Lue uutinen mobiilisivustolla

Turku soutaa ja huopaa it-ratkaisuissaan

Turun kaupungin it-hankintakiemurat etenevät omia omaperäisiä latujaan.

8.10.2003 15:43 Turun kaupungin it-hankinnat ja monimutkaiset vertailut Windowsin ja Linuxin kesken ovat puhuttaneet markkinoita jo vuosia. Turun hallintojohtaja Jouko K. Lehmusto ja terveystoimen tietohallintojohtaja Jouni Satopää selvittävät kahteen leiriin jakautuneen kaupungin hankkeita.

Kaupungin tietohallintopäällikkö Heikki Kunnas kertoi huhtikuun alussa Turun Sanomissa, ettei mikään viittaa siihen, etteikö Linuxia voitaisi ottaa käyttöön. Lisäksi haastattelut antavat kuvan, että Linux- ja Star/OpenOffice-ohjelmistot ovat ilmaisia.

- Turun kaupunki ei ota vastuuta siitä mitä lehtien toimittajat kirjoittavat, Kaupungin hallintojohtaja Jouko K. Lehmusto selventää.

IBM & PwC

Turun kaupungin it-arviointi valmistui 18. joulukuuta 2002 ja sen toimitti IBM:n ostama PwC Consulting Oy.

Tammikuussa 2003 arvioinnin allekirjoittaneet henkilöt selostivat selvityksen sisältöä Turun kaupunginhallituksen iltakoulussa. Toista it-arviointia pyydettiin myös kolmannelta osapuolelta, mutta arvioija kieltäytyi.

Microsoftin teettämää arviointia ei myöskään hyväksytty.

Osa hallintokunnista katsoo IBM:n it-arvioinnin olleen usealla tavalla puolueellinen IBM:lle, koska kyseessä on toimittajalähtöinen raportti. It-arvioinnissa esitetty organisaatiomalli on byrokraattinen, eikä siinä ole huomioitu asiakaslähtöisyyttä.

Myös koko tukipalvelustrategia ja HelpDeskin osuus on jäänyt lähes huomiotta. Byrokratiaa lisää myös uusien taloushallintopäälliköiden alistaminen hallintokunnille.

Turku teki oman veratailuraportin

Turun kaupunginkanslia teki oman vertailuraportin, jonka uusin versio valmistui 14.8.2003.

Vertailuraportin alkuperäisenä tarkoituksena oli kartoittaa hallintokuntien mielipiteet ja samalla kuunnella käyttäjien toiveita eri ratkaisujen vaikutuksista. Saatu palaute ei kuitenkaan miellyttänyt tietotekniikkaosastoa, joten saatu palaute torjuttiin.

Tämä suututti osan hallintokunnista, koska organisaatio, jonka pitäisi tuottaa heille palveluja, ei kuuntele mitä asiakkaat haluavat.

- Tämä on normaalia konsernin sisäistä selvitystyötä, ei siitä voi suuttua, tietohallintojohtaja Jouni Satopää huomauttaa.

Satopään mielestä enemmän harmittaa, että päätöksiä uudesta ympäristöstä ei tule keskushallinnosta, jolloin hallintokunnissa ollaan tuuliajolla ja joudutaan tekemään omat päätökset omien järjestelmien käytön turvaamiseksi.

- Tämän takia kaupungissa suunnitellaankin tietohallinnon uudelleenorganisointia, jotta hallintokunnat voisivat olla paremmin päätöksenteossa mukana muun muassa keskitettyjen tietojärjestelmien osalta.

Kokeilu kiellettiin

Lopullinen niitti asioiden kärjistymiseen saatiin erään projektin johtoryhmässä annetussa tietotekniikkaosaston jyrkästä määräyksestä, jossa todettiin, ?etteivät hallintokunnat saa kokeilla uudempaa MS Officea, koska henkilö X tietää ettei siinä ole mitään uutta ja tämä riittää".

Lehmuston mukaan hallintokunnat voivat nykyisten organisaatiomallin mukaisesti hyvinkin kokeilla asioita, mutta tiukkaan rajatussa selvitysprojektissa ei voida kaikkea ottaa mukaan mitä ohjelmistotoimittaja haluaa tuoda kokeiltavaksi.

