Lue uutinen mobiilisivustolla

Niinistö ja Vanhanen ottivat yhteen it-kysymyksissä

12.1.2006 08:36 Presidenttikilpailun kamppailijat Sauli Niinistö ja Matti Vanhanen ottivat yhteen tietotekniikkakysymyksissä ITviikon haastattelussa. Vastaukset koskettelivat tietoyhteiskuntaa, telekilpaa, Suomen kilpailukykyä ja selviytymistä it:n avulla.

Suomen pitää valjastaa tietotekniikka tehokkaasti parantamaan koko yhteiskunnan tasolla tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa, toteaa keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen.

Maamme tietoyhteiskunta kiteytyy hitauteen järjestelmien ja palvelujen käyttöönotossa. Samalla globalisaatiokeskustelusta on muotoutunut sellainen harha, että suomalaiset taistelevat joka rintamalla 300 kertaa isomman Kiinan kanssa. Näin korostaa kokoomuksen presidenttiehdokas Niinistö.

Vanhanen selvittää, että kansalaisten näkökulmasta tietoyhteiskunnan tulee merkitä parempia palveluja, korkeampaa hyvinvointia ja elämänlaatua.

– Lähivuosien painopisteeksi asettaisin tietotekniikan hyödyntämisen terveydenhoidossa, jotta voimme vapauttaa ihmisiä hallinnon ja papereiden pyörittämisestä ihmisten auttamiseen.

Pääministerin mukaan Suomi on edelleen kärkipäässä muihin maihin verrattuna tietoyhteiskunnan rakentamisessa.

– Suurimmat haasteet liittyvät palveluiden kehittämiseen. Olemme perinteisesti olleet hyviä itse tekniikan kehittämisessä, mutta sen hyödyntämisessä, palveluissa on parantamisen varaa.

Tietoyhteiskuntaohjelma onnistunut

Nykyinen hallitus on yrittänyt edistää tietoyhteiskuntaa omassa politiikkaohjelmassa. Arvostelusta huolimatta Vanhasella on pelkkää hyvää sanomista asiasta.

– Ohjelmasta vastaavana ministerinä pidän sitä varsin onnistuneena. Vaikka sen tavoitteet saattavat näyttää mammuttimaisilta, olemme löytäneet painopisteet, joissa on edetty ripeästi.

Hän viittaa tietotekniikan lisääntyvään hyödyntämiseen julkishallinnossa, ja mainitsee yhtenä käytännön esimerkkinä sähköisen potilaskortiston luomisen terveydenhuollossa.

– Politiikkaohjelmat ovat nyt ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa ja lähdimme siitä, että ministeriöiden toimivaltuuksia ei ohjelmilla muuteta. Horisontaalinen päätöksenteko toteutuu ohjelmia johtavien ministeriryhmien kautta.

Vanhanen ei suoraan kannata tietotekniikan jatkamista seuraavan hallituksen politiikkaohjelmissa.

– Nyt saadut kokemukset pitää analysoida seuraavaa hallitusohjelmaa valmisteltaessa. Jos ohjelmia tehdään, ne pitää joka kerta harkita erikseen eikä lähteä siitä, että aina vain jatketaan samoilla ohjelmilla.

Hän myöntää, että tietoyhteiskunnan kehittäminen vaatii jatkossakin sekä poikkihallinnollista että julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

Yksi suurimpia kysymyksiä on, miten kuntien välinen yhteistyö mahdollistetaan tietotekniikkahankinnoissa.

– Ei ole mitään järkeä siinä, että yli 400 kuntaa kilpailuttaa kukin erikseen tietotekniikkahankintansa, kun toisella puolella tarjoamassa ovat maailmanlaajuiset yritykset.

Vanhasen mukaan hankintaongelmat eivät saa sotkeutua kunta- ja palvelurakennehankkeeseen.

– Päinvastoin, tietotekniikka antaa mahdollisuuksia tehostaa kuntien palveluita.

Kiina-ilmiöön sopeuduttava

– Suomi on monilla mittareilla todettu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Kovin ict-veto koettiin 1990-luvulla, ja aivan samoihin kasvuprosentteihin voi olla vaikea palata. Nyt on huolehdittava alan pitkän tähtäimen toimintaedellytyksistä koulutuksen ja tuotekehityksen avulla.

Globalisaatio ja Kiina-ilmiö on koskettanut erityisesti ict-alan sopimusvalmistajia. Vanhanen tarjoa tilanteeseen lääkkeeksi sopeutumista.

