Taloussanomat
Lue uutinen mobiilisivustolla
Hyödyt jäävät käyttämättä

Yritysjohto ei saa suomalaista ict:tä tuottamaan

- Tuottavuus on hirvittävän yksinkertainen asia, sanoo Ossi Pohjola.
Kuva: Antti Kirves

2.11.2006 08:43 Ict on yhä vaikea asia suomalaisyrityksille. Johto ei saa ict:tä tuottamaan, ja alan projektit kompastuvat huonoon määrittelyyn. Oppia voitaisiin ottaa rapakon takaa, sanoo yritysjohdon valmentaja.

– Olen vähän tyly, mutta mielestäni suomalainen liikkeenjohto ei vain kykene ulosmittaamaan niitä hyötyjä, joita tietotekniikasta voisi saada. Olemme hyviä keksimään uutta tietotekniikkaa, mutta sen hyväksikäyttämisessä on ongelmia. Se on pohjimmiltaan johtamisongelma, sanoo yritysjohtajia valmentava Ossi Pohjola.

Suomi on tuottavuuskehityksessä heikompi kuin esimerkiksi Yhdysvallat. Tietotekniikan käyttäminen epäonnistuu, sillä sen mahdolliset hyödyt jäävät käyttämättä.

Tuottavuus on Pohjolan mielestä ”hirvittävän yksinkertainen asia”. Tietoteknisen investoinnin täytyy onnistuakseen joko lisätä yrityksen liikevaihtoa tai vähentää kustannuksia – tai sekä että. Kysymys kuuluu: millä tavoin investointi tuo yritykselle lisää liikevaihtoa?

– Tämä ei ole enää tietotekniikkajohtajan ongelma, vaan vastuunkantajat ovat toimitusjohtaja ja liiketoimintajohto. Liikkeenjohdon on ymmärrettävä, mitä mahdollisuuksia tietotekniikka antaa.

Käytännössä se tarkoittaa, että pitää oppia tekemään ja johtamaan hankkeita paremmin ja rauhallisemmin, mutta niin että tuloksia syntyy. Tässä suhteessa amerikkalaiset ovat paljon tiukempia kuin suomalaiset ja skandinaavit yleensä.

– Tietyt asiat on Yhdysvalloissa hoidettu hyvin, muun muassa se, miten tietotekniikkaa käytetään yrityksissä parantamaan tuottavuutta. Siinä meillä on oppimista.
Nauml;ytä video

Projekteja ei vieläkään osata

Pohjolan mielestä on yllättävää, miten vaikea asia ict edelleen on suomalaisyrityksille. Yritysten ylin johto kokee, että ict-projektit ovat hankalia, yleensä myöhässä ja kalliimpia kuin oli suunniteltu ja budjetoitu.

– Ict:hen liittyy kyllä positiivisiakin kokemuksia, mutta mielestäni hyvin paljon enemmän negatiivisia. Oppimiskynnys on iso tekijä. Ihmisille ei anneta riittävästi aikaa tai he eivät ota sitä tarpeeksi oppiakseen uuden järjestelmän ominaisuuksia. Siksi he kokevat sen negatiiviseksi.

Suomessa tietotekniikkaprojekteja ei edelleenkään osata hallita oikein. Useimmiten kiikastaa projektin määrittelystä.

Yrityksissä ei ole kirkkaana mielessä, mitä hankkeelta ja järjestelmältä halutaan. Myös tulostavoitteet ovat epäselvät: ei tiedetä, haetaanko henkilöstösäästöjä tai ehkä parempaa tuottavuutta liikevaihdon lisäyksen kautta.

– Niin ihmeellistä kuin se onkin, määrittely on se vaikein paikka. Yhdellä ranskalaisella viivalla kuvatusta asiasta voi tulla monitulkintainen toteutus. Pitää tehdä kunnollinen määrittely, jotta voidaan tehdä kunnollinen suunnittelu ja sitten hyvä toteutus. Tämä malli on ollut käytössä kolmekymmentä vuotta, mutta meillä se ei käytännössä toimi.

Tietotekniikka on alana nuori, toisin kuin talon rakentaminen. Rakennushommista voisikin ottaa opiksi.