- Johonkin on vedettävä raja, koska muuten selvitystyö ei valmistu ikinä, Lehmusto selittää.

Kielto herätti katkeruuden ohella myös hilpeyttä.

- OpenOfficen 1.0 suomenkielistä versiota käytiin esittelemässä. Esittelijä unohti kertoa, ettei tämä versio osannut lajitella tietoa skandinaavisen merkistön mukaiseen aakkosjärjestykseen.

- Vieläkään ei OpenOfficea ole laajemmassa mittakaavassa Turussa testattu, eikä näin ollen ole mitään tietoa kuinka hyvin se soveltuu kaikilta osin sovellusympäristöömme, kertoo eräs haastatelluista.

- Hinnan puolesta kuka tahansa on kiinnostunut ilmaisesta tai lähes ilmaisesta vaihtoehdosta MS Officelle, toteaa Jouni Satopää.

Kumpi on edullisempi

Onko OpenOffice realistinen vaihtoehto, jos otetaan huomioon kaupungin asianhallintajärjestelmän kehitys ja yhteydet kaupungin organisaation ulkopuolelle? Ja onko se edullisempi kuin MS Office, jos kaikki tekijät otetaan huomioon eikä pelkästään lisenssin hinta?

- Se että sovellusohjelmia siirrettäisiin Linuxin päälle ei oletettavasti tuo kustannussäästöjä, muistuttaa Satopää.

Satopään mielestä toimisto-ohjelmistot ja tietokantaohjelmistot ovat niitä osuuksia, joissa tällä hetkellä olisi eniten ilmaa.

- Sovellusohjelmistojen osalta on vaikea saada kustannussäästöjä ainakaan kilpailuttamalla, koska niiden vaihtaminen on erittäin työlästä eli kallista.

- Mittavan sovellusohjelmiston käyttöikä on käytännössä noin 15 vuotta. Sovelluspuolella suurimmat säästöt tulevat toiminnan kehittämisestä, eikä niinkään teknisen tietojärjestelmän hinnasta, Satopää selittää.

Sisäiset ongelmat

Osa Turun hallintokunnista on tietotekniikkaosaston kanssa tukkanuottasilla. Kanssakäymistä hankaloittaa yhteistyön puute, sekä tapa kuinka tietotekniikka on organisoitu ja kuinka sitä tuotetaan.

Kaikki yksiköt eivät koe tietotekniikkaosastoa heitä palvelevana, vaan ennemmin haittaavana ja sanelevana organisaationa. IBM/Linux-esitystä pidetään tietotekniikkaosaston saneluna, joka samalla veisi päätösvallan heiltä pois.

- Turun hallintokunnat vastaavat tällä hetkellä itsenäisesti atk-teknisistä palveluistaan, Jouko K Lehmusto toteaa.

- Kun näitä pyritään standardoimaan, kohtaavat asiantuntijat toisensa erilaisilla mielipiteillä. Hallintokunnan näkemys ei välttämättä ole paras näkemys koko kaupungin näkökulmaksi, Lehmusto perustelee.

Turun Sanomien haastattelussa kesäkuussa Kunnas kertoi kaipaavansa enemmänkin maallikkoja, jotka sanovat, mitä koneiden pitäisi pystyä tekemään. Hänen mielestä asiantuntijoiden tehtävä on hoitaa se käytännössä.

Lisäksi hallintokunnat ovat raivoissaan, koska heillä seisovat hankkeet vuodesta toiseen, eikä tietotekniikkaosasto ole saanut IBM:n tarjousta ulos.

Osa lähti omille teilleen

Odotus on kestänyt kaksi vuotta, ja hallintokunnilta loppui kärsivällisyys odottaa kauempaa loputtomalta tuntuvaa valintaa. Ne päättivätkin kaikessa hiljaisuudessa lähteä omille teilleen. Koulupuoli teki jo oman projektinsa, kiinteistölaitos on saanut päätöksen omastaan, terveysvirasto toteuttaa projektinsa osana Soneran käyttöpalvelua, ja niin edelleen.

