Lue uutinen mobiilisivustolla

Tietokonepelin kehitystyö on harras ammatti

16.2.2006 13:52 Suomalaisten peliyhtiöiden ohjelmoijista jokaisella on vankka ohjelmointitausta. Pelialan teollisuudelle on kuitenkin kuvaavaa se, että työ on opittu itse tekemällä, useiden vuosien harrastuksen kautta.

Itseoppiminen on helppo ymmärtää, koska jokainen näistä velhoista on aloittanut harrastuksen aikana, jolloin peliohjelmointia ei vielä opetettu missään päin Suomea eikä alaa pidetty vakavasti otettavana bisnesalueena.

Peliohjelmoijat ovat niin lahjakkaita, että yhdellekään heistä ei liene ole mitään hyötyä ohjelmointialan koulutuksesta. Asiat on opittu vuosia sitten ja lisää opitaan koko ajan. Tekemällä. Ikää näillä tekijöillä on noin 30 vuotta.

Kaikki alkoi Commodoresta

Digital Chocolatessa työskentelevä, vuotta vaille kolmikymppinen Mika Tammenkoski tutustui ohjelmointiin useita vuosia sitten. Alussa käytössä oli 8-bittinen prosessori ja 64 kilotavua muistia.

– Commodore 64:llä yritettiin tehdä kaikenlaista. Ei niitä ihan nyt peleiksi voi sanoa, Tammenkoski muistelee. Ensimmäinen tietokone tuli kotiin Tammenkosken ollessa reilusti alle 10-vuotias.

Ohjelmointi muuttui työksi siinä vaiheessa, kun mies otti yhteyttä Remedyyn. Alussa työ oli osa-aikaista, mutta varsin pian ohjelmoinnista tuli kokopäiväistä.

Entisellä remedyläisellä ei ole varsinaista ohjelmointikoulutusta, mutta lukion jälkeen yliopistomaailma koulutti miestä. Tammenkosken mukaan pelien ohjelmointi on samanlaista työtä kuin muukin ohjelmointi.

– Kuten minkä tahansa muunkin ohjelmoinnin, niin peliohjelmoinnin pitää olla säntillistä työtä, hän tiivistää.

Koneissa ei kuulemma ole liikaa muistia tai suorituskykyä. Ohjelman rakenteen suhteen joudutaan usein tekemään kompromisseja, koska pelin pitää toimia mahdollisimman nopeasti eri kokoonpanoilla. Tärkeää ei siis ole se, miltä koodi näyttää, vaan se, miltä peli tuntuu pelaajalle.
Tammenkoski ei nykyään enää törmää konekieleen.

– Pelit ovat niin isoja kokonaisuuksia ja niihin kuuluu niin monia eri komponentteja, että prosessorin konekieltä ei tarvitse osata lainkaan, hän kertoo.

Toisaalta 6510-prosessorin käskykoodi kuulemma palautuisi muistiin tarvittaessa hyvinkin pian.

Frozenbyte Amerikan valloituksen kynnyksellä

Ilkka Kuuselan työnantajan Frozenbyten tietokonepeli Shadowgrounds julkistaan tämän kevään aikana myös Pohjois-Amerikassa. Sopimus on merkittävä asia yhtiölle, sillä Yhdysvalloissa odottavat isot markkinat. Lisäksi peli on tarkoitus julkaista muun muassa Ranskassa, Espanjassa, Australiassa ja Venäjällä.

Ilkka Kuusela on nyt 27-vuotias. Hän on tehnyt pieniä pelejä jo nuoresta alkaen. Teknillisessä korkeakoulussa opintoihin kuului myös ohjelmointia, mutta kaikkea oppia ei hänkään ole koulun penkiltä saanut.

– Varsinaista peliohjelmointikoulutusta minulla ei ole, olen joutunut aika paljon opettelemaan itse, Kuusela myöntää.

Ilkka Kuusela kertoo, että konekieltä tarvitaan erityisesti pelimoottorien ohjelmoinnissa, joka on varsin aikakriittistä ohjelmointia. Kuuselan mukaan heilläkin on käytössä monipuolinen valikoima erilaisia koneita. Aivan viimeisintä huutoa olevia koneita ei kannata pitää, koska pelin on toimittaja myös hieman vanhemmissa laitteissa.

Peliohjelmoijan arkipäivään kuulemma kuuluvat ongelmat näytönohjainten kanssa.

– Näytönohjaimissa on paljon epäyhteensopivuuksia eri ohjainten välillä. Aika paljon menee siihen, että peli saadaan toimimaan jollakin tietyllä ohjaimella, Kuusela kertoo.

Töihintuloajat ovat Frozenbytella vapaat, mutta työajoista pidetään kiinni. Kun ohjelmointi on työtä, ei koneen ääressä istuta yötä myöden.

Pelikonsoleissa käytettävä konekieltä

Bugbear Entertainmentin Mikko Sivulainen päätyi ammattiohjelmoijaksi kavereiden kautta.

– Bugbearin molemmat omistajat ovat minun pitkäaikaisia kavereita. He kyselivät, voisinko tulla heille töihin, Sivulainen sanoo.

Sivulaisella ei ole koulutusta ohjelmointia varten, vaan oppi on haettu itse opettelemalla. 28-vuotias ohjelmoija kertoo, että erityisesti Skandinaviassa toimivista peliyhtiöistä on moni saanut alkunsa demoskenestä.