– Kyllä meidän on sopeuduttava siihen, että teollisten massatuotteiden valmistusta siirtyy edelleen halvemman kustannustason maihin. Osaamista kehittämällä voimme kuitenkin pitää tutkimuksen ja tuotekehityksen ja myös korkeaa osaamista vaativien tuotteiden valmistuksen Suomessa.

Valtiovallalle iloa on tuottanut laajakaistan leviäminen. Se on tuonut ylimääräisiä pisteitä hallitukselle.

– Laajakaista on edennyt nopeammin kuin hallitus asetti alun perin tavoitteeksi. Tekniikassa olemme neutraaleja, toisin sanoen hallitus ei lähde määräämään, toteutetaanko laajakaista kuidun kautta vai langattomasti.

– Yksityisten kansalaisten yhteyksiä valtiovalta ei rahoita, mutta kaikille turvataan mahdollisuus sähköisten palvelujen käyttöön julkisten palvelupisteiden kautta. Alueellisen tasa-arvon kannalta on tärkeää varmistaa, että laajakaista leviää myös syrjäseuduille.

Niinistö: Ei tarvitse olla paras kaikessa

Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö toivoisi tietoyhteiskuntaan ja Kiina-ilmiöön suunnatumpaa strategiaa, jossa miellettäisiin, että pitää olla paras, mutta ei läheskään kaikessa.

– Onko ict sellainen kokonaisuus, jossa pitäisi olla tasaisesti kärjessä? Näin ei ole minun mielestäni. Kyse on kapeiden voimavarojen hyödyntämisestä. Kohdentaisin ne mieluummin niin, että pitää olla paras joillakin alueilla kuin että olisi kymmenen joukossa kaikilla alueilla.

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma on Niinistön mukaan osoittautunut tarpeelliseksi, ja hän haluaa sille jatkoa.

– Uskon varmasti, että tietoyhteiskuntaohjelma tulisi sisällyttää seuraavienkin hallitusten ohjelmiin. Olen sitä mieltä, että Suomessa kaikki mahdolliset hallituskumppanit tulisivat sen tekemään.

– En ole kuitenkaan koskaan kauhean paljon korostanut työryhmä- tai ohjelmajulistuksia, koska niillä on taipumus jäädä hiukan ilmaan, vaan arvostan enemmänkin suoraa käytännön toimintaa.

Liikaa tyydytty hyvään tilanteeseen

Niinistön mukaan suomalaisilla on taipumus tuudittautua menestyksen jälkeen siihen, että olemme edelleen hyviä.

– Yksi tuudittautumisen lähde on muotoutunut Nokian menestymisen kautta. Siihen on tukeuduttu, kun on sanottu, että Suomi on kärkimaita maailmassa. Mielestäni emme ole koskaan olleet siellä käyttöönoton, sovellusten alueella.

Niinistön mukaan kyse on pohjimmiltaan Suomen markkinoinnissa, jossa presidentti voisi olla hyvin mukana mielipidevaikuttajana.

Hän korostaa, että suomalaiset tunnetaan parhaiten osaavuudesta ja luotettavuudesta. Hän heittää esimerkkeinä pöytään Nokian nousun ja suomalaiskoulujen menestyksen kansainvälisissä tutkimuksissa.

– Olemme tilanteessa, jossa näiden kahden sanan merkitys on aika kova. Suomeen ei kuitenkaan investoida, mikä on osittain markkinointikysymys.

Pitää olla vietävän aktiivinen

Hänen mukaansa investointien vähäisyydessä luonnollinen selitys on se, että Suomi koetaan pienenä, mitä se onkin.

– Sen vuoksi maamme pitäisi olla vietävän aktiivinen, pyrkiä ainakin luomaan mielikuvaa ja mahdollisimman paljon käytäntöä sen taakse, että on olemassa tällainen laajempi Pohjolan, Baltian ja Itämeren alue. Miksi juuri Suomella voisi olla tässä tuhannen taalan paikka on se, että meidän ei tarvitse nöyristellä mihinkään suuntaan.

Niinistön mukaan uudenlaisen Nokian löytäminen samassa mittakaavassa tulee olemaan vaikeaa.

Presidenttiehdokas Tarja Haloselta ei valitettavasti löytynyt aikaa ITviikon haastatteluun.

Kalevi Nikulainen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, epäilty kiinni

• Ampumispaikan naapurissa asuva heräsi neljään laukauksen ääneen
• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Valtio maksoi VR:n johtajalle eniten