Lehmuston mukaan kiinteistölaitoksen päätös on tehty yhteistyössä. Koulupuolen toiminta ei koske hallintokoneita. Terveystoimen kanssa on tiivis yhteistyö tietohallintoasioiden käsittelyssä.

- Yhteistyön puute hallintokuntien välillä kuin myös keskushallinnon kanssa on tiedostettu ja juuri siksi kaupungissa onkin tehty selvitystä tietohallintotoimintojen uudelleenorganisoinnista, huomauttaa Jouni Satopää.

Satopään mukaan asioihin on aina monta näkökulmaa. Linux/Windows-selvitys ei terveystoimen näkökulmasta ole kovin kiinnostava. Työaseman käyttöjärjestelmän osuus terveystoimen atk-budjetista on vain yhden prosentin luokkaa, kun taas koko työasemahallinta on noin 15 prosenttia.

Terveystoimi tarvitsee aikaa

Terveystoimi ei ainakaan pariin vuoteen pysty teknisesti siirtymään Linuxiin, vaikka kuinka päätettäisiin, koska potilastietojärjestelmä ei toimi tuetusti siinä ympäristössä. Myöskään kaikki keskushallinnon järjestelmät eivät toimi Linux-ympäristössä natiivisti.

- Parin vuoden kuluttua tilanne Linux-rintamalla voi tietysti olla toinen, Satopää arvelee.

Satopään mielestä merkityksellisempää asiassa on, voidaanko MS Office-paketti korvata halvemmalla tuotteella.

- Mikäli kaupunki olisi Microsoftin päivitysohjelmassa, muodostasi Officen osuus noin seitsemän prosenttia terveystoimen atk-budjetista. Tätä asiaa selvitystyössä on mielestäni tutkittu liian vähän.

- Kyllä asioita selvitellä pitää, mutta varsinainen ongelma on siinä, että selvitystyö on kestänyt aivan liian kauan. Päätökset kaupungin uudesta työasema-arkkitehtuurista pitäisi jo olla tehty, kun NT:n tuki on loppumassa, Satopää selittää.

Tilanne Turussa on jakautunut osin kahteen eri leiriin. Toisessa halutaan muuttaa organisaatiota, jotta asiat saataisiin toimimaan paremmin kustannuksia säästäen. Toisessa ajetaan linjaa, ettei muutosta tarvita, koska säästöt voidaan saada aikaan IBM/Linux-ratkaisua hyödyntäen.

Mistä syyllinen kustannuksiin

Jokin selitys oli keksittävä miksi Turun atk-kulut ovat parhaimmillaan 50 prosenttia suuremmat kuin muissa kaupungeissa. Syyt kustannuksiin kyllä tiedettiin, mutta niistä ei haluttu kertoa, joten syy oli etsittävä muualta.

Microsoft ja sen ohjelmistot todettiin syntipukeiksi, koska samaan aikaan käytiin repivää keskustelua Microsoftin lisenssihinnoittelusta.

- Turku on pyrkinyt aidosti selvittämään atk-kustannuksensa, jotta niihin voidaan suhtautua oikein, Lehmusto huomauttaa.

- Vertailuja muihin kaupunkeihin ei yksityiskohtaisella tasolla ole kyetty tekemään, koska kaupungeilla ei ole samanlaista kustannusseurantaa, hän sanoo.

Lehumuston mukaan Turussa atk-kustannuksiin on kiinnitetty huomiota nimenomaan tulevaisuutta silmälläpitäen, koska atk:n käyttö lisääntyy jatkuvasti ja tuo kustannuspaineita hoitaa koko atk taloudellisemmin.

Suomen valtionhallinto ja useat muut suuret kaupungit ovat uusineet sopimuksensa, tai jopa tehneet uusia sopimuksia Microsoftin kanssa. Ne katsovat valitsevansa sen vaihtoehdon, joka tällä hetkellä on kokonaistaloudellisesti edullisin ja vaihtavat toiseen kilpailevan vaihtoehdon tullessa edullisemmaksi.

Miksi Turku on valmis maksamaan siitä minkä muut saavat ilmaiseksi ja voivat käyttää hyödyn vaikkapa päivähoidon kustannuksiin?

