeuksista huolimatta muiden mukana olevien maiden tilanteeseen verrattuna vahvinta, Asp toteaa.

Asp olettaa, että vaikeudet ovat osaltaan yhdistäneet henkilöstöä ponnistelemaan yrityksensä hyväksi ja siten säilyttämään työpaikkansa. Osaava ja sitoutunut henkilöstö on Aspin mukaan yleensäkin se voimavara, josta kannattaa pitää kiinni myös taloudellisten vaikeuksien kohdatessa.

Kansainvälisen yhteistyön ja verkottumisen laajentuminen avaa globalisoituvassa kilpailutilanteessa hyvät lähtökohdat todella merkittäviin tuloksiin

- Ammattitaitoinen henkilöstö näyttää suomalaisyrityksissä olevan valmiina uusiin ja vaativiin haasteisiin, ja siksi niiden tulevaisuus vaikuttaa taas valoisammalta. Kun taloudelliset edellytykset nyt ovat kohentuneet, johdon ja henkilöstön yhteiset tavoitteet voidaan ohjata täysipainoisesti tuottavaan ja tulokselliseen toimintaan.

Kovaa kyytiä ulkomaan herroilta

Tutkimuksen mukaan Semi-Techin kohtalo on ollut kova Nokian jälkeisten ulkomaalaisomistajien käsissä. Tehdas on kärsinyt lomautuksista, irtisanomisista ja epävarmuudesta ja joutui vuonna 2000 vararikkoonkin. Tehtaan toimivan johdon saatua yrityksen omistukseensa vuonna 2001 se näyttää nyt olevan nousemassa jälleen toimivaksi yksiköksi.

Semi-Techin henkilöstön kokemukset työpaikkansa joutumisesta ulkomaalaisomistukseen kertovat työllisyyden heikentyneen ja piittaamattomuuden työntekijöiden eduista yleistyneen. He näkevät joko huonontumista tai sitten ei merkittävää muutosta myös monessa muussa asiassa.

- Karvaat kokemukset heijastuvat näissä kannanotoissa, mutta ulkomaalaisomistus on monissa muissa maissa nähty myös positiivisena muutoksena. Esimerkiksi Slovakiassa, Taiwanissa, Kiinassa ja Unkarissa työllisyyden koetaan parantuneen ja monien muiden seikkojen kohentuneen ulkomaalaisomistuksen myötä, Asp pohtii.

Tasa-arvo-ongelmia myös Suomessa

Tutkimus kertoo karua kieltä kansainvälisestä elektroniikkateollisuudesta: työ ja palkat ovat voimakkaasti jakautuneet kahteen ääripäähän; sukupuolten yhdenvertaisuus ei ole toteutunut sen paremmin työssä kuin koulutuksessa; kehitys on tapahtunut globalisaation nimissä ilman hyvää ja tasapuolista henkilöstöpolitiikkaa eivätkä ammattiliitotkaan ole olleet jäsentensä asialla.

Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden naiset tekevät enemmän toistotyötä kuin miehet. Samaa linjaa edustaa miesten useammin kokema mahdollisuus kykyjensä hyödyntämiseen, vaikuttamiseen sekä oppimiseen omassa työssään. Miehet ovat päässeet naisia yleisemmin osallisiksi yrityksen organisoimasta tai hyväksymästä koulutuksesta.

Suomessa ja Taiwanissa tämä ero ei ole suuri, mutta monissa maissa huomattava. Myös palkoissa on suuria kuiluja hyvässä asemassa olevien ja heikosti menestyvien välillä.

Suomessa neljä viidestä miehestä näkee kuitenkin tasa-arvon toteutuneen, kun naisista vain puolet on tätä mieltä. Jokaisessa tutkimukseen osallistuneessa maassa on samansuuntainen tilanne.

Elektroniikkateollisuus ei missään ole vahvaa ammattiyhdistysliikkeen toiminta-aluetta. Italiassa, Sloveniassa ja Unkarissa, jotka ovat olleet tutkimuksessa mukana jo vuodesta 1985, järjestäytymisaktiivisuus on laskenut kaiken aikaa. Myös 1990-luvun lopulla järjestäytyminen on vähentynyt melkein kaikissa maissa, selvimmin Koreassa ja Kiinassa.

Jaakko Kuivalainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, ampuja yhä vapaana

• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Afrikkalaisten maahanmuutto kiristää tunnelmia Tel Avivissa
• Tasmanian tuholaista pelastetaan sukupuutolta