Lue uutinen mobiilisivustolla

Kuntajärjestelmien sekamelska uhka tietoyhteiskuntakehitykselle

3.6.2004 11:02 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat täydellisessä sekamelskassa, joka iskee lommoja Suomen tietoyhteiskuntakehitykseen. Tilanteeseen tarvitaan valtiovallan ripeää puuttumista. Näin arvioi Suomen IBM:n toimitusjohtaja Pyry Lautsuo.

Lautsuon mukaan kuntajärjestelmien yhtenäistäminen on valtava savotta, johon uppoaa kymmeniä miljoonia euroa.

- Yksittäisellä kunnalla ei ole tällaiseen investointiin varaa. Tarvitaan hyvin vahvaa valtiovallan otetta, jolla saataisiin synnytettyä muutama keskus, joiden kautta uudet ohjelmistot ja versiot jaetaan kunnille.

Lautsuo tähdentää, että päättäjiltä vaaditaan huomattavan radikaaleja päätöksiä, jotka liittyvät määrärahojen jyvittämiseen. Hitaudella edistetään hänen mukaansa vain julkisen hallinnon jälkeenjäämistä tietoyhtekuntakehityksestä. Hän huomauttaa, että kunnilla on vastuulla 80 prosenttia suomalaisten peruspalveluista.

Toimitusjohtajan mukaan kunta-alan jälkeenjääneisyyden lisäksi valtionhallinolla on omia kipupisteitä. Hän ihmettelee, että miksi valtionhallinnolla on käytössä yli sata kirjanpitofunktiota.

- Mikä järki tässäkin on. Eikö voitaisi kerralla tehdä kaikille yksiköille samanlainen ohjelmistohankinta.

Lautsuo selvittää, että kuntajärjestelmien uudistamista varten on olemassa kaikki palikat valmiina. Nyt tarvitaan vain tahtoa muutoksille.

Suomella pudotusta tietoyhteiskunnassa

- Olin shokissa, kun näin eri tilastot Suomen putoamisesta tietoyhteiskuntien ykköspaikoilta. Meidän heikkoja kohtiamme ovat verkkoon pääsy ja laajakaistayhteyksien levinneisyysaste.

Lautsuo viittaa muun muassa Economist-lehden tuoreeseen e-valmiustutkimukseen, jossa Suomi oli viidentenä Tanskan, Britannian Ruotsin ja Norjan jälkeen.

Tutkimuksessa toimitusjohtajaa hätkähdytti se että verkkoyhteyskohdassa maamme on sijalla 13 eli reilusti muita kärkimaita jäljessä.

- Syy on selvä. Muualla maailmassa yhteyksien rakentamiseen on panostettu voimakkaasti yhteiskunnan toimesta mutta meillä se on jätetty markkinavoimien hoidettavaksi sillä seurauksella, että nopeat liittymät ovat Suomessa kalliita ja niiden leviäminen on ollut hidasta.

Lautsuon mukaan nopeiden yhteyksien olemassaolo on edellytys palveluiden tehokkaalle käytölle.

Myös VTT:n teknologiabarometristä ilmeni, että Suomen kilpailukyky ei ole niin ruusuinen kuin monissa viimeaikaisissa vertailuissa annetaan ymmärtää. Maamme kompastuskivet ovat uuden tiedon soveltamisen, verkottumisen, kansainvälisyyden ja yrittäjyyden vähäisyydessä.

Teknologiabarometrin mukaan Suomi jää tietoyhteiskunnan tavoitteiden saavuttamisessa viidenneksi Ruotsin, Alankomaiden, Tanskan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, yksi epäilty otettu kiinni

• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Valtio maksoi VR:n johtajalle eniten
• Kaavailtu kuittipakko harmaan talouden kitkemiseksi on valvojaa vailla