Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Naiset ja ikääntyvät ovat jääneet paitsioon

Teknologia unohtaa käyttäjän

Käyttäjä unohtuu, kun teknologiaa kehitetään, sanoo Marja-Liisa Viherä.
Kuva: Antti Kirves

27.10.2006 08:46 Käyttäjä unohdetaan, kun teknologiaa kehitetään. Tutkijan mielestä se on oikeastaan ymmärrettävää; niillä, jotka tekevät töitä tekniikan parissa, ei ole aikaa ja näkemystä miettiä käyttäjää. Helppo tekniikka vaatisi yhden insinöörisukupolven työn.

– Suunnittelijan ja tavallisen loppukäyttäjän ajatukset kohtaavat tuskin koskaan. Kaikki me kuvittelemme, että elämä avautuu muille samanlaisena kuin itselle. Aika vaikeaa mietteiden on kohdatakaan siinä tilanteessa, sanoo Digitodayn ja Enderon seminaarissa esiintyvä Research Fellow Marja-Liisa Viherä TeliaSonera Finlandista.

Tilanne parantuisi, jos lähtökohdaksi otettaisiin tavallinen ihminen. Usein vain on niinkin, että tavalliset ihmiset eivät ota uusia teknologioita vastaan, koska heillä ei ole siihen valmiuksia.

– Jos otetaan kymmenen 50–70-vuotiasta henkilöä eri puolilta Suomea ja sanotaan, että muodostakaa ryhmäpuhelu, eiväthän he onnistu. Ei ole sellaista palvelua, ja jos onkin, se on kallis, koska se on tehty liikemiehille ja suhteutettu lentolippujen hintaan.

Pitää lähteä ongelmasta

Käyttäjä unohtuu, koska häntä ei Viherän mukaan osata ottaa huomioon. Toisaalta siihen ei ole motiiviakaan, kun tekniikan ihmisille riittää töitä kehittää hienoja ratkaisuja.

– Sitten kun tekniikka on helppoa, voidaan keskittyä siihen, miten sovelluksia käytetään. Tarvitaan teknologista ja sosiologista mielikuvitusta tehdä asioita yhdessä.

Kun esimerkiksi terveydenhoidon ja sosiaalitoimen järjestelmiä kehitetään, ei lähdetä potilaan, omaisen tai sairaanhoitajan lähtökohdista, vaan itse järjestelmän.

– Palvelujen kohteena olevien näkökulmasta tilanne on vain heikentynyt. Monesti parannettaisiin elämänlaatua ja säästettäisiinkin, kun tehtäisiin päinvastoin kuin nyt. Kun lähdetään ongelmasta, suunnittelija ja käyttäjä kyllä kohtaavat.

Uudet käyttötavat ja sovellutukset syntyvät usein arjessa. Ihmiset ovat nokkelia, jos he vain luottavat tekniikkaan. Esimerkiksi tekstiviesti ei ensimmäisellä käyttökerralla ole helppokäyttöinen nakkisormelle.

– Ikinä ei ajattelisi, että se onnistuisi. Siitä huolimatta se lähti kuin raketti. Se syntyi tarpeeseen, ja ihmiset nuoremmasta päästä alkaen ottivat sen käyttöön.

Naisia ei oteta huomioon

Erityisesti naiset ja ikääntyvät ihmiset ovat Viherän mielestä jääneet paitsioon teknologian kehittämisessä.

– Ihmettelen, miksi naiset on unohdettu esimerkiksi viestintäpalvelujen kehittämisessä. Kuka pitää yllä yhteiskunnan vuorovaikutusviestintää? Naiset. Eikä mitään palveluja heille. Puhelimenkin saivat varkain ottaa käyttöön.

Todellisia palvelutarpeita on vähätelty. Viherä muistaa vielä 50- tai 60-luvulla nähneensä lehtiotsikon, jonka mukaan ”naiset tukkivat puhelinlinjat kesämökeillä.”

– Kuvaviestintä olisi paljon pitemmälle vietyä ja sähköposti vähemmän liitetiedostomuotoinen, jos tarpeet otettaisiin todesta. Apple ehkä on enemmän ottanut naisiakin huomioon.

Laitteiden keveys ja kauneus ovat alkeellisimpia tapoja ottaa nainen huomioon kehityksessä.

– Meidän talossamme työntekijällä saa olla vain yksi kannettava tietokone, jota sitten kuljetellaan kotiin ja takaisin töihin. Ajatellaanko siinä ollenkaan kävelevää naista, joka raahaa tietokonetta?
Näytä video


Miten kehittää palveluja?

Kaikkein yksinkertaisinta olisi Viherän mukaan suunnitella teknologiaa jollekin kohderyhmälle, esimerkiksi ikääntyville.

– En ymmärrä, miksi se ei ole kaupallisesti kannattavaa. Eurooppa vanhenee ja muuallakin keski-ikä nousee. Kysyntää varmasti olisi.

Suuret ikäluokat eivät ole tukijalle ongelma. Päinvastoin; ne ovat iso voimavara vielä pitkään.

– Lähes kaikki suurten ikäluokkien naiset ja aika suuri osa miehistäkin on töissään joutunut käyttämään tieto- ja viestintäpalveluja. Sitten ne vielä pyörittävät kolmatta sektoria. Sieltä voi tulla vaikka mitä uutta.

Teknologiaa on kehitetty niin sotaan, vallankäytön välineeksi, kauppaan kuin viihteeseen. Vallassa kulloinkin oleva voima päättää rahoituksesta.

