Lue uutinen mobiilisivustolla

Kunnat kehittävät verkkopalveluitaan

Terveyden huollon it-järjestelmiin on luvassa lisäinvestointeja

16.6.2005 15:23 Kunnat haluavat parantaa kuntalaisille tarkoitettuja sähköisiä palveluitaan, minkä vuoksi julkaisujärjestelmiin ja verkkopalvelujen kehittämiseen pistetään nyt rahaa.

Tulokset selviävät ITviikon kyselystä, jossa selvitettiin kuntien it-investointeja. Kyselyyn vastasi 29 kunnan tietohallinnon vastuuhenkilö.

Lähes puolessa kunnista it-investoinnit ovat tänä vuonna pysyneet samalla tasolla kuin viime vuonna. Vanhentuneiden laitteiden ja järjestelmien korvaaminen oli suurin syy investointien lisäämiseen.

– It-budjetit ovat kasvaneet jatkuvasti, mutta nyt budjetteja kasvattavat erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestelmien uusiminen, kertoo kehittämispäällikkö Heikki Lunnas Kuntaliitosta.´

Budjetin pienentyminen näkyy investoinneissa

Selvityksen mukaan lähes puolet aikoo lisätä investointejaan terveydenhuollon järjestelmiin. Lähes viidesosa ei investoi terveydenhuoltoon lainkaan tai aikoo vähentää menojaan huomattavasti.

– Pienillä kunnilla ei välttämättä ole tekemistä terveydenhuollon järjestelmien kanssa. Mitä pienempään kuntaan mennään sitä enemmän tärkeimmistä hyvinvointipalveluista toteutetaan muiden kanssa, joten investoinnitkin tehdään yhteistyöorganisaatioissa, Lunnas selittää.

Vanhentuneiden järjestelmien jälkeen toiseksi tärkeimpänä syynä investointeihin pidettiin uuden tekniikan tuomaa tehokkuutta ja nopeutta. Tärkeällä sijalla oli myös kuntien sähköisten palvelujen kehittäminen.

Budjetin pienentyminen oli tärkein syy investointien vähentämiseen. Useissa kunnissa uusia hankintoja ei pidetty tarpeellisina, ja niissä odotettiin hintojen laskua.

Langattomat lähiverkot kiinnostavat

Kuntia kiinnostavat selvästi langattomat lähiverkot, sillä vain viidesosa ei aio sijoittaa niihin tänä vuonna lainkaan, mutta puolet aikoo lisätä investointejaan niihin.

Noin kolme viidestä kunnasta on siirtämässä puhelujaan puhelinverkosta voip-tekniikkaa hyödyntävään tietoverkkoon. Loput taas eivät aio sijoittaa voip-tekniikkaan lainkaan. Tekniikan uutuus näkyy siinä, että vastauksien perusteella voip-investointeja ei vielä olla vähentämässä.

– Vastaukset kuvastavat yleistä tasoa. Voipiin on kiinnostusta. Yleensä seutukuntien verkkoratkaisuissa voip-järjestelmä on mukana, Lunnas sanoo.

– Voip-ratkaisuilla haetaan kustannussäästöjä, samoin valmistajat ovat todennäköisesti olleet aktiivisesti tarjoamassa niitä.

Selvityksen perusteella kunnat palkkaavat hieman lisää it-väkeä. Myös it-palveluyritysten käyttö on kasvussa.

Kunnat perustavat myös yhteisiä it-palvelukeskuksia, joihin kunnasta pyritään ulkoistamaan esimerkiksi järjestelmien ylläpitoa.

Oulu satsaa palveluihin

Oulu laajentaa kaupungin keskustan langatonta wlan-verkkoa sekä kehittää kunnan verkkopalvelua.

Verkon laajennuksella juhlistetaan tänä vuonna 400 vuotta täyttävää kaupunkia. Hankkeen budjetti on 2,4 miljoonaa euroa, jolla verkkolaitteiden lisäksi hankitaan päätelaitteita ja koulutetaan kuntalaisia.

– Tavoitteena on saada enemmän ja enemmän ihmisiä käyttämään verkkopalveluita, kertoo kehittämisjohtaja Katriina Puhakka Oulusta.

– Esimerkiksi työelämästä syrjäytyneille ja eläkeläisille pitäisi taata valmiudet käyttää tietoyhteiskunnan palveluita.

Langaton verkko on käyttäjille ilmainen, ja jokainen halukas saa sähköpostin ja kotisivutilaa.

Oulu kehittää myös kansalaisportaalia, jossa Oulu tarjoaisi kiinnostuneille tietoa ja verkkopalveluja. Kännykkäpalveluiden tarjoajana Oulun kaupunki on todennäköisesti Suomen kuntien edistyksellisin, sillä kännykkäpalveluita on jo toistakymmentä.

– Suomessa pitäisi käydä enemmän keskustelua it-firmojen yhteisestä tuotekehityksestä. Tieto pitäisi saada siirtymään suoraan käyttäjältä ja päätelaitteista taustajärjestelmiin, jotta tietotekniikasta saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, Puhakka sanoo.

Jyväskylä kehittää toiminnanohjausta

– Erp-tauti levisi tännekin, naurahtaa Jyväskylän tietohallintojohtaja Arto Jalkanen.

Esimerkiksi Espoo, Tampere ja Mikkeli ovat viime aikoina tehneet samanlaisia hankintoja.

Useiden miljoonien eurojen arvoinen toiminnanohjausjärjestelmä on Jyväskylän merkittävin hanke tämän ja ensi vuoden aikana.

Jyväskylän tietohallinnossa on noin 30 työntekijää eri tehtävissä. Suuri osa ylläpidosta ja järjestelmien kehityksestä ostetaan ulkopuolelta.

– Tänä päivänä korostuu hankinnan osaaminen ja järjestelmäintegraatio, olemme kuitenkin monitoimittajaympäristössä, Jalkanen toteaa.

Haasteena ulkoistuksissa on tarjouspyyntöjen sisältöjen määrittely tarkasti ja sitovasti. Jalkasen mukaan toimitukset eivät aina ole olleet sitä, mitä on toivottu, tai järjestelmät ovat olleet keskeneräisiä.

– Rahallista resurssia löytyy, mutta mistä löytyisi osaamista ja henkilötyötä. Kaikkea ei voida ostaa ulkoa, Jalkanen pohtii.

Jalkasen mukaan kilpailu kuntien it-hankkeista on lisääntynyt.

Yritysten kyvyt ja taustat vaikuttavat valintoihin, sillä kunnat eivät kuitenkaan halua ottaa isoja riskejä toimittajavalinnoissa.

Perttu Pitkänen
perttu.pitkanen@sanoma.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, epäilty kiinni

• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Ampumispaikan naapurissa asuva heräsi neljään laukauksen ääneen
• Ampumisessa haavoittunut poliisi on 23-vuotias nainen
• Hyvinkään ampumatapauksen uhrit nuoria miehiä ja naisia