- Viitaten aikaisempiin kohtiin asiasta ei ole tehty päätöksiä suuntaan eikä toiseen, Lehmusto muistuttaa. Kaupungin tietotekniikkapalveluilta edellytetään jatkuvaa varteenotettavien vaihtoehtojen etsimistä.

Lappeenranta ilmoitti tammikuussa 2002 pysyvänsä Microsoftin ohjelmistoissa, koska Linux- ja OpenOffice -vaihtoehto olisi tullut vuositasolla 3,4 miljoonaa euroa kalliimmaksi. Tähän summaan eivät vielä sisältyneet Linuxin käyttöönoton ja koulutuksen kustannukset.

Ilmainen Linux?

Esimerkiksi Turun Sanomien maaliskuun artikkelissa kerrottiin: ? Jo aiemmin tänä keväänä on tarkoitus ratkaista, korvaako Turku Windows-pohjaiset tietokoneohjelmansa maksutta saatavilla Linux-ohjelmilla.?

IBM/SuSe-Linux ei kuitenkaan ole ilmainen, vaan siitä on maksettava ja samalla sitouduttava erilaisiin tukimaksuihin. Julkisuudessa turkulaiset kertoivat: ? Suunnitelman mukaan Turun kaupungin työasemista 3 000 siirtyy kolmen vuoden sisällä Linuxiin ja 2 000 XP:hen.?

Ilmaisuudesta" saa toisen kuvan SuSen lisenssiehdoista: Tuetun SuSe-Professional Linuxin ostamisen jälkeen on maksettava vuosittaiset tukikustannukset ja ostettava uusi distro joka toinen vuosi (Support lifetime 2 years), jotta tuki jatkuisi. Tämän esimerkin mukaan SuSe tulee kalliimmaksi kuin WindowsXP.

Aika on ajanut turkulaisten selvitysten ohi. Vuoden aikana ohjelmistojen hinnat ovat muuttuneet, tukipalvelut ovat muuttuneet ja jopa uusia ratkaisuja on ilmaantunut. Nykyisissä laskelmissaan turkulaiset eivät ole huomioineet esimerkiksi Microsoftin ylläpitoasiakkaiden Software Assurance -etuja.

Microsoftin uusi ylläpitosopimus astui voimaan syyskuussa 2003, jolloin yhtiö ilmoitti lisäävänsä ylläpitosopimuksien hintaan myös kotikäyttöoikeuden (jos käyttää työpaikalla esimerkiksi Officea, sen voi myös asentaa kotiin), puhelin- ja webbituen, koulutuksen tuotteisiin (koulutussetelit, esimerkiksi EA 250 käyttäjää = 30 päivää koulutusta suomalaisilta koulutuskumppaneilta), jne.

Vanhaa tietoa tarjolla

Turku on ilmoittanut IBM/Linux-vaihtoehdon tuovan kymmeniä uusia työpaikkoja Turkuun, vuosittaisten noin 1,3 miljoonan euron säästöjen lisäksi.

Tietotekniikkaosasto on jatkuvasti yhteydessä sekä IBM:ään että Microsoftiin, mutta kummaltakaan yritykseltä ei vieläkään ole pyydetty tarjousta.

Turun tietotekniikkaosasto kieltäytyy kommentoimasta mistä ja miten mainitut luvut on laskettu ja saatu. Vastauksista myös selviää, ettei turkulaisilla ole tietoa uusista ja muuttuneista ylläpitosopimuksista ja hinnoista.

- Ei tuki ja koulutus Microsoftin tuotteiden osalta mitenkään ilmaista ole, huomauttaa Satopää. Satopään mukaan työntekijöitä joudutaan joka tapauksessa jatkuvasti kouluttamaan toimisto-ohjelmiin ja hoitamaan niihin tukipalvelut.

- Sen kohdalla en näe eroa Linux- ja Microsoft-ympäristöjen osalta. Turun kaupunki on maailmalla aika pieni yksikkö, mutta se voi toimia suunnannäyttäjänä. Mikäli muut organisaatiot ovat samalla kannalla, avoimen koodin ympäristöllä on tulevaisuutta, Satopää selventää.

