Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Patenttiasia palasi alkuruutuun

Virmala närkästytti ohjelmistoteollisuuden

Ohjelmistoyrittäjien entinen puheenjohtaja Pekka Ruusunen on patentteja vastaan.

10.2.2005 11:35 Tietoalojen liiton toimitusjohtaja Tarja Virmala onnistui suututtamaan ohjelmistoalan ammattilaiset Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksellaan kaksi viikkoa sitten. Alan pienyritykset epäilevät, että Virmala puhuu vain suurten suulla.

Kirjoituksessaan Virmala otti vahvasti kantaa ohjelmistopatenttien puolesta. Virmala kirjoitti pelkäävänsä, että ilman patentteja suuret, kansainväliset yritykset voivat helposti hyödyntää pienen yrityksen keksintöä.

Virmalan ajatukset ovat täysin päinvastaisia Tietoalojen liiton hallituksessa istuvan Pekka Ruususen näkemysten kanssa. Ruusunen, joka on myös entinen Ohjelmistoyrittäjät ry:n puheenjohtaja, on kertonut ohjelmistoyrittäjien enemmistön olevan patentteja vastaan.

– Virmalan näkemykset eivät edusta pienempien yritysten kantaa. Isoille yrityksille patentit ovat hyvä vallan käytön väline, esimerkiksi Nokialle ne ovat likvidiä omaisuutta. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että pienen yrityksen on parempi julkistaa asioita vaikka white paperilla. Sen jälkeen ei voi kukaan muukaan hakea asialle patenttia, Ruusunen neuvoo.

Ruususen mukaan Virmalan ohjelmistopatenttilausunnot eivät ole ehtineet aiheuttaa keskusteluja vielä Tietoalojen liiton hallituksessa.

– Tässä välissä ei ole ollut hallituksen kokousta, mutta todennäköisesti asiasta keskustellaan, kun kokoonnumme seuraavan kerran.

Virmala pysyy kannassaan

Tarja Virmala sanoo tienneensä etukäteen, että hänen kirjoituksensa herättää intohimoja.

– Palautetta on tullut sekä nimellä että nimettömänä. Jokaiselle mielipiteelle on perustelunsa, mutta elinkeinoelämä on yleensä sitä mieltä, että keksinnöille, jotka ovat uusia, teollisesti monistettavissa ja lisäarvoa tuovia, täytyy myöntää patentteja.

Väitteet siitä, että hän olisi suuryritysten puolestapuhuja, Virmala tyrmää.

– No en tietenkään ole, vaikka isommilla yrityksillä on suuremmat voimavarat näitä patentoida.

Virmala korostaa, ettei hänkään halua, että koodinpätkä pitäisi kyetä patentoimaan. Kokonaisia ohjelmia taas suojaa automaattisesti tekijänoikeussuoja. Patentoitavien asioiden pitäisi olla keksinnöllisiä uusia ideoita.

Mitä sellaisia esimerkkejä hänelle tulee mieleen?

– No en nyt ihan heti äkkipäätään osaa sanoa, mikä se voisi olla.

Patenttidirektiivi takaisin lähtökuoppiin

Jos patenttilaki menee EU:ssa läpi, tulevaisuudessa voi olla lähes mahdotonta kirjoittaa käyttökelpoista ohjelmaa rikkomatta jotakin patenttia.

Professori Ari Jolma Teknillisestä Korkeakoulusta kirjoitti vastineessaan, että Yhdysvalloissa haetaan jo nyt niin paljon patentteja, että patenttitoimiston linjana on myöntää patentti ilman erityisempää tutkimusta patentin perusteista. Riittää, kunhan hakemus on muodollisesti tehty.

Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta palautti ohjelmistopatenttidirektiivin takaisin parlamentille viime viikolla. Electronic Frontier Finlandin puheenjohtaja Ville Oksanen on tyytyväinen takaisinvetoon.

– Ohjelmistopatentit ovat kriittinen kysymys itäisen Keski-Euroopan maille. Niiden ict-teollisuus ei kykene kilpailemaan suurten monikansallisten yritysten kanssa. On kohtuullista, että näistä maista valituille eurokansanedustajille annetaan oikea vaikuttamismahdollisuus direktiivin sisältöön.

Jutun kirjoitti: Mari Flink

Mari Flink

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Kultaharkko yhdellä pencellä verkkohuutokaupassa

26.05.2007 Yli 1500 euron arvoinen kultaharkko meni Britanniassa kaupaksi yhdellä pencellä.


Kolme vuotta sitten

"Aito" peligrafiikka 10-15 vuoden päässä

26.05.2009 Peliyhtiö Epicin perustaja uskoo, että oikeasti todenmukainen grafiikka onnistuu videopeleissä 10-15 vuoden kuluttua.

.