Lue uutinen mobiilisivustolla

Liikkeentunnistuksesta lisätehoa paikannukseen

9.10.2006 14:33 Tampereen teknillisellä yliopistolla tarkastettava väitöskirja osoittaa, että liikeantureiden liittäminen henkilökohtaiseen satelliittipaikantimeen tehostaa paikannusta selvästi.

Diplomi-insinööri Jussi Collinin mukaan liikeanturi on toimintavarma käyttäjän ympäristöstä riippumattomasti, mutta henkilökohtaiseen käyttöön soveltuvat pienikokoiset anturit eivät yksin riitä paikanlaskentaan.

Esimerkiksi gps-paikannin ja liikeanturit yhdessä mahdollistaisivat nykyisiä laitteita paremman laskentasuorituskyvyn ja monipuolisemman paikannusinformaation tuottamisen, Collin ehdottaa yliopiston mukaan.

Askelmittauksesta arvokasta tietoa

Collin havaitsi väitöstutkimuksessaan, että paikanlaskenta helpottuu huomattavasti, jos käyttäjän liiketila saadaan tunnistettua antureiden avulla. Esimerkiksi jalankulkijan askelmittaus antaa arvokasta tietoa paikannusalgoritmille.

Toisaalta, jos tunnistetaan, että laite ei ole liikkeessä, voidaan algoritmia vaihtaa. Tutkimuksessa kehitettiin tunnistusalgoritmi, joka soveltuu tämän tyyppiseen luokitteluun. Erityisesti kiinnitettiin huomiota tunnistusvirheisiin, jotka voivat aiheuttaa vakavia ongelmia paikanlaskennassa.

Tulosten perusteella algoritmi on käyttökelpoinen paikannuksessa vain, jos opetusvaiheessa käytetään käyttäjän omasta liikkeestä kerättyä mittausdataa.

Liikeantureiden lisäksi ilmanpaineen ja magneettikentän mittaukseen perustuvat anturit voivat kerätä ympäristöstä satelliittipohjaista paikannusta tukevaa tietoa.

Collinin väitöskirjassa osoitetaan, että antureiden avulla voidaan saada vastaanottimen paikka selville käyttäen vain kahta satelliittia, vaikka tavallisesti tarvitaan neljä. Tämä voi olla usein ratkaiseva etu, koska näin lyhennetään aikaa, joka kuluu ensimmäisen paikkaratkaisun laskemiseen.

Nykyisten radiosignaalin kulkuaikaan perustuvien paikantimien ongelmina ovat signaalitien esteet, erityisesti rakennukset, jotka heikentävät paikannustarkkuutta tai estävät laitteen toiminnan kokonaan. Liikeanturit eivät vaadi yhteyttä erillisiin järjestelmiin ja niiden toimintavarmuus on siten riippumaton käyttäjän ympäristöstä.

Ulkoinen häirintä mahdotonta

Liikeantureiden toimintaperiaatteen takia niiden tahallinen tai tahaton ulkoinen häirintä on väitöskirjan mukaan mahdotonta. Tästä syystä muun muassa sotilasjärjestelmissä liikeanturit ovat yleinen varajärjestelmä.

Collinin tutkimustulosten avulla tämä häiriösietoisuus saataneen sovelletuksi myös henkilökohtaiseen paikannukseen, vaikka joudutaan käyttämään hyvin pieniä ja edullisia antureita.

Collinin väitöskirja "Investigations of Self-Contained Sensors for Personal Navigation" ("Tutkimuksia antureiden käytöstä henkilökohtaisessa navigoinnissa") tarkastetaan TTY:llä maanantaina 16.10.

Jussi Collin (29) on kotoisin Viialasta ja työskentelee tutkijana TTY:n digitaali- ja tietokonetekniikan laitoksella.

Tuomas Karvonen toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Hyvinkään ampujan uhrit ammattikoulu Hyrian opiskelijoita

• Tahkon pelaaja kuoli, kaksi muuta loukkaantui Hyvinkään ammuskelussa
• Sisäministeri Räsäsen lasten tuttavia joutui ammuskelun uhreiksi
• Ampumisessa haavoittunut poliisi on 23-vuotias nainen
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla