Lue uutinen mobiilisivustolla

It-budjeteissa jaetaan edelleen niukkuutta

11.6.2004 08:56 Ensi vuoden it-investointibudjetit tehdään samanlaisessa niukkuuden hengessä kuin tämänvuotisetkin. Investointeja lykätään, päätökset venyvät, ja vanhoista järjestelmistä otetaan kaikki irti. Kasvava ulkoistusmarkkina piristää kuitenkin osaltaan muuten vaisua menoa koko Euroopassa.

Talouden näkymät ovat olleet harvinaisen epävarmat jo vuosia. Eri puolilta maailmaa silloin tällöin tulevat positiiviset signaalit eivät tahdo realisoitua investointipäätöksiksi varsinkaan Euroopassa.

USA:ssa sentään on valoisuutta ilmassa, mutta myönteinen talousilmapiiri tuntuu tulevan harvinaisen hitaasti Eurooppaan. Esimerkiksi toiminnanohjausjätti SAP sekä tietotekniikan palvelutalo HP ovat huomanneet tämän toiminnassaan.

Dollareissa myynti kasvaa, euroissa ei. ITviikko kysyi kolmelta suuryrityksen ja kolmelta julkishallinnon edustajalta, miten täksi vuodeksi tehdyn it-hankintabudjetin näyttää käyvän ja missä tunnelmissa kesälomien jälkeen uutta budjettia ryhdytään tekemään.

Vastaukset ovat harvinaisen selvät: linja on niukka ja jatkuu ensi vuonnakin.

- Ehdotuskin täksi vuodeksi oli tehty niukkuuden nimissä, Finnairin tietohallintojohtaja Kari Saarikoski sanoo.

Posti-konsernin tietotekniikkaintegraattori IT Optimon toimitusjohtaja Jari Annala on samoilla linjoilla.

- Budjettia rakennettiin selkeä kulujahti mielessä ja tavoitteena saada kuluja alas.

Kolmas suuryksikkö säestää kuoroa.

- Niukkuuden tunnelmissakin tehtyä budjettia karsittiin, teollisuudelle muun muassa valmistuslaitteita tuottavan Metson tietohallintojohtaja Pauli Nuutinen vastaa.

Panostus tuo kovat odotukset

Julkishallinnossa ei olla sen leveämmän leivän äärellä.

- Budjetit ovat tiukat, ja hankinnat harkitaan tarkkaan. Tosin välttämättömistä hankinnoista ei ole tarvinnut tinkiä, HUS:n tietohallintopäällikkö Simo Pietilä sanoo.

- Tämän vuoden budjetti mahdollisti seudullisten kärkihankkeiden toteuttamisen. Toki rahoitusta löytyi myös kaupungin sisäisiin kehittämis- ja uudistamishankkeisiin.

- ICT-toimintaan ollaan valmiit panostamaan, mutta sen myötä odotusarvot tuloksistakin ovat korkealla. Tämä on haaste sinällään sekä tietohallintojohdolle että julkishallinnon järjestelmätoimittajille, Jyväskylän kaupungin tietotekniikkajohtaja Arto Jalkanen huomauttaa.

Valtionhallinnossa ainakin sisäasiainministeriössä raha on ollut tiukassa. Tietohallintopäällikkö Kaarlo Korvolan vastaus koskee paitsi ministeriön tietohallintoa myös osittain koko ministeriön hallinnonalaa, koska tietohallinnon käytössä on niin sanottu yhteinen momentti, jolla hankitaan tiettyjä koko hallinnonalaa koskevia yhteisiä atk- ja tietoliikennepalveluita.

- Ministeriön osalta käytössä on viimevuotista vähemmän rahaa. Atk-raha irrotetaan ministeriön toimintamenomomentilta, jonka osalta on eletty erittäin niukkoja aikoja jo 2–3 vuotta, Korvola sanoo.

Kotiutustakin luvassa

Tilanne jatkunee samanlaisena.

- Yhteisen momentin osalta taso on suurin piirtein sama kuin ennen. Vain pieni lisäraha on saatu käyttöön, eivätkä valtiovarainministeriön kehykset lupaa lisärahaa lähivuosinakaan. Mahdollisuuksia on vain välttämättömien asioiden ja eräiden priorisoitujen kehityshankkeiden läpi viemiseen.

- Joudumme etsimään halvimmat tavat hoitaa kyseiset asiat, mikä merkitsee myös eräiden ulkoistettujen palveluiden siirtämistä takaisin hallinnonalan omin voimin hoidettaviksi, Korvola selvittää.

- Lisärahaesityksiä voi aina tehdä, mutta ne eivät ole realistisia, koska valtiovarainministeriön ja hallituksen menokehykset rajaavat puitteita vahvasti. Tämä koskenee useimpia ministeriöitä ja virastoja. Kehittämistoimia ei varmaankaan voida tehdä niin paljoa kuin olisi tarvetta ja syytä, hän jatkaa.

