Lue uutinen mobiilisivustolla

Ict lääkitsee terveydenhuollon kipupisteitä

13.6.2006 16:10 Työvoimapula, kuntien rahoitusongelmat ja henkilöstön ylikuormittuminen uhkaavat terveydenhuoltoa. Ongelmia on myös erikoissairaanhoidon alueellisessa saatavuudessa ja päivystysjärjestelyissä.

Tieto- ja viestintäteknologian (ict) avulla palvelujärjestelmän rakenteita ja toimintatapoja voidaan muuttaa perusteellisesti, mietittiin Suomen Akatemian ja Tekesin FinnSight 2015 -ennakointihankkeen hyvinvointi ja terveys -paneelissa.

Terveysteknologian kehitys voi hidastaa kustannusten kasvua. Uudet lääkkeet lievittävät oireita ja parantavat ja ehkäisevät sairauksia. Tulevaisuuden teknologiat ovat toisaalta yhä useammin lopputeknologioita tai ehkäiseviä teknologioita. Lopputeknologian avulla sairaus voidaan kokonaan estää tai hoitaa. "Kova" lääketiede siirtyy todennäköisesti nykyistä enemmän hoidosta ehkäisyyn.

Terveysteknologia tuottaa myös koti- ja etähoidon palveluita, joille on yhä enemmän kysyntää väestön vanhetessa ja harvaan asuttujen alueiden tyhjentyessä. Etähoitojärjestelmät tuovat mukanaan myös uudenlaisia ammatillisia ja eettisiä kysymyksiä, panelistit ennakoivat.

Asiakashallinta paranee

Tieto- ja viestintäteknologian myötä asiakkuudenhallinnan uskotaan paranevan. Ihmisten terveystiedot ovat asianomaisen luvalla hoitohenkilöstön saatavilla – langattomien päätelaitteiden avulla myös missä ja milloin tahansa.

Kansallista terveysportaalia tarvitaan välittämään ihmisille tietoa sekä opastamaan palveluiden käytössä ja etuisuuksien hakemisessa.

Tietojärjestelmäpalvelut ovat arvokkaita paitsi terveydenhuollon tehostamisessa, myös vientituotteina. Suomalaisilla yrityksillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet hyödyntää sähköistä terveyskertomusta ja kansallista järjestelmäarkkitehtuuria omassa tuotekehityksessään.

Panelistien mukaan Suomen tulee panostaa molekyylilääketieteeseen, nanotieteeseen ja -teknologiaan ja niiden hyödyntämiseen. Suomessa on hyvät edellytykset myös kantasolututkimukselle, joka voi jo lähitulevaisuudessa muuttaa hoitokäytäntöjä monissa tautiryhmissä.

Aivotutkimus tuottaa sovelluksia aivosairauksien ja psykiatristen sairauksien hoitoon ja diagnostiikkaan. Käytännön sovelluksia on syntynyt erityisesti kuvantamiseen.

Kaiken kaikkiaan tulevaisuuden terveydenhuolto siirtyy sairauksien hoidosta niiden ennalta ehkäisyyn. Koko terveys- ja hyvinvointipolitiikka on mietittävä perusteellisesti uudestaan, paneeli päättää.

"Ennakointi ei ole arvailua"

FinnSight 2015 -ennakointihankkeessa asiantuntijat kartoittivat tieteen, teknologian, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan keskeiset osaamisalueet. Terveyspaneeli oli yksi ennakointihankkeen kymmenestä asiantuntijapaneelista.

Työssä nousivat esiin terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen ohella globaalien riskien hallinta, energia- ja ympäristöasiat sekä tieto- ja viestintäteknologian ja biotieteiden sovellukset.

Kaikissa tarvitaan ihmisten tarpeista lähtevää tieteen ja teknologian yhteistyötä, Suomen Akatemia ja Tekes katsovat.

Suomen Akatemian ja Tekesin tänään julkistamaan FinnSight 2015 -ennakointihankkeeseen osallistui 120 suomalaista asiantuntijaa. Hanke toteutettiin kymmenessä paneelissa, joiden teemat olivat oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta, palvelut ja palveluinnovaatiot, hyvinvointi ja terveys, ympäristö ja energia, infrastruktuurit ja turvallisuus, bio-osaaminen ja -yhteiskunta, tieto ja viestintä, ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus, materiaalit ja globaali talous.

