Lue uutinen mobiilisivustolla

ProACT-ohjelma ei odota uutta Nokiaa

27.2.2006 14:43 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tekesin yhteisen ProACT-tutkimusohjelman tulokset korostavat innovaatioiden nykyistä laajempaa yhteiskunnallista hyödyntämistä kasvun avaintekijänä. Vuosina 2001?2005 toteutetussa ohjelmassa tutkijat analysoivat teknologian, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta.

- Tutkijoiden mukaan yksittäisten teknisten läpimurtojen tai "uuden Nokian" sijaan tulevaisuuden menestyvät toimialat ja talouskasvu rakentuvat todennäköisesti olemassa olevien toimialojen ohessa, välimaastossa ja niiden yhdistelmissä, Petri Honkanen kauppa- ja teollisuusministeriöstä kuvasi ProACT-tutkimusohjelman tuloksia.

- Innovaatiot syntyvät useiden toimijoiden välisistä vuorovaikutus- ja oppimisprosesseista. Ne eivät ole irrallisia teknisiä harppauksia ja niiden kaupallistamista. Uusilla aloilla, kuten bioteknologiassa, nykyisten toimialojen laajuus voidaan parhaimmillaan saavuttaa vasta vuosikymmenien kuluttua.

Tutkijoiden mukaan päätöksenteossa on tärkeää muistaa, että teollisella tuotannolla ja valmistuksella on suuret kerrannaisvaikutukset muualle talouteen. Tutkimus- ja kehitystoiminta luo aina osaamista Suomeen. Muu hyöty voi valua muualle, jos varsinainen tuotanto tehdään ulkomailla.

Julkisten palvelujen kehittäminen teknologian avulla ei sekään voi edetä vain tutkimus- ja kehitystyötä tekeviä yrityksiä tukemalla. Esimerkiksi terveydenhuollon, opetustoimen ja kuntien muut tarpeet ja reaaliset kustannussäästöt eriävät usein näiden yritysten tavoitteista.

Tuotteiden käyttäjät huomioitava paremmin

Innovaatioiden synty ja koko innovaatioprosessi ymmärretään usein mekanistiseksi putkeksi, tutkijat huomauttavat. He ehdottavat käytäntöjen kehittämistä esimerkiksi painottamalla nykyistä enemmän innovaatioiden ja liiketoimintaosaamisen sosiaalista, kulttuurista ja organisatorista osaamista, ottamalla näitä koskevan tutkimuksen kiinteämmin mukaan tiede- ja teknologiaohjelmien valmisteluun, toteutukseen ja sisältöön sekä huomioimalla tuotteiden käyttäjät paremmin erityisesti kuluttajatuotteiden ja ammattilaisten välineiden kehitystyössä.

Innovaatioita syntyy usein myös ruohonjuuritasolla ja ne voivat kehkeytyä merkittäviksi esimerkiksi kansalaisliikkeiden avulla. Tunnettu esimerkki ovat erilaiset avoimen lähdekoodin projektit, kuten Linux. Ruohonjuuritason innovaatioiden syntyä ja leviämistä tulee tukea muun muassa edistämällä avoimia lisensointijärjestelmiä ja varmistamalla, että patenttilainsäädäntö tai muut hallinnolliset toimet eivät vie niiltä edellytyksiä.

Tutkijat arvioivat, että nykyisen hallintokulttuurin mukaisella innovaatiopolitiikalla ei voida vastata täysipainoisesti nykyisiin ja lähitulevaisuuden yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen edellyttää kaikki hallinnonalat ylittävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta – ei vain kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön panostuksia.

Riskiteknologian hyväksyttävyys vaatii lisäpanostuksia

Riskiteknologioiden, kuten bio-, geeni-, ydin- tai uudenlaisen seurantateknologian, yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on rakennettava laajan osallistumisen ja pitkäjänteisen poliittisen päätöksenteon kautta. Ennustettavissa olevan aikavälin kustannus-hyöty -analyysit ja luonnontieteelliset terveys- tai ympäristöriskianalyysit eivät ProACT-ohjelman mukaan riitä.

Tutkijat pitävät tärkeänä, että kansalaiset nähtäisiin päätöksenteossa täysivaltaisina ihmisinä. Nykyistä tasaveroisempi suhtautuminen edistäisi myös päätösten hyväksymistä ja kansalaisten panosta kilpailukykyyn.

Ohjelma synnytti pinon julkaisuja

Tutkimusohjelman tuloksia analysoivat Petri Honkanen, Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta, Sampsa Hyysalo Helsingin yliopistosta ja Johanna Uotinen Joensuun yliopistosta.

Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tekes käynnistivät ProACT-tutkimusohjelman vuonna 2001 tarkastelemaan teknologian, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta. Viisivuotisen ohjelman budjetti oli yksitoista miljoonaa euroa, jolla kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tekes rahoittivat 44 tutkimusprojektia.

Projekteissa toimi 158 innovaatiotutkijaa ja vuorovaikutusfoorumeihin osallistui noin 60 tiedon käyttäjää. Yksi ohjelman olennainen tulos onkin uudenlaisen vuorovaikutuksen syntyminen tutkijoiden ja hallinnon välille.

- ProACT-tutkimusohjelman pitkäjänteisellä tutkimuksella on hankittu edellytykset antaa vastauksia kiireellisiinkin selvityksiin ja parannettu päätöksenteossa tarvittavan tiedon tasoa. Ohjelmassa syntyi kolmetoista väitöskirjaa ja kahdeksan muuta opinnäytettä, 63 tieteellistä artikkelia ja yli kolmesataa muuta julkaisua. Ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus innovaatiotoiminnan asiantuntijoiden koulutukseen, Pekka Pesonen Tekesistä luettelee ohjelman tuloksia.

Tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimi Timo Kekkonen ja ohjelmapäällikkönä Tarmo Lemola Advansis Oy:stä.

ProACT-tutkimusohjelman tulokset on koottu kahteen julkaisuun (pdf):

Globalisaatio, innovaatio ja kansalaisuus - ProACTiivisia näkökulmia innovaatiopolitiikkaan

Uutta tietoa ja osaamista innovaatiopolitiikan käyttöön - ProACT-tutkimusohjelman loppuraportti

Tuomas Karvonen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Yksi kuoli ja kahdeksan haavoittui ammuskelussa Hyvinkäällä, epäilty kiinni

• Pitkämäen keihään vahingoittama Sdiri vie IAAF:n oikeuteen
• Ampumispaikan naapurissa asuva heräsi neljään laukauksen ääneen
• Intian rikkain perhe avasi kohukotinsa ovet Vanity Fairille
• Valtio maksoi VR:n johtajalle eniten