Lue uutinen mobiilisivustolla

Suomi hakee patenttiratkaisua Lahdessa

Vesa Vihriälä sanoo, ettei hallitus hae suuria otsikoita Lahden ylimääräisestä huippukokouksesta.
Kuva: Anni Koponen / Lehtikuva

19.10.2006 08:45 Suomi koettaa Lahden ylimääräisessä huippukokouksessa lykkiä vauhtia eurooppalaiseen teknologiayhteistyöhön ja löytää ratkaisun pitkään junnanneeseen patenttikiistaan, kertoo hallituksen talousneuvoston sihteeristön päällikkö Vesa Vihriälä.

Vihriälä sanoo, että hallitus ei hae Lahdesta suuria otsikoita, vaan pyrkii saamaan suomalaisille tyypilliseen käytännönläheiseen tapaan asioita konkreettisesti eteenpäin.

Vihriälä pitää tärkeänä, että yrityksille tärkeässä patenttiasiassa päästään eteenpäin.

– Asia on lillunut monta vuotta.

Ranska jumittaa, apua Lontoosta

Suomi hakee tukea ratkaisulle, jolla patentointikustannuksia voitaisiin alentaa, vaikka pahasti jumittunut yhteisöpatentti ei etenekään. Yhden kielen yhteisöpatentti ei ole kelvannut Ranskalle, ja nyt sopua haetaan ns. Lontoon protokollasta. Sen allekirjoittaneet maat luopuvat vaatimuksesta saada asiakirjat omalla kielellään.

Patenttihakemuksen tiivistelmä käännettäisiin kolmelle pääkielelle, englannin lisäksi ranskaksi ja saksaksi.

Vihriälä arvioi, että vaihtoehdolla voi olla etenemismahdollisuuksia. Ranskan perustuslakituomioistuin näet näytti vastikään asialle vihreää valoa, kun Lontoon sopimukseen liittymisen perustuslainmukaisuus selviteltiin parlamentaarikkojen pyynnöstä.

Suomi ei ole allekirjoittanut protokollaa, koska ilman Ranskaa sitä ei ole voitu saattaa virallisesti voimaan. Patenttiasiamiehet ovat täällä myös vastustaneet sopimukseen liittymistä.

Lahdessa ei tehdä päätöksiä

Lahdessa perjantaina pidettävä EU:n päämiesten ylimääräinen huippukokous ei tee päätöksiä asioista, mutta vauhdittaa poliittisesti tärkeänä pitämiään hankkeita. Omassa pohjapaperissaan huippukokoukselle komissio muistuttaa Euroopan kilpailukyvyn heikkouksista ja tarjoaa painopisteitä tulevaisuuden haasteiksi.

Vaikka paperin alkutahdit ovat eurooppalaisittain murheellista luettavaa, on komissiolla visio siitä, että uudessa teknologiassa Eurooppa vielä päihittää kilpakumppaninsa, Yhdysvallat ja Aasian.
Komissio uskoo Euroopan pystyvän johtavaan asemaan muun muassa nanoelektroniikassa, ohjelmistointensiivisissä järjestelmissä sekä uusien lääkkeiden kehittelyssä kunhan vain yksityiset ja julkiset toimijat eli yritykset, tutkimuslaitokset ja julkinen raha saadaan yhytetyksi yhteen.

Lähellä Suomen nykymallia

Komission tarjoama malli on hyvin lähellä suomalaista nykyjärjestelmää, jossa yritykset tekevät yhteistyötä muun muassa Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin kanssa.

– Ideana on koota voimia uuden teknologian kehittämiseksi tällaisena public-private-hankkeena ja siihen kytketään paras osaaminen, Vihriälä valaisee.

Vihriälä toivoo teknologiahankkeiden vauhdittuvan Lahdessa niin, että konkreettisiin toimiin ryhdyttäisiin jo tämän vuoden lopulla, viimeistään ensi vuoden alussa.

– Se on uskottavuuskysymys, hän sanoo.

Paljon ohjelmia ja kiinnostusta

Ohjelmia tai, kuten komissio niitä kutsuu, teknologia-alustoja on kaikkiaan kolmisenkymmentä. Vihriälän mukaan yritykset ovat olleet niistä kiitettävän kiinnostuneita. Hän herättelee jäsenvaltioita heräämään hankkeille ja availevan kukkaroittensa nyörejä teknologiaohjelmien rahoittamiseksi.

Suomen valtio on valmis tukemaan Tekesin teknologiaohjelmiin istuvia teknologia-alustoja. Yksi tällainen on sulautettuja järjestelmiä kehittävä Artemis, jonka rahoituksesta päätettiin vastikään.

Euroopan tutkimuslaitoksen EIT:n perustaminen nytkähti eilen eteenpäin, kun komissio antoi siitä esityksensä. Vihriälä uskoo tutkimuslaitoksen nousevan Lahdessa esille ”myönteisessä hengessä”.

EIT olisi jonkin sortin eurooppalainen vastaus amerikkalaiselle MIT:lle (Massachussetts Institute of Technology). Se on köyhän miehen piilaakso, jossa kevyellä rakenteella eurooppalaista teknologista tutkimusta ja korkeinta opetusta pyritään saamaan yhteisen sateenvarjon alle.

Vihriälä uskoo, että EIT:n rahoituksesta väännetään vielä kättä. Kansalliset korkeakoulut eivät halua, että EIT:lle nipistetään varoja niiden pussista.

Kaija Lähteenmaa toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Tutkinta valmis: Aueria epäillään raskaista rikoksista

• Maailman parhaat lehtikuvat palkittiin – katso kuvakooste
• Väyrysen matkakuluista ilmiriita keskustassa
• Karjalaisen päätoimittaja: Harkitkaa sotilaspassien palautusta
• Piraattisopimuksen vastaisiin mielenosoituksiin odotetaan tuhansia