Lue uutinen mobiilisivustolla

Tietoyhteiskuntaan tullut annos realismia

18.11.2004 14:16 Suomen tietoyhteiskunnan tila on it-vaikuttajien mukaan paremmassa vaiheessa kuin on aikaisemmin arvioitu. Nokian Yrjö Neuvo toteaa silti, että paljon on tekemistä ja paljon on mahdollisuuksia.

Samoilla linjoilla ovat myös Katrina Harjuhahto-Madetoja, Martti Mehtälä, Matti Lehti ja Matti Makkonen, joka tosin sanoo, että olemme vielä tietoyhteiskuntakehityksessä esivaiheissa.

Mielipiteissä korostetaan, että nyt ollaan realistisempia kuin aikaisemmin.
Yli-innostus on jäänyt taakse.

Paljon tekemistä ja mahdollisuuksia

Tietoyhteiskuntaan liittynyt yli-innostus on poissa ja masennustilakin on ohitettu, kertoo Nokian teknologianeuvonantaja ja johtokunnan jäsen Yrjö Neuvo. Hänen mukaansa nyt olemme realistisella tasolla, mutta edessä on paljon tekemistä ja mahdollisuuksia.

Neuvo korostaa, että Nokia on vain osa tietoyhteiskuntaa.

– Tietoyhteiskunta on laajempi kokonaisuus kuin mitä Nokia tekee. Langattomalla puolella olemme olleet iso vaikuttaja, mutta mukana on myös muita osapuolia.

Hänen mukaansa suomalaisella julkishallinnolla on opittavaa yksityisistä palveluista. Internetin pankkipalvelut voivat olla tällainen johtotähti.

– Yrityspuolella mennään nopeammin eteenpäin kuin julkishallinnossa, joka voisi hyötyä globaaleista, onnistuneista käyttäjäkokemuksista. Valtiolla on harvoja palveluja, joita käytetään lisäksi vähän. Sellaisia ovat esimerkiksi ajokortti ja verotus.

Neuvo huomauttaa, että Suomea arvostetaan tietoyhteiskunnan kannalta varsin korkealle, kun otetaan huomioon maan koko.

– En itse ole huomannut Suomen tilanteessa mitään muutosta huonompaan suuntaan.

"?3g ei suuri vallankumous"?

Matkapuhelimien gsm-standardi oli ainutkertainen tilaisuus, eikä 3g ole yhtä suuri vallankumous kuin nmt:n vaihtuminen gsm:ään, korostaa Finnetin toimitusjohtaja Matti Makkonen.

– Gsm avasi taivaan portit operaattoreille ja siihen tarttuneelle teollisuudelle ja samaa haluttiin uskoa myös umtsista, hän huomauttaa.

Makkosen mukaan operaattoreita koskenut myllerrys ja umts-seikkailut alkavat olla jo takanapäin. Hän toteaa, että irtonaista rahaa taas löytyy.

– Uusia investointikohteita etsitään ja raha polttaa taskujen pohjilla.

Makkosen mukaan viestintäteknologia on jo muuttanut yhteiskuntien toimintoja ja tehostanut erilaisten hallintokoneistojen pyörittämistä, mutta jotakin on vielä tekemättä.

– Tuntuu, että olemme esitietoyhteiskuntavaiheessa. Esimerkiksi terveydenhuollossa tai kuinka ihmiset hoitavat verotuksensa, ei ole päästy yhteiselle kehityslinjalle.

"Tietoyhteiskunta hyvällä mallilla"

Suomen tietoyhteiskuntakehitys on hyvällä mallilla, ja siihen liittyvä tietotekniikka on arkipäiväistymässä ja kasvu-uralla, kertoo maan hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa johtava Katrina Harjuhahto-Madetoja.

Hän korostaa, että varsinkin tänä vuonna ovat laajakaistaliittymät ja verkkokauppa lähteneet selvään nousuun.

– Tehtävää on kansalaisten näkökulmien kehittämisessä. Myös yritysten ja julkisen hallinnon täytyy saada entistä enemmän irti tietojärjestelmistään. Sieltä löytyy paljon voimavaroja, jotka eivät ole vielä käytössä.

