Lue uutinen mobiilisivustolla

Ict-ulkoistaminen muuttuu globaaliksi

Veli Pohjolainen vetää Morgan Chambersin toimintaa Suomessa.
Kuva: Antti Kirves

18.10.2006 08:50 Ict:n ulkoistaminen kehittyy muoti-ilmaisusta vallan muuksi. Vanhasta offshoring-mallista ollaan siirtymässä globaaliin ja hajautettuun ulkoistamiseen. Vielä kiusana ovat epäonnistumiset. Voiko ulkoistaminen olla iloinen asia?

Konsulttiyhtiö Morgan Chambersin mukaan puolet ulkoistuksista epäonnistuu.

– Noin 25 prosenttiin ollaan melko tyytyväisiä, saman verran on täysin epäonnistuneita ja 50 prosenttia on harmaalla alueella. Runsaassa puolessa ulkoistuksista ei ole tullut sitä, mitä on ajateltu, sanoo Morgan Chambersin Suomen-johtaja Veli Pohjolainen.

Luvut ovat hurjia, mutta on epäonnistumisiin paljon syitäkin. Kulttuuri, toimintatavat ja integrointi vaikeuttavat onnistumista. Pohjolainen uskoo klassisiin syihin.

– Tavoitteen asettelu on epäselvä. Pitäisi olla yhtenevä käsitys siitä, mitä tehdään. Yllättävän usein näin ei ole. Järjestely pitäisi myös rakentaa asiakkaan tavoitteista lähtien win-win-tilanteeksi. Asiakkaalta vaadittaisiin nykyistä vahvempaa kykyä muutosjohtamiseen ja asioiden läpiviemiseen.

Ulkoistukset ovat nousemassa ylimmän johdon agendalle, koska ne ovat Pohjolaisen mukaan taloudellisilta arvoiltaan hyvin lähellä yrityskauppoja.

– Riskit ovat vähintään yhtä suuret kuin yritysostossa.

Yhä enemmän ulkoistussopimuksissa käytetään kolmannen neuvonantajan mielipidettä, ja sellaiseksi Morgan Chamberskin mielisi.

Kohti globaalia ulkoistamista

– Ulkoistus sinänsä ei ole itsetarkoitus, pakko tai patenttilääke. Se sopii joillekin, toisille ei. Paljon tehdään insourcingia ja sisäisiä ratkaisuja, mikä kussakin tilanteessa on optimaalista. Molemmilla voi tehdä katastrofaalisiakin tuloksia.

Pahin ulkoistamisinto on Pohjolaisen mielestä ohi.

– Nyt on rauhoituttu puhumaan siitä, että ulkoistuksen pitää palvella jotakin tarkoitusta. Asiakkaat oppivat, toimittajat oppivat, kaikki oppivat. Meillä on aika paljon toimeksiantoja, joissa kehitetään sisäistä palvelukeskusta ikään kuin se toimisi niin kuin ulkoinen.

Trendinä on globaali ulkoistaminen, jonka on tehnyt mahdolliseksi ict:n ja tietoverkkojen kehitys.

– Global sourcing on mahdollistanut palvelupuolella sen, että kaikki se, mikä voidaan siirtää bitteinä muualle, tehdään siellä, missä se on tehokkainta ja parasta.

Toinen trendi on se, että ulkoistusratkaisut ovat entistä hajautetumpia. Ennen tehtiin pitkiä, jopa kymmenen vuoden jättisopimuksia.

– Maailma muuttuu niin nopeasti, että megadiilit eivät oikein onnistu. Ne on nähty. Nyt tehdään fiksumpia, joustavia ratkaisuja. Paljon tehdään myös multisourcing-ratkaisuja, joissa haetaan useampia kumppaneita.

Asiakkaankin on osattava

Pohjolainen muistuttaa, että asiakkaiden on osattava tehdä osuutensa. Monimutkaisen ympäristön johtaminen kysyy kyvykkyyttä, ja tarvittaessa sitä on lisättävä.

– Asiakkaat ovat heränneet siihen. Ei se ole ratkaisu, että heitetään ongelmakasa toimittajan niskaan ja toivotaan ihmepelastusta. Asiakkaalla on oltava vahva kyky johtaa ulkoistusta.

Yksi haaste asiakkaan näkökulmasta on siinä, miten ict:n ulkoistusta johdetaan.

– Ict-maailma vain mutkistuu koko ajan. Ei tämä tule yhtään helpommaksi hallita.

Erot ovat toimialakohtaisia

Suomi vertautuu kohtalaisen hyvin muihin maihin. Ulkoistamiseen on herätty.