Paneelit määrittelivät yhteensä noin 80 osaamisaluetta, joihin panostamalla Suomessa voidaan ponnistaa tieteen ja teknologian läpimurtoihin ja uusiin innovaatioihin.

Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen sanoo olevansa erittäin tyytyväinen ennakointityön tuloksiin.

- Ennakointi ei sinänsä luo tulevaisuutta, vaan toiminta. Ennakointi auttaa täsmentämään tavoitteita osoittaessaan avautuvia mahdollisuuksia ja varoittaessaan epätoivottavasta kehityksestä. Ennakointi ei ole arvailua, vaan se perustuu vahvaan tieteelliseen panokseen. Samalla ennakointi auttaa suuntaamaan perustutkimusta ja sen rahoitusta, Väyrynen hahmottaa.

Ict auttaa lisäämään tuottavuutta

Tuottavuuden lisääminen on Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Tässä palvelujen kehittäminen ja palveluinnovaatiot sekä tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen teollisuudessa ja palveluissa ovat olennaisia, paneelien asiantuntijat painottavat.

Globaalien riskien hallinta nousee yhä tärkeämmäksi. Erityisesti tarvitaan talouteen, ympäristöön, energiaan, infrastruktuuriin ja terveyteen liittyvien riskien ennakointia ja hallintaa. Globaalin tiedon hyödyntämistä ja kulttuuriosaamista tulee vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.

Energia- ja ympäristökysymykset ovat kriittisiä maailmanlaajuisesti, siksi on panostettava uusien energiantuotantomuotojen kehittämiseen ja käyttöön sekä kestävään ympäristön hallintaan ja ympäristöteknologisiin innovaatioihin.

Kulttuuriosaaminen on yhteiskunnan, kehitystyön ja talouden vahvuuksia. Paneelien asiantuntijat katsovat, että kulttuuriosaamisen asemaa on vahvistettava.

Tietotekniikan perustiedot jokaiselle

Inhimillisten ja sosiaalisten perusasioiden hyvä huomioon ottaminen tekee tulevaisuuteen tähtäävästä kehitystyöstä laadukkaampaa ja kilpailukykyisempää. Peruskoulutus keskittyy kansalaistietoihin, mutta tietojen elinikäisestä ylläpitämisestä ja kehittämisestä on huolehdittava.

Kansalaistietoihin kuuluvat yleissivistyksen lisäksi perustiedot tieteestä ja teknologiasta, tieto- ja viestintäteknologioiden ja verkostojen hyödyntäminen, terveyden ylläpitäminen, dialogiset ja vuorovaikutustaidot, viestintätaidot sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tiedot.

Asiantuntijat näkevät tärkeäksi huolehtia osaamisista, jotka tekevät tieteelliset ja teknologiset läpimurrot mahdollisiksi. Lisäksi tarvitaan tieteellistä perustutkimusta, joka luo perustan osaamiselle.

Panelistit kannustavat yrityksiä ja tutkijoita poikkitieteellisyyteen ja eri alojen osaamisten yhdistämiseen. Sovellusten kehittämisessä tarvitaan myös ihmisen, kulttuurin, luonnon ja yhteiskunnan perustan ja muutosten ymmärrystä. He peräänkuuluttavat verkottuneita ympäristöjä, joissa tutkijat ja yritysten kehityksestä vastaavat toimivat läheisessä vuorovaikutuksessa.

Hankkeen kymmenen paneelia työskenteli Suomen Akatemian ja Tekesin asiantuntijoiden sekä Teknillisen korkeakoulun systeemianalyysin laboratorion tukemina. Ensimmäistä kertaa ennakointiin osallistuivat kaikki osapuolet perustutkimuksesta yritysjohtoon.

Tuomas Karvonen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Hyvinkään ampujan uhrit ammattikoulu Hyrian opiskelijoita

• Tahkon pelaaja kuoli, kaksi muuta loukkaantui Hyvinkään ammuskelussa
• Sisäministeri Räsäsen lasten tuttavia joutui ammuskelun uhreiksi
• Ampumisessa haavoittunut poliisi on 23-vuotias nainen
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla