Lue uutinen mobiilisivustolla

Ict:llä on monta roolia

Ict:llä on monta roolia, muistuttaa professori Tomi Dahlberg.
Kuva: Antti Kirves

10.11.2006 08:48 Tieto- ja viestintäteknologia aiheuttaa ongelmia jo määritelmänsä osalta. Ict:n strategisen hyödyntämisen haasteena on kääntää liiketoiminnan tavoitteet ict-kielelle sekä oivaltaa sen tarjoamat mahdollisuudet, sanoo tietojärjestelmäprofessori.

Ict pitäisi ymmärtää laajemmin kuin miten se usein ymmärretään, ei pelkästään yrityksen sisäisenä tietohallintona, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun professori Tomi Dahlberg.

– Kysymys on siitä, miten liiketoimintajohto saadaan mukaan ja miten yhteistyö ylimmän johdon, hallituksen, konsernin ja muiden johtoryhmien, liiketoimintayksiköiden johdon ja ict:n välillä rakennetaan. Ict-johdon pitäisi auttaa ei-ict-ammattilaisia johtamaan ict:tä paremmin.

Ongelmat ict:ssä johtuvat Dahlbergin mielestä usein siitä, että koko käsite voidaan nähdä niin monella tavalla; ict:llä ei ole vain yhtä tiettyä roolia yrityksessä tai organisaatiossa.

– On hirveän tyypillistä, että kun puhutaan ict:stä, tarkoitetaan eri asioita – myös alan sisällä. On ihmisiä, joilla on tekninen tausta, ja heistä osa voi olla erikoistuneita tietojärjestelmiin, ohjelmointiin ja tiedonhallintaan, osa laitteisiin ja niiden hallintaan. Jopa nämä saattavat puhua toistensa ohi.

Ict ei saa olla itseisarvo

Jos ict on pelkkä apuväline, se pyritään vain hoitamaan mahdollisimman edullisesti. Toisessa ääripäässä ajatus on, että ict on yritykselle kilpailuväline, josta on strategista etua. Väliin mahtuvat vielä näkemykset ict:stä nykyisen tai uuden liiketoiminnan mahdollistajana.

– Mikäli ict tai jokin sen merkittävä hyödyntämistarkoitus yritetään luokitella vain yhteen näistä rooleista, mennään yleensä pahasti metsään. Ict:llä on kaikki nämä roolit, ja hyödyntämistarkoituksesta riippuen roolien paino voi vaihdella ja myös muuttua ajan myötä.

Dahlberg pitää vaarallisena, että ict:tä pidetään itseisarvona.

– Ict:n liiketoimintaan sopeutetulla hyödyntämisellä on strateginen merkitys yrityksille aivan samalla tavalla kuin henkilöstön johtamisella, tuotannolla tai myynnillä. Jos se irrotetaan yhteydestään, se alkaa elää omaa elämäänsä, mikä ei ole kovin tervettä. Onneksi sitä on nykyään vähemmän.

Teoria auttaa hallitsemaan ilmiöitä

Kauppatieteen tohtori Dahlberg väitteli tietojärjestelmätieteestä vuonna 1991. Vuodesta 2000 alkaen hän on toiminut oppiaineen osa-aikaisena professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa.

– Olen ollut enemmän teollisuudessa kuin akateemisessa maailmassa. Aloitin ict-alalla 70-luvun lopulla ohjelmoijana ja suunnittelijana. Tekniikan käyttö on lisääntynyt valtavasti, mutta peruskysymys on edelleen sama: miten tekniikkaa hyödynnetään liiketoiminnassa?

Dahlberg on vastannut tietohallinnosta Suomen Vientiluotossa, sitten Sampo-pankissa ja Radiolinjassa ja nyt startup-yhtiö Colochromessa.

Professori Dahlbergin mielestä vaikeisiin kysymyksiin pitää hakea yksinkertaisia vastauksia, sillä ict-maailma on monimutkainen.

– Teoriat ovat yksinkertaistuksia. Niiden tarkoitus on hallita monimutkaisia ilmiöitä. Täytyy vain tietää ja ymmärtää, mihin ne sopivat ja mihin eivät.

Akateeminen apu on verkkaista

Dahlberg on tutkinut hyvää tietohallintotapaa ja löytänyt yleisiä johtamistehtäviä, joihin keskittyä.

Hän kehottaa yrityksiä varmistamaan, että liiketoiminta ja ict on linjattu yhteen, että ict tuottaa arvoa yrityksen nykyiselle liiketoiminnalle ja että sen tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään.

Lisäksi ict:tä sekä sen resursointia ja riskejä pitäisi johtaa liiketoimintaan sopivalla tavalla. Toiminnan tuloksia olisi mitattava, tuloksiin reagoitava ja toimintaa kehitettävä.

– Tiedeyhteisö voi auttaa ottamalla yritysten ongelmia tutkittavakseen. Sellaiset asiat, jotka liittyvät liiketoiminnan ja ict:n yhdistämiseen ovat hyviä kandidaatteja tutkimuksen kohteeksi.

Sen sijaan akuutteihin ongelmiinsa yritykset eivät yleensä saa apua akateemisesta maailmasta, koska tieteellinen tutkimus etenee monien vuosien sykleissä.

– Tiedemaailman tarjonta on aina tietyllä tavalla yleistä. Teknologian muutos on niin nopeaa, että parhaat käytännön ohjeet jonkin tietyn teknologian käyttämiseen eivät tule tutkijamaailmasta. Liike-elämän elävässä rajapinnassa syntyy parempi näkemys.

Johtaja johtaa

Dahlbergin mukaan ajatellaan liian usein, että ict:n johtaminen edellyttää jatkuvasti muuttavan teknologian ymmärrystä. Ylimmässä johdossa ict:n johtamiseen liittyvät tehtävät ovat varsin rajallisia.

Johdon pitää ymmärtää, millä tavoin ict liittyy yrityksen liiketoimintaan, mitä siltä haetaan ja mitä arvoa sen pitäisi tuottaa nyt ja tulevaisuudessa.

– Totta kai on hyvä, jos ict-asiantuntemusta on ylimmässä johdossa. Ymmärrys siitä, mitä tapahtuu, varmasti auttaa, mutta ei johdon tarvitse olla paras ict-osaaja. Johdolta vaaditaan ict-johtamista, ei ict-asiantuntijuutta.

Ict:n alue on laaja, ja se laajenee koko ajan. Sen hallitseminen kokonaan on yhdelle ihmiselle mahdotonta. Professori antaa läksyksi viestintäharjoituksia.

– Keskustelua siinä tarvitaan, ja sitä, että tunnetaan oma toiminta. Näyttää hirveän hienolta, jos määritetään päätösvaltuudet tai tehtävät, mutta se ei auta, jos käytännön yhteistyö ei toimi.

Antti Kirves toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla
• Tahkon pelaaja kuoli, kaksi muuta loukkaantui Hyvinkään ammuskelussa
• Ampumisessa haavoittunut poliisi on 23-vuotias nainen