Lehmusto kertoo, että kaupungilla on voimassa olevat Microsoft Select -sopimukset.

- Uusia tarjouksia ei kannata pyytää ennen kuin linjapäätökset on tehty. Kaupunginkanslian tietotekniikkapalveluilta ei ole pyydetty kustannuslaskelmia nähtäväksi.

Terveystoimi kilpailutti

Satopään mukaan Turun terveystoimessa käyttöjärjestelmän osuus kaikista atk-kustannuksista on vain yhden prosentin luokkaa

- Toimisto-ohjelmiston osuus olisi noin seitsemän prosenttia, jos meillä olisi jatkuva päivityssopimus Microsoftin kanssa. Työasemaraudan, työasemahallinnan, tietoliikenteen, palvelimien, atk-koulutuksen ja oman atk-henkilökunnan osuus terveystoimen atk-kustannuksista on noin puolet.

- Ohjelmistokustannusten osuus on noin viidennes. Jäljelle jäävästä osuudesta valtaosa kuluu erinäisiin atk-projekteihin sisältäen niihin liittyvät atk-hankinnat. Työasemaraudan, työasemahallinnan ja tietoliikenteen kustannusosuudet ovat suurinpiirtein yhtä suuret.

- Terveystoimi on juuri kilpailuttanut kyseiset osuudet, joten sieltä kustannussäästöjä on vaikea tässä vaiheessa etsiä, hän huomauttaa.

- Mitä muutama SuSe maksaa verrattuna 5 000 WinXP+Office lisenssiin, vastaa atk-päällikkö Thorbjörn Andersson Turun kaupunginkanslian tietotekniikkapalveluista.

Kritiikkiä nimettömänä

Osa turkulaisista asianosaisista ei halua, eikä uskalla osallistua käytävään keskusteluun julkisesti. Erään asiaan perehtyneen henkilön mielestä "pilipalitutkimuksen" hinnalla olisi saatu ostettua kaikki "ohjelmat ja käyttikset"

- Selvitystyössä mukana olleiden, myös hallintokuntien edustajien mielestä, rahalla saatiin hyvä vastine, Lehmusto korostaa. Hänen mukaansa rahoilla rakennettiin kaksi lähes täydellistä ympäristöä ulkopuolisin ja omin voimin

- Yksittäiset henkilöt voivat ja saavat toki esittää erilaisia mielipiteitä, mutta ne eivät aina pohjaudu tosiasioihin. Tehtyä selvitystä on kaupungin johto ja kaupunginhallituksen jäsenistä koostuva tietohallinnon johtoryhmä pitäneet tarpeellisena, Lehmusto toteaa.

Satopään mukaan selvitystyölle saatiin vastinetta ja terveystoimea kiinnostaa Windows/AD:n hyväksi tehty selvitystyö

- Se kuitenkin tehtiin pääosin ulkopuolisen konsultin ja kiinteistölaitoksen yhteistyönä. Terveystoimella on muuta kaupunkia huomattavasti suuremmat käytettävyysvaatimukset ja tietosuojavaatimukset, joita ei ole voitu huomioida lyhyessä ja niukasti resurssoidussa pilottiprojektissa, Satopää selittää

Siksi selvitystyön tuloksena syntynyt ympäristö ei ole suoraan terveystoimen käytettävissä, mutta terveystoimi voi kylläkin Satopään mielestä hyödyntää työn tuloksia omassa selvitystyössään.

Tietohallinnon voisi ulkoistaa

Hallintokunnissa esiintyvien käsitysten mukaan ulkoistamisen pitäisi ennemminkin koskea Turun tietotekniikkaosastoa, joka esimerkiksi itse rakentaa ja ylläpitää järjestelmiä ja ajaa niitä omalla IBM Mainframella. Niiden mielestä ulkoistamalla kaikki asiat onnistuisivat paremmin, tehokkaammin ja halvemmalla.

Turulla on Suomen kaupungeista suurin tietotekniikkaosasto, jossa noin 50 henkilöä hoitaa asioita vakituisesti ja 100 henkilöä muulla tavoin.

- Turun kaupungin toimintamallina on pitkään ollut, että hankitaan valmista, Lehmusto kertoo.