– Kyllä Suomi ihan hyvin pärjää. Ajattelu täällä on pragmaattista ja johdonmukaista, samoin ulkoistaminen. Enemmän se lähtee isoista yrityksistä, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla. Ne eivät pärjää, jos eivät ne osaa hoitaa myös hankinta- ja ulkoistuspuolta. Julkinen hallintokin on lähtenyt mukaan.

Ulkoistaminen on silti Pohjolaisen mukaan enemmän yritys- ja toimialakohtainen kuin maakohtainen asia.

– Todella isoja eroja on eri toimijoiden välillä. Kansainväliset, isot yritykset ovat ulkoistaneet kauan ja ne osaavat sen. Mitä pienempi yritys tai mitä uudempi asia ulkoistaminen on, ollaan oppimiskäyrän alkupäässä.

Asiat monimutkaistuvat entisestään

Global sourcing muuttaa Pohjolaisen mukaan ulkoistuksen koko kuvan. Maailma on muutaman kymmenen vuoden päästä hyvin erinäköinen paikka kuin nyt. Vanha offshoring alkaa jo hävitä.

– Isot markkinat kehittyvät ja vähitellen brändit siirtyvät näille kehittyville markkinoille. Alihankkijat menevät perässä. Samalla intialaiset hakevat globaalia jalansijaa Keski-Euroopasta. Pohjois-Euroopassa ovat jo tiedustelijat liikkeellä.

Kehitys ei Pohjolaisen mukaan vie kohti helpompaa huomista. Päinvastoin. Tulevaisuudessa globaalius ja kompleksisuus lisääntyvät.

– Asiakkaat – ja toivon mukaan toimittajatkin – kehittyvät. Ulkoistajien konsolidoituminen jatkuu ja syntyy yrityksiä, jotka pystyvät hoitamaan globaalin asiakkaan tarpeet maailmanlaajuisesti.

Toinen vaihtoehto on, että jollekin osa-alueelle syntyy tiukasti erikoistuneita ulkoistajia.

– Jos ei ole globaali toimija, pitää olla erittäin hyvä jossakin. Kyky tuottaa lisäarvoa ei enää ole tyhjä mainoslause. Jos ei sitä pysty tuottamaan, ennuste on huono.

Toteutus on tärkein

Ulkoistaminen nousee omistajien kiinnostuksen kohteeksi ja yritysjohdon työkaluksi. Sitä ruvetaan käsittelemään samalla tavoin kuin yrityskauppoja.

– Kyllä ulkoistamisesta tulee entistä vaikeampaa. Kykyyn suunnitella ja johtaa muutoksia kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Iso epäonnistuminen näkyy välittömästi osakekurssissa.

Johtamisen haasteena on kehittää toimivia sourcing-ratkaisuja ja hallita koko niiden elinkaari kaikissa vaiheissaan. Ensin tehdään strategia, sitten valitaan kumppanit, sen jälkeen pannaan suunnitelma toimeen, sitten parannellaan sitä jatkuvasti ja sitten se tuleekin jo uudelleen arvioitavaksi.

– Varmaankin toteutusvaihe on se kaikkein tärkein. Hyviä suunnitelmia voi olla, mutta toimeenpano ratkaisee kaiken.

Mitä sitten ei voi ulkoistaa?

– Paljon voi ulkoistaa, esimerkkejähän on. Firman bisnesstrategiaa ja siihen liittyvää ulkoistusstrategiaa ei kuitenkaan voi ulkoistaa. Toiminta-ajatuksen ja sen toteuttamisen on pakko olla firmassa. Muuten yhtiötä ei ole olemassa.

Pitkän linjan ict-ihminen

Pohjolainen on tehnyt pitkän uran TietoEnatorissa, viimeksi varatoimitusjohtajana.

– Menin Matti Lehden porukkaan rakentamaan yhtiötä vuonna 1975. Silloin siellä oli 400 henkeä, nykyisin väkeä taitaa olla jo 15000.

Pääosan ajasta Pohjolainen vastasi finanssisektorista, joka teki paljon ulkoistuksia ja yhteishankejärjestelyjä.

– Vuodenvaihteessa jäin sieltä sukupolvenvaihdoksen myötä eläkkeelle ja siirryin Morgan Chambersiin.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Hyvinkään ampujan uhrit ammattikoulu Hyrian opiskelijoita

• Tahkon pelaaja kuoli, kaksi muuta loukkaantui Hyvinkään ammuskelussa
• Sisäministeri Räsäsen lasten tuttavia joutui ammuskelun uhreiksi
• Ampumisessa haavoittunut poliisi on 23-vuotias nainen
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla