Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Suomeen perätään koordinoitua tutkimusta

Cernin ritilä protonakin maailman suurin

27.5.2005 14:53 Large Hadron Collider Computing Grid eli Cernin rakentaman uuden LHC-hiukkaskiihdyttimen tiedonkäsittelytarpeita varten perustettu laskentaritilä, LCG, on prototyyppivaiheessaan kasvanut jo maailman suurimmaksi, Helsingin yliopisto kertoo.

Yliopisto nojaa Cernin maaliskuiseen lehdistötiedotteeseen, jonka mukaan LCG on jo toiminnassa yli sadassa organisaatiossa 31 maassa. Suomalaiset tutkijat ovat myös mukana Cernin vetämissä ritiläprojekteissa.

Vuodessa 15 petatavua

Maailmanlaajuista fysiikan tiedeyhteisöä palveleva laskentaritilä käyttää hyväkseen lähinnä yliopistojen ja tutkimuskeskusten tietokonekapasiteettia. Näistä muodostuu yhdessä 12 000 tietokoneen keskusyksikön ja kymmenen miljoonan gigatavun levy- ja nauhatallennuskapasiteetin omaava virtuaalinen tietokone, joka kommunikoi internetin välityksellä.

Cern päätyi rakentamaan ritilän, koska LHC-kiihdytin tuottaa valmistuessaan jopa 15 petatavua vuodessa arkistoitavaa alkeishiukkasten törmäysdataa, eikä tämänkokoisen laskentakeskuksen rakentamiselle Cerniin olisi ollut taloudellisia perusteita, Helsingin yliopisto valottaa.

Hajautettua tietojenkäsittelyä

Ritilälaskennalla (grid), jota on myös hilalaskennaksi kutsuttu, tarkoitetaan yleisesti hajautettua tietojenkäsittelyä. Ritilä on sukua myös vertaisverkoille.

LHC-projektin osalta ritilän tarkoituksena on yhdistää tiedekeskusten laskentakapasiteetti ympäri maapalloa. Tämä edellyttää erityistä välikerrosohjelmistoa, joka huolehtii resurssien saumattomasta toiminnasta yli organisaatiorajojen siten, että laskentaritilän käyttäjälle tämä näyttää kuitenkin yksittäiseltä resurssilta, Helsingin yliopisto selvittää. Ritiläinfrastruktuuri rakentuu kuitenkin tämän välikerrosohjelmiston alla nopeista runkoverkoista, satojen tietokoneiden laskentaryppäistä, levypalvelimista ja nauhasiiloista, jotka sijaitsevat eri puolilla maailmaa.

Suomalaisetkin syventyvät ritilöihin

Helsinki Institute of Physics (HIP) eli Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Teknillisen korkeakoulun yhteisen Fysiikan tutkimuslaitoksen teknologiaohjelma siirtää alan asiantuntemusta teollisuushankkeissaan Suomeen.

Tieteellinen ritilätutkimus on kasvanut täälläkin laajamuotoiseksi, ja HIP on ollut mukana Cernin EU-ritiläprojekteissa alusta lähtien. Vuonna 2004 HIPin teknologiaohjelma päätti ensimmäisen teollisen ritilätutkimushankkeen, NetGestin, Tekesin ja suomalaisyritysten rahoituksella.

Tieteen tietotekniikan keskus CSC aloitti myös ensimmäisen mittavan tieteellisen ritilärakennusprojektin Suomessa, materiaalitutkimuksen ritilän (M-grid) yhdessä seitsemän yliopiston ja HIPin kanssa viime vuonna.

Lisäksi VTT on parhaillaan mukana EU:n rahoittamassa CoreGRID-tutkimusverkostossa ja Helsinki Institute of Information Technology (HIIT) on itse koordinoimassa EU-rahoitteista ritilätekniikkaa hyödyntävää internetin hakukonetutkimushanketta nimeltä Alvis.

- Ritilähankkeiden maailmanlaajuisen yleistymisen ja verkostoitumisen vuoksi on tärkeää, että myös Suomessa perustetaan kansallista ritilätutkimusta koordinoiva elin, joka pystyy edustamaan suomalaisia tutkijoita ja tiedekeskuksia pohjoismaissa ja maailmalla, muistuttaa HIPin johtaja Dan-Olof Riska.

Suunnitteilla on yhteispohjoismainen ritiläkeskus, jonka kantaviin voimiin kuuluvat muun muassa SweGrid ja Danish Center of Grid Computing.

Jutun kirjoitti: Tuomas Karvonen

Tuomas Karvonen

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

Elcoteqin tappio keveni loppuvuonna

11.02.2009 Elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteqin tappio keveni viimeisellä vuosineljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna.

.