Lue uutinen mobiilisivustolla

Tietoyhteiskuntaohjelman päätöksenteko tökkii

5.1.2006 12:07 Suomen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma toimii jotenkuten käytännön tasolla, mutta puutteellisten tärkeysjärjestysten takia asettamisen takia päätöksenteko on ollut hankalaa, kertoo liikenne- ja viestintäministeriön vt. apulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäinen.

Pietikäinen johtaa myös puhetta Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston johtokunnassa

Hänen mukaansa yksi ohjelman suurimmista ongelmista on ollut horisontaalisen, hallintojen välisen päätöksenteon vähäisyys. Sama tilanne koskee muitakin hallituksen politiikkaohjelmia.

Pietikäinen selvittää, että horisontaalisen mallin istuttaminen on vaikeaa, koska jokaisella ministerillä ja ministeriöillä on omat poliittiset vastuunsa ja toimialavastuunsa.

Ohjelmajohtaminen ei ole onnistunut löytämään paikkaansa virallisen ja vakiintuneen päätöksentekomenettelyn rinnalle. Myös omia reviirejä puolustetaan.

– En tiedä, onko kysymys uuden kulttuurin iskostamisesta, joka vie paljon aikaa. Hallintojen väliselle päätöksenteolle on vaikea löytää toimiva muoto. Se ei ole vielä luutunut tai muuttunut normaaliksi toimintatavaksi.

Pääministerivetoisuus hankaluutena

Pietikäisen mukaan tietoyhteiskuntaohjelma poikkeaa muista ohjelmista myös siinä, että sen johtoon asettui pääministeri.

– Ohjelmaa on vedetty valtioneuvoston kansliasta erillään keskeisistä substanssiministeriöistä, ja voi olla, että se on ehkä hankaloittanut tilannetta verrattuna muihin ohjelmiin. Tavallaan pääministerivetoisuus on ollut hyvä asia, sillä se on nostanut ohjelman statusta, mutta toisaalta pääministerillä on kuitenkin jo paljon tekemistä koko hallituksen koordinaatiovaatimuksissa.

Hän huomauttaa, että muilla politiikkaohjelmilla ollut saman alueen ministeri vastuussa. Sellaisia ovat olleet työministeri, kauppa- ja teollisuusministeri ja oikeusministeri.

– Tietoyhteiskuntapolitiikan ohjelmassa liikenne- ja viestintäministeri on toiminut ministeriryhmän varapuheenjohtajana. Sen vuoksi olemme paljon osallistuneet tietoyhteiskuntaohjelmien toteuttamiseen täällä ministeriössä ja sitä koskevan ministeriryhmän työskentelyyn. Ohjelman keskeisiä osia ovat olleet myös laajakaista, digitelevisio ja tietoturvapolitiikka.

Pietikäinen antaa ymmärtää, että tietoyhteiskuntaohjelma oli myös liian mammuttimainen.

– Tietoyhteiskuntapolitiikkaohjelma oli alusta alkaen valtavan laaja, ja tavoitteet ja odotukset nousivat hyvin korkealle. Siellä on eri ministeriöiden hankkeita erittäin paljon, ja mukana on isoja ja pieniä projekteja. Niiden kaikkien edistäminen ei tietenkään voi onnistua neljässäkään vuodessa.

Hän arvioi, että ohjelman alkuvaiheissa olisi pitänyt pystyä paremmin priorisoimaan keskeisiä hankkeita, joissa haluttiin onnistua.

– Alku venyi aika pitkäksi ja tärkeysjärjestyksen asettaminen hankkeille jäi sen vuoksi tekemättä. Tilanne on kuitenkin parantunut vuosien varrella.

Hän ottaa esimerkeiksi hyvistä asioista hallinnon sähköisen asioinnin edistämisen, valtion tietohallinnon uudistamiseen liittyvän valtIT-hankkeen ja samaan kuntapuolella pyrkivän KuntaTimen.

– Ne ovat hyvä osoitus siitä, että ohjelmasekamelskan keskeltä on onnistuttu poimimaan keskeisiä asioita, joissa voidaan saada tulosta aikaan.

Pietikäinen korostaa, että hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma on opettanut paljon yhteistyön tekemisestä ja se on tehnyt oikein hyvää työtä verkostoitumisessa.

– Tietoyhteiskuntaneuvostossa ovat laajat foorumit, seitsemän jaostoa ja hirvittävä määrä eri alojen asiantuntijoita niissä jaostoissa. Ruohonjuuritasolla tietoyhteiskuntapolitiikkaa on jalkautettu hyvin ja sitä on tehty tunnetuksi.

– Yläpäässä niitä ongelmia on enemmän ollut, poliittisen päätöksenteon valmistelussa ja sen koordinoimisessa. Se on ehkä ollut se heikompi lenkki. Paljon alueita, maakuntia, kuntia ja elinkeinoelämää on aktiivisesti mukana siinä ohjelmassa.

Politiikkaohjelmia kannattaa jatkaa

Pietikäinen huomauttaa, että politiikkaohjelmia kannattaa ainakin jollakin tavalla jatkaa seuraavissa hallituksissa, mutta mallia on vielä kehiteltävä.

– Ei kannata lyödä kirvestä kiveen sen takia, että horisontaalisen koordinaation opetteleminen on vaikeaa. Eihän sitä ole harjoiteltu kolmea vuottakaan.

Hänen mukaansa tietoyhteiskuntapolitiikassa ei varmasti nykyisen kokoista kokonaisuutta kannata muuttaa ohjelmaksi.

– Kannattaa miettiä, kun hallitusohjelmaa kirjoitetaan, mitkä ovat tavallaan sopivan kokoisia paloja nieltäväksi. Ja sitten tarvitaan aidosti horisontaalista koordinaatiota.

Hän viittaa siihen, että tieto- ja viestintätekniikan asema kohoaa suomalaisten elämässä.

– Näen tilanteen siten, että viestintäpolitiikka on uusien tulevien teknologioiden vuoksi keskeisessä asemassa. Tilanne on samanlainen kuin vuonna 1995, kun internet yhtäkkiä rysähti syliin. Olemme puhuneet tulevasta ubiikkiyhteiskunnasta, jossa teknologioiden käyttöönotto toteutuu normaalissa arkielämässä.

Mp3, digitelevisio, rfid ja biometria

Viestintäneuvos asettaa esimerkeiksi teknologioista viihdepalvelujen lisääntyvän käytön, mp3-tuotteet, digitelevisiot, rfid-tavaratunnisteet ja biometrian.

– Ne tuovat uusia yhteiskunnallisia haasteita, ja niitä on pakko ryhtyä ratkaisemaan. Siellä on yksityisyyden suojaa, tekijänoikeuksia ja paljon kuluttajakysymyksiä.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• Kreikan pääministeri varoitti maksukyvyttömyyden johtavan kaaokseen
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste