Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Katrina Harjuhahto-Madetoja

"Saavutukset myönteisiä tietoyhteiskunnassa"

5.1.2006 12:28 Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa johtava Katrina Harjuhahto-Madetoja toteaa, että ohjelman saavutukset ovat pääosin plussan puolella. Kitkaa eteenpäinmenolle on hänen mukaansa aiheutunut poikkihallinnollisen budjetoinnin puuttumisesta.

– Tämä on selkeästi laaja-alaisin hallituksen politiikkaohjelmista ja ulottuu useille hallinnon alueille. Olemme myös onnistuneet löytämään aivan uudenlaista yhteistyötä sekä yritysten kanssa että kuntien ja valtion välillä.

Harjuhahto-Madetoja korostaa, että hyvin tärkeitä asioita ovat rakenteelliset uudistukset, jotka on saatu käyntiin ohjelman myötä.

– Keskeisiä uudistushankkeita ovat olleet valtion tietohallinnon uudistaminen, vastaava projekti kuntasektorilla sekä pääsy sosiaali- ja terveyspuolella keskitettyyn kansalliseen rekisteriin. Ne ovat isoja kokonaisuuksia.

Hyvä esimerkki on Suomi verkossa -kampanja, jossa oli mukana 280 kuntaa ja 40 muuta toimijaa.

– Lisäksi syksyn mittaan on tehty paljon työtä, joka on liittynyt verkkotunnistukseen ja -maksamiseen julkishallinnon tasolla.

Harjuhahto-Madetojan mukaan hänen johtamansa politiikkaohjelman ehdoton merkitys on siinä, että ohjelma pystyy kokoamaan eri toimijoita yhteen. Lisäksi löytyy poliittinen tahtotila viedä asioita läpi.

Rahaa laajakaistan kehittämiseen

Ohjelmajohtajan puutelista on lyhyt. Ongelma löytyy rahoitusperusteista, mutta sekään ei ole hänen mukaansa ylikäymätön.

– Selkeä puute näissä politiikkaohjelmissa on ollut, että budjetoinnissa ei lähdetty poikkihallinnollisista lähtökohdista. Ohjelman budjettiprosessi on hyvin erillään normaalista, totutusta toiminnasta.

Vuoden 2004 aikana tietoyhteiskuntaohjelman hankkeisiin käytettiin korvamerkittyä rahaa 75,7 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtio kohdisti rahoitusta muun muassa sähköiseen asiointiin, laajakaistayhteyksien kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan.

– Suoraa, automaattista mallia ei ole rahoitukseen, ja sitä pitäisikin kehittää.

Parannusta tilanteeseen on tulossa, mutta ei tämän hallituskauden aikana.

Harjuhahto-Madetoja tähdentää, että valtioneuvoston kanslia on ollut tietoyhteiskuntaohjelmalle juuri sopiva sijaintipaikka.

Laaja käsite

Tietoyhteiskunta on niin laaja käsite, ettei sitä ole hänen mukaansa mahdollista tarkastella yksittäisen ministeriön, kuten vaikkapa liikenne- ja viestintäministeriön, näkökulmasta.

– Viestintäministerillä on vastuullaan tekninen puoli, kuten viestintäpolitiikka sekä laajakaista- ja tietoturva-asiat. Tietoyhteiskuntakehityksessä hyvin keskeisiä ministeriöitä ovat myös valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja työministeriö. Niiden asema on korostunut tietoyhteiskunnan uudessa vaiheessa, mutta tekninen puoli, jota liikenne- ja viestintäministeriö edustaa, on luonnollisesti erittäin tärkeä tukijalka tässä kokonaisuudessa.

Uudessa vaiheessa keskitytään ohjelmajohtajan mukaan sisältöihin ja palveluihin. Tekniikka on työkalu niiden toteuttamisessa.

– Koulutus ja tutkimus ovat hyvin keskeisiä alueita tietoyhteiskunnassa, joten opetusministeriön rooli vain korostuu.

Harjuhahto-Madetojan mielestä on hyvä, että tietoyhteiskuntaohjelma on ollut pääministerin vastuulla, vaikka hänellä ei ole moniin ohjelman osa-alueisiin muodollista valtaa.


Jutun kirjoitti: Kalevi Nikulainen

Kalevi Nikulainen

Kirjoita kommentti
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
> Lue koko keskusteluetiketti

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

Euroopan kauppiaille messutaan suomalaista lämpötilavalvontaa

11.02.2009 Salolainen rfid-käsipäätevalmistaja Nordic ID esittelee Saksassa parhaillaan pidettävillä kaupan alan EuroCIS-messuilla kaksi uutta tuotetta, joiden luvataan vievän manuaalisen lämpötilan rekisteröinnin historiaan.

.