Lue uutinen mobiilisivustolla

AMD:llä suuria odotuksia 64-bittisestä maailmasta

13.10.2003 07:13 AMD on avaamassa väylää kuluttajille 64-bittiseen maailmaan, jossa ovat olleet tähän mennessä risc-suorittimet ja Intelin Itanium-sarja. Digitodayn testeissä AMD:n Athlon64 pystyy myös päihittämään 32-bittisissä sovelluksissa ja peleissä Intelin 3,2-gigahertsisen P4:n. Intel miettiikin tuloa samoille apajille.

Intelin ongelma huipentuu siihen, että sen tuplaprosessorimaailmasta tuotu hypersäikeistäminen ei ole vielä lyönyt kunnolla läpi ohjelmistomaailmassa.

AMD:llä on myös iso pulma edessään. Vaikka FX-51 suoriutuu paremmin kuin hyvin 32-bittisistä sovelluksista, sille tarkoitettu 64-bittinen maailma ei ole vielä avautunut.

Intelin kilpailija on laittanut kaikki valttikorttinsa siihen, että kuluttajat siirtyvät odotettua nopeammin 64-bittiseen maailmaan. Suurta taustatukea siihen on antanut Microsoft ja moniprosessorimaailmassa 64-bittiset Linux-versiot.

Microsoftin AMD:lle tekemä 64-bittinen Windows XP -käyttöjärjestelmä on vasta päässyt beetavaiheeseen. Digitodayn testeissä tuore beetaykkönen osoittautui kuitenkin yllättävän vakaaksi.

Laiteajurit 64-bittisiä

Uusi käyttöjärjestelmä tarvitsee 64-bittiset laiteajurit, joten niidenkin kirjoittamisessa menee aikansa. Myös koodi tarvitsee normaalia opitmointia ennen markkinoille tuloa.

Käyttöjärjestelmän virallinen nimi on Microsoft Windows XP 64-Bit Edition Verison 2003 for 64-Bit Extended Systems.

Nimi kertoo jo AMD:n lähtökohdan. Athlon64 hyödyntää x86-pohjalta laajennettua 64-bittistä arkkitehtuuria, kun Intelin Itaniumissa ero x86:een on paljon suurempi. Sen Epic-teknologiaa käyttävässä 64-bittisyydesä 32-bittiset ohjelmat toimivat emuloinnin kautta, mikä vaikuttaa tehoihin hidastavasti.

AMD:llä siirtyminen 32-bittisten ja 64-bittisten sovellusten välillä toteutuu jouheammin. Tilanne on samanlainen kuin siirtymisessä 16-bittisitä sovelluksista 32-bittisiin Intelin prosessoreilla.

Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että AMD on avannut väylän 64-bittisille suorittimille väylän pöytämikroille, kannettaviin tietokoneisiin, tehotyöasemiin ja jopa kahdeksansuorittimisiin palvelimiin. Intel on Itanium-arkkitehtuurilla linnoittautunut pelkästään laiteympäristöjen yläpäähän, mutta siihen saattaa tulla muutos.

Intel tutkailee tuloa apajille

Intel nimittäin tutkailee myös tuloa samoille apajille, joille AMD on tunkeutumassa.

- Pentium 4 on sisäisiltä toiminnoiltaan 64-bittinen ja vain ulospäin 32-bittinen. Meille olisi helppoa tehdä siitä 64-bittinen myös ulospäin, kertoi Intelin edustaja Digitodaylle.

Jos Intel lähtee tukemaan Microsoftin tulevaa, laajennetuille järjestelmille tarkoitettua 64-bittistä XP:tä, se saa etulyöntiaseman P4:lle hypersäikeistämisen ansiosta. Myös P4:n seuraavan version tuomat lisäkäskyt olisivat isku AMD:lle, joka noudattaa Intelin SSE2-multimediakäskykantaa Athlon64- ja Opteron-suorittimissaan.

64-bittisyys tuo mukanaan parempaa muistikäsittelyä. 64-bittinen XP tukee parhaimmillaan 16 gigatavua käyttömuistia ja kahdeksaa teratavua virtuaalimuistia. X86:n 32-bittisyydessä käyttömuistin rajana on neljä gigatavua.

AMD:n mukaan 64-bittisyydellä saadaan vipinää peleihin. Kohteet eivät ole enää staattisia. Auto voi murentua törmättyään kohteeseen, ja seinään amuttu reikä toimii pelisankarin piilopaikkana. Lisäksi voidaan simuloida realistisesti kasvojen ilmeitä, tulta ja karvapeitettä.

Monet pelitalot, kuten Epic Games ja Microsoft Games, ovat ilmoittaneet tekevänsä 64-bittisiä pelejä. Ne tähtäävät siihen, että lisääntynyt realismi peleihin houkuttelee uusia käyttäjäryhmiä yhtiöiden tuotteille.

Selvää on, että 64-bittisellä puolella tarvitaan yksi mahtava peli, joka aloittaa vyöryn AMD:n toivomaan suuntaan. Jos sellaista ei ilmesty siirtyminen 64-bittiseen maailmaan saattaa hidastua pöytämikropuolella.

AMD loistaa peleissä jo nyt

AMD:n tehokkain 64-bittinen Athlon64 FX-51 -suoritin osaa myös 32-bittisen pelimaailman. Se päihitti Intelin 3,2-gigahertsisen Pentium 4 valtaosassa testeissä, mutta hypersäikeistämistä ymmärtävissä peliohjelmissa Intelin vaihtoehto pääsee samalle tasolle AMD:n kanssa.

Kävimme läpi sekä DirectX8:lle että DirectX9:lle tehtyjä pelejä. Neljässä ohjelmassa AMD veti paremman korren 5-15 prosentilla. Ne olivat Halo: Combat Evolved, Comache4, Final Fantasy XI ja Unreal Tournament 2003. Ainostaan Aquamark3:ssa puntit tasoittuivat P4:n hypersäikäistämisen myötä.

Testatut järjestelmät olivat samanlaisia. Näytönohjainkorttina molemmissa oli Leadtekin FX5900 Ultra. Molemmissa käytettiin kahta sata-kiitolevyä raidissa.

Athlon64 hyödynsi Asus SK8N-emolevyä, joka perustuu nForce3-piirisarjaan. Mukana oli gigatavu rekisteröityä PC3200-muistia.

Vastaavasti P4-mikro oli rakennettu Abit IC7-emolevylle, joka ymmärtää Intelin 875-piirisarjaa.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, ampuja yhä vapaana

• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Valtio maksoi VR:n johtajalle eniten
• Afrikkalaisten maahanmuutto kiristää tunnelmia Tel Avivissa