– Pitää vain opetella, miten ict:tä kypsemmillä aloilla toimitaan. Tietojärjestelmäprojekti on ihan yksi yhteen talorakennusprojektin kanssa. Toki taloprojektejakin pieleen menee, mutta keskimäärin onnistutaan aika hyvin. Mitä pitemmälle määrittely viedään, sitä paremmin hanke onnistuu.

Nuoret osaavat ict:n

Tietotekniikan avulla voi säästää kustannuksista, päästä markkinoille nopeammin tai erottautua kilpailijoista. Tämä pitäisi nyt Pohjolan mielestä sisäistää.

– Jokainen tietotekninen investointi on liiketoiminnallinen investointi. 80-luvulla tietotekniikka oli infraa. Se oli niin kuin sähkö: jos sitä ei ollut, yritys ei toiminut. Nykyisin tietotekniikka on sen lisäksi kilpailutekijä. Sillä oikeasti voidaan saavuttaa selkeitä kilpailuhyötyjä.

Ongelma on, että tietotekniikkaihmiset ja liikkeenjohto eivät ymmärrä toisiaan. Johdossa ict-slangia ei mene jakeluun.

Uusi johtajapolvi kuitenkin tekee tuloaan, kun 70- ja 80-luvuilla syntyneet hyppäävät ohjaksiin.

– Kutsun heitä Nintendo-sukupolveksi. He ovat kasvaneet ihan eri tavalla sidoksissa tietotekniikkaan kuin minä nuorena. Heidän on paljon helpompi hyväksyä uusia tapoja käyttää hyväksi tietotekniikkaa, ja hyvä niin.

Ei ohjastusta, vaan ohjeistusta

Pohjola tunnetaan paitsi kokeneena ict-osaajana, myös hevossijoittajana. Ict on hevosmaailmassa monella tavalla, ehkä näkyvimmin ravipeleissä. Internet-ravipelaaminen kasvaa Pohjolan mukaan räjähdysmäisesti, jopa 30 prosenttia vuodessa.

– En itse pelaa. Keskityn omistamiseen.

Teknologiaa hyödynnetään jo jalostuksessa ja valmennuksessakin. Omistajan näkökulmasta tekniikka tarjoaa mahdollisuuksia.

– Olen pohjimmiltani luonnontieteilijä ja uskon mittaamiseen. Sen avulla nähdään, mitä valmentajan pitäisi tehdä. Kun harjoitellaan ja opitaan, päästään parempiin tuloksiin.

Pohjola on 27-vuotisen ict-uransa aikana ehtinyt KOP:n tietokoneoperaattorista Oraclen Euroopan johtoryhmään ja siitä monen pörssiyhtiön käyttämäksi hallitusammattilaiseksi. Vuonna 2002 hän siirtyi Oraclesta omaan yritykseensä neuvomaan johtajia.

– Määrittelen itseni yritysjohdon valmentajaksi. Olen ollut myös nappulatason jalkapallovalmentaja. Valmentajaksi ei voi ruveta, jos ei ole omaa pelikokemusta.

Jutun kirjoitti: Antti Kirves

Antti Kirves

Kommentit (12)

Huono 0
Ict on yhä vaikea asia suomalaisyrityksille. Johto ei saa ict:tä tuottamaan, ja alan projektit kompastuvat huonoon määrittelyyn. Oppia voitaisiin ottaa rapakon takaa, sanoo yritysjohdon valmentaja.
Taloussanomat
Huono 0
Ossi osasi hyvin kiteyttää sen, mistä pohjimmillaan on kysymys.
Suomalaiset on opetettu kehittämään, ostamaan ja myymään tekniikkaa.
Kehittäminen, ostaminen ja myyminen on kivaa, ja sitä haluaa kaikki tehdä.
Ymmärrys miten teknologialla kehitetään omaa liiketoimintaa on vaikeampaa, ja se on helppo unohtaa.