Harjuhahto-Madetoja selvittää, että pikavoittojen aika tietotekniikassa on ohi. Sen sijaan hän tarjoaa arkista puurtamista.

– Kädet multaan ja töihin!

Harjuhahto-Madetojan mukaan Suomen ict-kentässä pitää edistää pääministerinkin haluamia hyviä käytäntöjä. Niitä voidaan sitten levittää ja myös hyödyntää mittakeppeinä, kun kehitetään muita tai uusia palveluja.

Hän pudistelee päätään roskapostillle ja tietoturvarikkomuksille, jotka ovat sitten siellä tietoyhteiskunnan kielteisellä puolella.

Laajakaistassa yli tavoitteiden

Suomen laajakaistaliittymissä päästään vuoden loppuun mennessä yli liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteen, joka on miljoona liittymää, toteaa Suomen Microsoftin toimitusjohtaja Martti Mehtälä.

– Yhteiskunnan keskeiseen infrastruktuuriin ei sen sijaan panosteta riittävästi. Koulutukseen tulisi satsata kaikilla tasoilla. Tietotekniikkaosaajien määrää tulisi myös kasvattaa.

Mehtälän mukaan kuluttajakokemus on avain tietoyhteiskuntaan. Hän ei kuitenkaan usko, että asiaa pystytään liiemmälti edistämään erilaisilla ohjelmilla ja ohjelmajulistuksilla.

– Kysymys on kuluttajan saamasta hyödystä ja kokemuksesta. Tietotekniikka on merkittävä tekijä tukemassa taloudellista kasvua.

Hänen mukaansa tietoyhteiskuntahankkeisiin tarvittaisiin laaja yhteisrintama, jollainen oli esimerkiksi tietoturvayhteistyö aikaisemmin keväällä. Silloin yritykset, julkinen hallinto ja lehdistö olivat kaikki samalla puolella aitaa.

Realistisempaa kuin neljä vuotta sitten

– Minusta tietoyhteiskunnasta keskustellaan oikealla tavalla ja tasolla. Suhtautuminen on realistisempaa kuin neljä vuotta sitten, jolloin odotukset ja todellisuus pikemminkin sekaisin, selvittää Tietoenatorin toimitusjohtaja Matti Lehti.

Hänen mukaansa ydinkysymyksiä ovat, kuinka verkottuminen etenee ja miten digitalisointi voittaa alaa.

– Ennusteet eivät ole menneet paljonkaan metsään. Kaikki tietointensiiviset tuotteet ja palvelut siirtyvät verkkoon. Sama koskee yritysten ydintoimintoja ja -prosesseja.

Sitran raportin mukaan tulevana trendinä voidaan nähdä koko tietointensiivisen palvelualan rajojen hämärtyminen.

Raportti toteaa, että julkinen ja yksityinen sulautuvat toisiinsa, toimialojen väliset ja sisäiset rajat hämärtyvät entisestään ja erikoistuneen osaamisen merkitys kasvaa. Myös tuotteiden ja palveluiden raja tulee yhä epäselvemmäksi.

– Digitalisointi on yhteiskunnan suurin muutos. Siinä ovat keskeisiä toistensa kanssa viestivät mikroprosessorit, joiden määrä ylittää maapallon väestön kymmenessä vuodessa. Palvelut ja päätelaitteet yhdistävistä verkoista tulee pääasiallisia jakelukanavia. Se koskee koko arvoketjua.

Lehti vertaa digitalisointia Suomen sähköistämiseen.

– Maamme digitalisointi menee nopeammassa tahdissa. Uuden infrastruktuurin myötä talous kehittyy voimakkaaksi ja pystymme osallistumaan globaaliin vuorovaikutukseen.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kommentoi

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on yksi ynnä kaksi?
Syötä vastaus numeroina

Viesti
Vähimmäispituus 30 merkkiä

Nimimerkki
Käytä ainoastaan kirjaimia ja numeroita, välilyönnit eivät ole sallittuja.

Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.