– Peliohjelmointi on aikakriittistä puuhaa. Koodin pitää toimia nopeasti. Varsinkin pelikonsoleissa pitää turvautua konekieleen. On muutamia asioita, joita on optimoitava assemblerilla. Esimerkiksi Playstation 2:ssa on asioita, jotka on pakko tehdä assemblerilla, Sivulainen selvittää.

– Taulukkolaskentaohjelmassa sekunnin viive ei haittaa, mutta pelissä se on mahdotonta.

Nopeuden lisäksi koodaamisessa pitää huomioida rajallinen muisti, joka on otettava huomioon erityisesti pelikonsoleiden pelejä tehtäessä.
Koodaamisessa käytetään yleisesti saatavissa olevia työkaluja, mutta graafikoiden käyttöön on tehtyä ohjelmia, joita ei ole myynnissä.

Sivulainen kiittelee Microsoftin omille konsoleilleen tekemiä työkaluja.
Myös Sivulainen sanoo, että näytönohjainten kanssa kuluu aikaa.

– Kun tehdään pelejä pc-tietokoneille, niin merkittävin asia ovat näytönohjaimet. Niitä on oltava käytössä erilaisia.

Mikko Sivulainenkaan ei "?asu"? työpaikallaan, vaan työpäivät ovat normaalisti kahdeksan tunnin mittaisia. Toki välillä päivät hieman venyvät, kuten it-alalla yleensäkin.

Opetusministeriö laiminlyö koulutuksen

Tampereen yliopiston hypermedialaboratorion tutkimusjohtaja, professori Frans Mäyrä on tyytymätön Opetusministeriön toimintaan. Mäyrän mukaan ministeriössä ei ymmärretä, miten merkittävästä asiasta on kyse.

– Meillä on kaikenlaisia suunnitelmia, mutta Opetusministeriössäkin pitäisi nähdä, miten iso ilmiö pelit ovat. Meidän yksiköllä olisi mahdollisuudet tarjota paljon laajempaa ja monipuolisempaa akateemista koulutusta, Mäyrä sanoo.

Tällä hetkellä Tampereella ei keskitytä esimerkiksi pelikoodaukseen eikä 3d-työkalujen käyttöön eli taitoihin, joita peliohjelmoinnissa tarvitaan.

– Kyseessä on ilmiö, joka koskettaa lähes sataa prosenttia nuoremmista ikäryhmistä. Minun mielestäni Suomella ei ole varaa laiminlyödä tätä aluetta, Mäyrä jyrää.

Mäyrän mukaan opettajat ovat pelialan suhteen jälkeenjääneitä. Koulutusta kaivattaisiin nopeasti.

– Teemme nyt yhteistyötä esimerkiksi Nokian ja Veikkauksen kanssa, mutta tarvitsisimme kyllä pohjalle menevää ja kriittistä asiantuntijoiden koulutusta. Luentoyleisöni joukossa on usein opettajia, jotka kertovat, ettei heillä ole mitään ymmärrystä asiasta.

– Opettajankoulutukseen tarvittaisiin tämän alan asiantuntijoita. Jos heitä ei valmistu yliopistosta, niin ei heitä siinä tapauksessa oikein ole tarjolla.

Yhteistyötä pelitalojen kanssa

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos avasi viime vuoden loppupuolella Peliikka-nimisen laboratorion. Peliikka keskittyy tietokonepelien tekoälyyn, ohjelmistotuotantoon, tietokonegrafiikkaan ja laskentaongelmiin.

Laboratorion on tarkoitus kerätä yhteen tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita. Tarjolla on kursseja ja seminaareja. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos tekee yhteistyötä esimerkiksi Frozenbyten ja Bugbearin kanssa.

Helsingin yliopiston lehtori Tomi Pasanen kertoo, että peliohjelmointiteollisuus vetää puoleensa yliopisto-opiskelijoita. Laitoksella on tekeillä useampia aiheeseen liittyviä graduja ja joistain on tulossa myös jatkotutkintoja.

Pasanen uskoo, että peliteollisuus on hiljalleen kypsymässä tilanteeseen, jossa aletaan käyttää alihankintaa. Alihankkijoilta ostettavia töitä voisivat Pasasen mukaan olla esimerkiksi grafiikkaan ja tekoälyyn liittyvät työt.

Modausta tutkittu Suomessa

Tampereen yliopiston hypermedialaboratorio julkaisi viime vuoden lopulla tietokonepelien niin sanottuun modaukseen liittyvän tutkimuksen.

Modauksella tarkoitetaan pelistä tehtyä muunnosta. Modauksella peliin voidaan tuottaa esimerkiksi uusia pelihahmoja, joilla on ominaisuuksia, joita ei ole alkuperäisillä pelihahmoilla. Esimerkiksi Half-Life on joutunut modauksen kohteeksi.

Yliopiston mukaan kyseessä on ensimmäisiä mittavampia modeihin ja modaukseen keskittyviä tutkimuksia. Julkaisu tehtiin osana Tekes-rahoitteista tutkimushanketta.

Tuomas Karhu toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

15-vuotiaan stringiasu hämmentää olympialaisissa
Dingon Neumann eroaa! Ei kolmansia osapuolia
Näin X Factorin Renne kommentoi skinhead-taustaa
Poliisi tutkii: Kuka varasti Poliisin mainokset?
Mervi Nykänen postitti 15. erohakemuksen

SÄÄRESEPTITAUTOTVANCOUVERPERHETV