Ei sitä kuitenkaan kukaan tule perästä kyselemään.
Huono 0
IT projektien myynti- ja tekotapa on tuo missä mättää pahiten - vika ei yleensä ole osaamisessa tai teknologiassa niin kuin usein väitetään. Niin asiakkaat kuin toimittajatkin uskottelevat toisilleen että kiinteät määrittelyt ja tarkat projektisuunnitelmat pitävät, kuitenkin tietäen ettei se ole totta. Niinpä sitten ollaan rehellisesti sanoen pää pensaassa kun tehdään projektisopimuksia - seurakusena on että aikataulut ja kustannukset ylittyvät
Kannatta katsoa mitä ketterät eli agile menetelmät tuovat muutosta tähän. Kiinteät etukäteen kiveen hakatut määrittelyt eivät juuri koskaan toimi muuttuvassa maailmassa. On siis aika vaihtaa agileen!
Huono 0
Ossi on oikealla asialla. Mutta miten päästään eteenpäin? Ratkaiseeko Nintendo-porukka tuon vai pitäisikö meitä IT-ihmisiäkin muuttaa?

Oleellista on minusta muuttaa myös näitä rakkaita "palvelun"tarjoajiamme. Katsoopa mitä tahansa kavosettiä, siellä esitettyjen hyötyjen ulosmittaaminen on erittäin vaikeaa PELKÄSTÄÄN ko. ohjelmiston käyttöönotolla. Tehostus tarvitsee myös muita toimia ja ne taas maksavat lisää (liikkeenjohdonkonsultteja tyrkyllä!). Ja yritysjohto näkee vain yhtälön Tämä Ohjelmisto = Suuria Säästöjä. Millä oikeesti voitaisiin kertoa businekselle, että IT on vain yksi - joskin tietysti merkittävä ja tärkeä - osa kokonaisuutta. Prosessi on kuitenkin paljon muutakin. Uudesta ohjelmasta ei ole iloa/hyötyä jos edelleen toimitaan kuin ennen.

Myönnetään, että ei moni meistä IT-ihmisistä osaa tuoda tätä esille, mutta kun osaa, niin kuunnellaanko? Vai kuulostaako puheemme aina vaan IT-jargonilta?

Keskustelu pitäisi vihdoinkin täällä Suomessakin käynnistää tästä aiheesta! Jaksa olla äänessä, Ossi! Kyllä me säestetään.
Huono 0
No, johdon kannustimissa ja halpatyövoiman käytössä on jo hyvin otettu oppia rapakon takaa. En usko että ICT:n tuottavuus Suomessa olisi jotenkin huonolla tolalla. Tuotteistaminen ja myyminen ovat yhä vaikeita asioita; täällä halutaan tehdä asioita liian huolella. Rapakon takana myydään ensin, tehdään sitten ja siirrytään seuraavaan vaikka homma on vasta keskentekoinen.

Muutenkin tuntui tuossa artikkelissa olevan monenlaista puuroa ja velliä samassa sopassa. Kenen kannalta asioita tarkastellaan? Esim. minusta 80-luvulla IT oli oikeasti kilpailuhyötyjä aikaansaava tekijä - nyt se on puhtaasti infraa, jota ilman ei voi toimia.
Huono 0
Ossi puhuu asioista, jotka on havaittu 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Ei tässä ole oikein uutisoitavaa, kun eletään vuotta 2006. Firmat ovat ICT-asioissa tyhmiä kuin saappaat, ei siinä "hauki on kala"-totuuksien laukominen auta.