Toiminta-alan kehityksellä on suora vaikutussuhde myös tietohallinnon investointimahdollisuuksiin.

- Niukka linja lentoyhtiöissä ja koko matkailualalla jatkuu, Finnairin Saarikoski sanoo. Näin ollen erikoisempia korotuksia it-hankintoihin ei ole luvassa.

- Kustannusjahti jatkuu, löysät pois. Tarpeellisia investointeja tehdään tosin jatkuvasti, eikä niistä ole tarpeen tinkiä, Jari Annala selostaa Posti-konsernin tilannetta.

Konepajassakin lasketaan kulut tarkkaan.

- Tämä tarkoittaa, että hankkeet valmistellaan huolellisemmin ja tehdään vaiheittain. Näin ollen niukkuus ei välttämättä edes ole huono asia. Hankkeissa onnistuminen kun yleensä edesauttaa seuraavien projektien läpiviemistä, Metson Nuutinen huomauttaa.

Järjestelmien viritysinto tuttua

- Voi veikkonen, olisit soittanut suoraan minulle, olisin voinut tämän kertoa, Hewlett Packardin toimitusjohtaja Paul Paukku sanoo kuullessaan viestit yrityksistä ja julkishallinnosta.

Hänen johtamassaan yrityksessä tämä tarkoittaa, että "?jokaisen euron eteen joutuu tekemään paljon työtä eikä mikään tule helpolla"?.

Paukku muistuttaa, että nyt syödään osittain ennen lamaa muhimaan pistettyä keitosta.

- Tutkimusten mukaan hypevuosina investointiin reilusti yli tarpeen. Sitä kapasiteettia on vieläkin.

Näin ollen organisaatioissa on halua virittää olemassa olevista järjestelmistä irti niin paljon kuin mahdollista ja pidättäydytään vanhaksi ja ainakin toimivaksi koetussa.

Infrasaarekkeita konsolidoidaan nyt kokonaisuuksiksi, ja kuormapiikkejä pyritään kasaamaan jakamalla kuorma olemassa olevien laitteiden kesken eikä ostamaan uusia.

- Ennen it-kuplan puhkeamista investoitiin selvästi etukäteen, ennen kuin kapasiteettia tarvittiin. Kun kupla puhkesi, kapasiteettia jäi yli. Joissain paikoin sitä ei ole kaikkea syöty vieläkään, Paukku selvittää.

Myös it-hankintojen rooli on Paukun mukaan muuttunut sitten hypevuosien. Silloin it-hankintoihin sai rahaa, nyt ne ovat vain kuluerä muiden joukossa. Projekti laitetaan pystyyn vasta kun on aivan pakko. It-kulut ovat jatkuvien säästökeskustelujen kohde.

- Se on sikäli lyhytnäköistä toimintaa, että oikeastaan nyt kannattaisi investoida, kun yksikköhinnat ovat alhaalla ja toimittajalla on kapasiteettia, Paukku vihjaa.

Hänen mukaansa kannattaa miettiä myös, mitä maksaa, ettei tee mitään. Esimerkiksi terveydenhuollossa on paljon investointipaineita. Ja kun niitä lykätään, paineet kasvavat.

Toiminnanohjausjärjestelmiä toimittavan IFS:n toimitusjohtaja Tapani Pohjosen mukaan organisaatiolla on tervettä järkeä.

- Jos investoinnille on perusteet, silloin investoidaan. Eniten painaa investoinnin tuotto. Meidän järjestelmäämme voi laajentaa vaiheittain, ja tällaisia laajennushankkeita onkin menossa useita. Lisäksi yritysportaaliratkaisuilla on kysyntää.

Toimittaja tuotteistaa tehostaakseen

Fujitsu Services on markkinoinut viime vuodet ulkoistukseen Patja-konseptiaan. Maajohtaja Yrjänä Ahto sanoo, että myös Fujitsun asiakkaat ovat varovaisella linjalla.

- Asiakaskunnastamme on vaikea löytää merkittävästi kasvavia it-budjetteja. Päinvastoin, ne halutaan kääntää laskusuuntaan.

Ahto tosin huomauttaa, että ulkoistusmarkkinalle niukat budjetit ovat hyvä asia, ne kun pakottavat miettimään tarkkaan, mikä kannattaa tehdä itse. Sovelluspuolella ohut lompakko näkyy niin, että päätökset venyvät.

Maija-Liisa Ihanus toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, yksi epäilty otettu kiinni

• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Valtio maksoi VR:n johtajalle eniten
• Kaavailtu kuittipakko harmaan talouden kitkemiseksi on valvojaa vailla