– Tekesin rahoitukseenkin vaaditaan aina jokin hilavitkutin. Vaikka sovellus kuinka muuttaisi tapoja, säästäisi rahaa ja olisi kansantaloudellisesti edullinen ja kansalaisten arkea helpottava, se ei riitä. Ja näin tekniikka ohjaakin, miten kehitys etenee. Ehkä se on tulevaisuusnäkemysten puutetta.

Digi-tv on kohtuuton

Viherän mielestä on kohtuutonta vaatia kansalaisia siirtymään digi-tv:hen. Hän järjestäisi talo- tai korttelikohtaisia sovittimia ja antaisi ihmisten valita, haluavatko he vuorovaikutteisen television vai eivät.

Tutkija visioi myös firman, jolle taloyhtiö maksaisi digiboksin ja kanavien asentamisesta. Tietoyhteiskunta ei vielä ole synnyttänyt tällaisia uusia ammatteja.

– Kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita tekniikasta ja osata asentaa asioita. On naurettava ajatus, että pitäisi käydä kurssi, jotta voi katsoa televisiota. Jos joku ottaisi vaaliteemakseen yhteisantennijärjestelmät, voisi saada äänivyöryn.

Tässä valossa ei ole yllätys, että Viherällä ei ole digiboksia.

– Ei mökillä eikä kaupungissa. Melkein olisin voinut hankkia, kun Teemalta tuli Humphrey Bogartin elokuva. Ajattelin kuitenkin odottaa sen verran, että tekniikka menee eteenpäin.

Viestinnän on oltava kuin ilma

Tutkimustöihin Viherä lähti suoraan yliopistosta, jossa hän opiskeli matematiikkaa ja tilastotiedettä. Ensimmäinen työpaikka oli silloinen Posti- ja lennätinlaitos.

Hän toimii nykyisin myös Tulevaisuuden tutkimuksen seuran puheenjohtajana. Minkälaisia aikoja loppukäyttäjälle on odotettavissa?

Viherä uumoilee, että kysymykseen pitäisi vastata hienommilla asioilla, ubiikkiyhteiskunnalla ja nanoteknologialla, mutta esittää kuitenkin käyttäjän toiveiden tulevaisuuden.

– Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta voi esittää todennäköisyyksiä, toiveita ja haaveita. Toivoisin, että tekniikka helpottuisi tavattomasti ja että palvelut olisivat yksinkertaisempia, varmempia ja tietoturvallisempia. Vaatisi tosin yhden insinöörisukupolven tekemään tekniikasta helppokäyttöistä

Viherä kaipaa palveluja, jotka poistaisivat tarpeen itse päivittää ohjelmia.

– Viestinnän pitäisi olla kuin ilma. Ei tarvitsisi koko ajan miettiä, miten se toimii – eikä päivittää ja pohtia, säilyvätkö tiedot.

Jutun kirjoitti: Antti Kirves

Antti Kirves

Kommentit (2)

Huono 0
Käyttäjä unohdetaan, kun teknologiaa kehitetään. Tutkijan mielestä se on oikeastaan ymmärrettävää; niillä, jotka tekevät töitä tekniikan parissa, ei ole aikaa ja näkemystä miettiä käyttäjää. Helppo tekniikka vaatisi yhden insinöörisukupolven työn.
Taloussanomat
Huono 0
Onpa todella mahtavaa, että vihdoinkin joku puhuu sellaista asiaa, jota itse, vaikkakin "vain" ammattikoulupohjalta, tuli pähkäiltyä jo monia vuosia sitten. Silloin, minua ainakin raivostutti suunnattomastai, esim. jossain tekstinkäsittelyohjelmassa, joilla nykyisellään on jo miljardeja käyttäjiä, esiintyvät epäkäytännöllisyydet. Jos ko. sektorilla olisi ollut jotain todellista kilpailua, niin Mikrosoft olisi ollut helppo saattaa konkurssiin; -ihan yksinkertaisesti, vain kehittämällä vastaavia ohjelmia, mutta sellaisia, jotka olisivat olleet myös tavallisen ihmisen-, eikä vain niitä suunnitelleiden, mielestä HYVIÄ ja toimivia.

Toisaalta ei itseäni edes ole huvittanut alkaa nostamaan asiasta mitään meteliä ja tekemään parannusehdotuksia, koska nykyisellään kaikilla suuryrityksillä, on niin ahneet etupyrkimykset, että ne eivät tavallista ihmistä halua mitenkään, siinä määrin, palkita rahanarvoisista ideoista, että niitä kannattaisi mennä niille kertomaan.

Ideoista varmasti ollaan "kiinnostuneita", kunhan niistä ei tavalliselle pulliaiselle tarvitse maksaa mitään. Vaikkakin ihmisillä voisi olla sellaisia tuotekehittelyideoita, joilla nuo ko. yritykset voisivat netota miljoonien voittoja. itsellänikin sellaisia olisi ollut ja on vieläkin, mutta nyt sitä vain katselee ja kuullostelee, että kauankohan vielä menee ennen kuin joku huippupalkkoja nauttiva suunnittelija on keksinyt samat sovellutukset.... Mutta eipä niistä mihinkään "peanutseihin" viitsi tyytyä; varsinkin kun ei itse ole niin tuon rahan paskan perään...
Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Turvaekspertti keplotteli kyberpuolustusrahat itselleen

10.02.2007 Yhdysvaltain kansallisen turvallisuusviraston NSA:n (National Security Agency) entinen työntekijä on jäänyt kiinni valtion kyberpuolustukseen tarkoitettujen varojen ohjaamisesta laittomasti omalle yritykselleen.


Kolme vuotta sitten

Wikinvest katsoo talousjargonin taakse

10.02.2009 Vuonna 2006 aloittanut Wiki-periaatteella toimiva sijoitussivusto kerää voimia epäluottamuksesta finanssialan vanhoihin toimijoihin.

.