Kuuhun asti päästään vasta siinä vaiheessa, kun saadaan firmat ymmärtämään nämä perusasiat. Siinä on Ossillakin tekemistä. Olisin mieluummin kuullut näistä konsteista jotain.
Huono 0
Jos Suomessakin alettaisiin vähitellen ymmärtämään että järjestelmien ja projektien määrittelyssä ja suunnittelussa pitää ottaa huomioon se, että järjestelmiä ei voida tehdä alkupisteestä loppupisteeseen yhdellä kertaa. Siinä ajassa kun on yksi järjestelmä saatu toteutettua, monta asiaa on ehtinyt muuttua. Suurin ongelma on se että kun se järjestelmä on sitten olemassa, siihen ei liitetä uusia ominaisuuksia muuten kuin tekemällä uusi järjestelmä. Ruohonjuuri-tason määrittelyissä jätetään selkeästi asioita avaamatta ja ne iskevät sitten jossain vaiheessa vasten kasvoja, märällä rätillä. Ns. iteratiivisuus olisi kova sano tajuta jokaisella asiaan vihkiytyneellä, sen avulla järjestelmien tuottaminen toimivina voisi jopa muuttua joustavammaksi. Tämän kautta valmista järjestelmää ei edes yritetä tuottaa, tuotetaan ainoastaan useampia versioita järjestelmästä: seuraava versio sisältää jälleen uusia ominaisuuksia eli edetään maaliin askel askeleelta kunnes ollaan perillä. Näin sekä asiakas että toimittaja voivat selkeämmin tarkkailla etenemistä (budjetti ja aikataulutus tms.) ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Asiakkaallehan näitä tehdään, ei itselle. Kuten kaikki muistaa: yksin on pirun yksinäistä pelata. Mutta jos pelaa joukkueessa on se monta kertaa hauskempaa. Asiakas on sitä tyytyväisempi, mitä enemmän se saa vaikuttaa hankkeeseen/projektiin.
Huono 0
Hieno konsultin myyntipuhe ! Mitäpä siihen lisäämään.
Nyt vaan kaikki ostamaan konsultin palveluita ja maailma pelastuu.
JJ
Huono 0
No - joka tapauksessa vanha tapa tehdä kiveen hakattuja projekteja kiinteään hintaa kiinteällä sisällöllä on jo aikansa elänyt ja huonoksi havaittu tapa sekä asiakkaalle että toimittajalle. Ellei sitten kyseessä ole tosi stabiili ympäristö, tekijät jo ennestään tunnettuja/asiantuntevia ja tuntevat kohdealueen ja projekti pieni ja lyhyt aikainen . Vanhassa kiveen hakatussa toimitusmallissa tehdään suunnattomasti turhaa työtä ( = waste) - asiakas ja toimittaja vääntävät kättä muuttuvasta projektin sisällöstä - itse tuotos eli projekti ja sen joustava eteneminen jäävät vähemmälle huomiolle. Kenelläkään ei ole edes aika ajatella kuinka tuo investointi otetaan käyttöön ja jalkautetaan organisaatioon- varsinkaan kun käyttäjäkunta ei ole mukana tarkistamassa onko speksit ymmärretty oikein kehittäjien toimesta ja onko käytettävyys kohdallaan.
Toimittajan kate ja liiketoimintamalli perustuu pitkälti muutoksen hallintaan ja sitä kautta saatavaan rahaan - peruspaketti on halpa mutta muutokset maksaa ja aikataulu paukkuu - eli kiinteä hinta on lähes aina muuta kuin kiinteä. Olisi jo aika vihdoin hyväksyä ettei tuo malli toimi ja miettiä esim. kuinka ketterällä toimitusmallilla asiat sujuisivat paremmin. Aiheesta kannattaa lukea esim. Lean Software Development by Mary Poppendieck.
Huono 0
Ei talon rakennuksesta voi ottaa oppia IT:hen. IT on uusi teollisuuden ala, mikään vanha ala ei ole sen erityispiirteiden mukainen. Ja ne IT-alan erityispiirteet ovat todella merkittäviä, ne on pakko ottaa huomioon projekteissa. Yksi erityispiirre on iteratiivisuus: toimiva tapa on, että speksataan jotain pientä, toteutetaan jotain pientä, testataan tehty. Ja sitten tätä iteroidaan 5-10 kertaa projektissa.

EI todellakaan ensin määritellä koko systeemiä valmiiksi ja sitten vasta ruveta toteuttamaan. Siihen ei ihminen pysty, se on nähty.
Sivut: 1 2 Edellinen Seuraava

Uusimmat uutiset

Digiyesterday

Viisi vuotta sitten

Krakkerit töhersivät ydinturvajärjestön nettisivut

11.02.2007 Krakkerit ujuttivat keskiviikkona Kanadan ydinturvakomission web-sivujen etusivulle kuvan ydinräjähdyksestä. Komissiossa ei tiedetä, milloin palvelimelle murtauduttiin ja miten kauan krakkerit siellä viihtyivät.


Kolme vuotta sitten

Hoitonetti lähentelee 60 000 kuukausikävijää

11.02.2009 Yhteisöllinen terveyspalvelu Hoitonetti.fi hipoo 60 000 eri kuukausikävijää oltuaan avoinna lokakuusta lukien. Sairauksista puhuessa faktojen kanssa pitää olla tarkka, eikä häiriköintiä ole ainakaan vielä ilmaantunut.

.