Hän antaa esimerkeiksi uuden henkilöstö- ja palkkahallinta- järjestelmä Fortimen ja laskujen sähköisen käsittely- ja arkistointijärjestelmä Rondon.

- Myös käyttöpalveluja ostetaan ulkoa kun tarvetta on 24 h -tuelle, esimerkkeinä terveystoimen Pegasos ja koko kaupungin internet- ja intranet-sivustot.

- Turulla ei ole Suomen suurinta tietotekniikkaosastoa. Helsingin Energia on yksin yhtä suuri. Tampereen kaupungin vastaava on lähes kolminkertainen, koska siihen on yhdistetty sairaanhoitopiiri, Lehmusto vakuuttaa.

Tapaus München

Turussa on nostettu esiin Münchenin kaupungin tietokonehankinnat, jossa München hankki 14 000 työasemaansa Linux-käyttöjärjestelmän.

IBM/Linux-vaihtoehtoa perusteltiin "strategisuudella", jonka kaupungin poliittinen johto lisäsi myöhemmin päätökseensä ja jonka merkitystä ei ole julkisuudessa kerrottu.

Microsoftin tarjous oli 23,7 miljoonaa euroa ja IBM:n tarjous 35,7 miljoonaa euroa; kaupunki valitsi IBM:n tarjoaman vaihtoehdon. Münchenin valintakonsultin mukaan käyttöön otettiin kalliimpi ja teknisesti huonompi ratkaisu.

Tutkimukset eivät osoita, että Linux (TCO) olisi ollut halvempi vaihtoehto, mutta päinvastaisia tutkimuksia on useita.

Viimeisin tutkimusyhtiö Gartnerin selvitys osoittaa, että Linuxin säästöjä työasemissa on liioiteltu, koska käyttöjärjestelmäuudistuksien tulisi aina perustua järjestelmän kokonaiskustannuksiin.

Tarjouspyyntöjä räätälöidään

Suomessa ?räätälöintiä? tapahtuu jopa valtionhallinnossa. Sopivasti räätälöidyillä ehdoilla saadaan kaupat helposti solmituiksi ja hallitukset suopeiksi.

Viimeisin käytäntöön taipuvainen oli KELA, jolloin sen hallitus oli tammikuun 1997 ja elokuun 1999 välisenä aikana päättänyt 12 atk-hankintaa, joista IBM oli saanut seitsemän.

Yksi IBM:n kanssa tehdystä kaupasta jouduttiin perumaan. Kelan hallitus päätti 1997 tilata 15 miljoonalla markalla IBM:ltä levymuistia, jolloin ICL valitti päätöksestä kilpailuneuvostoon.

Vuosi sitten Kilpailuneuvosto tuomitsi kaupan purettavaksi, koska tuomion mukaan KELA oli vertaillut tarjouksia puolueellisesti IBM:ää suosivalla tavalla. Kela määrättiin maksamaan noin 75 000 markan
oikeudenkäyntikulut. Tapaus painettiin villaisella, eikä kukaan joutunut vastuuseen.

- Julkisyhteisönä Turun kaupunki kiinnittää erityistä huomiota sekä hankintalain kirjaimen että hengen noudattamiseen, Lehmusto muistuttaa.

Hiljaista kapinaa

Tämä artikkeli annettiin ennen julkaisua haastateltujen tarkastettavaksi. Yksi haastatelluista halusi kommenttiensa poistamista, ja ne myös poistettiin.

Kaksi haastatelluista halusi odottaa muiden samanmielisten kommentteja, eivätkä halunneet omia kommenttejansa edes muille toimitettavaan luonnokseen. Nämäkin poistettiin pyynnöstä. Kaikki kolme henkilöä olivat IBM/Linux-ratkaisun vastustajia.

Microsoft, IBM ja Fujitsu eivät halunneet kommentoida artikkelia.

Liitteenä Turun kaupungin PwC:ltä ostaman tutkimuksen loppuraportti.

Jarmo Mäkelä toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, ampuja yhä vapaana

• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Valtio maksoi VR:n johtajalle eniten
• Afrikkalaisten maahanmuutto kiristää tunnelmia Tel Avivissa