Lue uutinen mobiilisivustolla

Ict on iso haaste johtajalle

Postin kehitysjohtaja Juhani Strömberg uskoo, että ict vaatii vahvaa johtamista.
Kuva: Antti Kirves

26.10.2006 08:33 Samalla kun tieto- ja viestintätekniikan kehitys tuo mahdollisuuksia, se myös edellyttää yhä enemmän. Ict:stä on tullut strateginen asia yrityksille, ja sen johtaminen vaatii osaamista.

Tieto- ja viestintätekniikka on hyvin läpitunkevalla tavalla kaikessa liiketoiminnassa; toimistoinfrastruktuurissa, transaktioissa, asiantuntijatyötukena, jakelukanavana…

– On itsestään selvää, että ict:llä on strateginen rooli yrityksille. Eri yrityksissä rooli vain on erilainen. Ict:n merkitys kasvaa kaiken aikaa. Sen painoarvo muuttuu prosessien tukemisesta entistä enemmän liikevaihdon synnyttäjäksi, sanoo Suomen Posti -konsernin kehitysjohtaja Juhani Strömberg.

Insinööritaustaista tohtori Strömbergiä kiehtoo ict:n monimutkaistuminen. Kun kehitys kehittyy, kaikilla toimialoilla on hänen mielestään taipumus mennä ict-kompleksisempaan suuntaan.

– Vauhti vaihtelee, mutta suunta on sama. Teollisuudessakin teollinen bisneslogiikka on muuttumassa palvelulogiikaksi, ja siihen usein liittyy vahvasti ict. Aletaan myydä tietoa.

Ict myös sedimentoituu, yhä suurempi osa liiketoiminnasta pohjautuu siihen ja yhä suurempi suhteellinen osa liiketoiminnasta on riippuvaista siitä. Jos ict ei toimi, siitä tulee nopeasti kilpailuhaitta.

– Kun ict-ympäristö on koko ajan kompleksisempaa, se johtaa tilastollisesti luonnonvalintaan; ne, jotka johtavat ict:tä huonosti, ajautuvat umpikujiin, tilanteisiin, joissa järjestelmät eivät kykene tukemaan edes perustoimintaa. Sellaiset jäävät jalkoihin.

Jos ei ict:tä johdeta vahvasti, peruspalvelut alkavat rapautua, kustannukset kasvaa ja palvelutaso laskea. Se vaatii hyvin ammattitaitoista johtamista, ja strategia on se johtamisen työkalu, joka määrittelee, mitä, miksi ja miten yritys tekee sitä, mitä tekee.

Pienuus on Suomen etu

Strömberg uskoo, että suomalaisten yritysten on koko ajan helpompaa lähteä kansainvälisille markkinoille, monestakin syystä. Ihmisten valmiudet ja asenne ovat muuttuneet.

– Minun 50-luvulla syntynyt sukupolveni katsoo vielä maailmaa vähän kunnioittaen, ehkä anteeksi pyydellenkin. Nuoremmille on itsestään selvää, että mennään maailmalle.

Usein pienuus on etu, koska kehitys on nopeaa. Suomen ict-mahdollisuus onkin juuri tässä; kehittyneissä Pohjoismaissa digitalisoituminen etenee vikkelästi.

– Olemme etulinjassa. Mitalin toinen puoli on, että olemme kokemassa ensimmäisenä myös eroosion. Mahdollisuutemme on siinä, että kykenemme kansainvälistymään ja digitalisoimaan liiketoimintaamme. Perusasioilla luodaan kilpailukyvyn perusta, ja niiden pitää olla kunnossa – mikä ei ole ollenkaan itsestään selvää.

Suomalaisten palveluyritysten on täytynyt toimia monella sektorilla, jotta ne ovat saaneet tarpeeksi volyymia. Kun lähtee kansainvälisille markkinoille, on oltava terävämpi tarjonnassaan. Suomi voisi etsiä kärkituotteita, joilla päästä muille markkinoille.

Haastetta on Strömbergin mukaan siinä, miten suomalaisen palvelusektorin onnistuu integroitua kansainväliseen työntekoon.

– Kun on pienet kotimarkkinat, on kasvurajoja sekä eroosiouhkia, joista monet kumpuavat digitaalisesta korvautuvuudesta. Niitä on aika monella toimialalla. Kun rajat aukeavat, mikä on kilpailukyky kansainväliseen kilpailuun verrattuna?

Posti on haastava ict-ympäristö

Strömberg aloitti Suomen Posti -konsernin kehitysjohtajana huhtikuussa. Postipestiä edelsi 30 vuoden rupeama TietoEnatorissa.

– Ict on tietenkin muuttanut Postin toimintaa erittäin monella tavalla. Eri liiketoiminta-alueilla se vaikuttaa eri tavoin. Kaikilla alueilla on haasteensa.

Konsernilla on kolme pääliiketoiminta-aluetta: viestinvälitys, logistiikka ja informaatiologistiikka. Viimeksi mainittu on näistä kaikkein ict-intensiivisin – sen koko koneisto on täysin ict:tä.

Perinteisessä kirjeliikenteessäkin tietotekniikka on hyvin vahvasti mukana, esimerkiksi kokonaistalouden ja lajittelun suunnittelussa ja jakelun seurannassa. Viestinvälitykselle tyypillistä on erittäin suuri kausittainen ja päivittäinen vaihtelu.

– Tyypillisen suomalaisen jakelun lähtöpisteen kuormitusero kahden päivän välillä saattaa olla kymmenkertainen. 15 000 ihmisen koneiston ja talouden pyörittäminen vaatii vahvaa informaatio-otetta.

Posti on Strömbergin mukaan erittäin kiehtova ict-ympäristö kehitysjohtajalle.

– Suomessa ei ole kovin monta ympäristöä, jossa näin suuressa mittakaavassa pääsisi tekemään asioita, ja vielä niin, että päätökset tehdään täällä kotimaassa.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Hyvinkään ampujan uhrit ammattikoulu Hyrian opiskelijoita

• Tahkon pelaaja kuoli, kaksi muuta loukkaantui Hyvinkään ammuskelussa
• Sisäministeri Räsäsen lasten tuttavia joutui ammuskelun uhreiksi
• Ampumisessa haavoittunut poliisi on 23-vuotias nainen
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla