Lue uutinen mobiilisivustolla

Maahanmuuttajat heikoilla tietotekniikassa

Osa kurssilaisista meni heti ensimmäisenä päivänä opetuksen edelle ja halusi jo tietokoneen perustietojen käsittelyvaiheessa kouluttaja Pertti Bergin kertovan lisää usb-väylästä.
Kuva: Olli Häkämies/Lehtikuva

8.12.2006 14:27 Monelta maahanmuuttajalta puuttuu työelämän taidoista vain yksi: kyky käyttää tietotekniikkaa Suomeen soveltuvalla tavalla.

Tämä väite saa vahvistusta Datafrankin järjestämällä 100 päivässä tietotekniikan kouluttajaksi -kurssilla. Osallistujien joukossa on useita insinöörejä ja opettaja. Suomen kielikin sujuu kaikilta - kurssilaisilta tosin edellytettiin yleisen kielitutkinnon toisen tason suorittamista.

Venäjää, englantia ja hyvää suomea puhuva Olga Mononen on Pietarin korkeakoulusta valmistunut, metallurgiaan erikoistunut diplomi-insinööri. Nyt hän on töissä Helsingin sosiaalivirastossa.

- Suomessa on paljon Venäjän-kauppaa tekeviä yrityksiä, ja toivon pääseväni johonkin niistä töihin. Kielitaitoni ja koulutukseni ovat sopivat, puuttuu vain varmuus käyttää tietotekniikkaa. Opiskeluaikanani 80-luvulla tietokoneet olivat aivan erilaisia, Mononen sanoo.

Ensimmäisen lähiopetuspäivän aikana Mononen kyseli kouluttaja Pertti Bergiltä aktiivisesti lisätietoja.

- Vaikealta tämä ei tosin insinöörille vaikuta, Mononen huomauttaa.

Mononen ja neljä muuta Venäjältä kotoisin olevaa sekä yksi burmalainen, yksi afganistanilainen ja yksi virolainen, osallistuvat Datafrankin toimitusjohtajan Jarkko Koivuniemen ideasta käynnistettyyn maahanmuuttajien tietotekniikkakoulutukseen.

Tähtäimessä tietokoneen ajokortti

Koulutus tekee heistä vertaiskouluttajia muille ja tarkoitus on, että he suorittavat keväällä eurooppalaisen tietokoneen ajokorttitutkinnon: ECDL-tutkinnon.

Osallistujat haettiin maahanmuuttajajärjestöjen avulla. Yksi aktiivisimmista on ollut Inkerikeskus, joka palvelee niin viroa kuin venäjääkin puhuvia inkerinsuomalaisia.

- Inkerinsuomalaiset ovat usein korkeasti koulutettuja, eikä heiltä puutu muita työelämän taitoja kuin ajantasainen kyky käyttää tietotekniikkaa, Inkerikeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Heimonen huomauttaa.

Maahanmuuttajien työttömyys hipoo 25 prosenttia. Mikä mättää, olemmeko rasisteja?

- Jotkut ovat, jotkut eivät. Tasapuolisuuden nimissä on sanottava, että maahanmuuttajissakin on rasisteja. Osa heistä kieltäytyy esimerkiksi osallistumasta samaan ryhmään "tuon värisen kanssa", Inkerikeskuksen Heimonen huomauttaa.

Monta erilaista maahanmuuttajaa

Maahanmuuttajat eivät ole homogeeninen joukko. Koulutusluokassakin opettaja Natalija Iakovleva näyttää osaavan käyttää konetta itsenäisesti, ja Burmasta kotoisin oleva Aung Khaing Hti Ko on jo käynyt atk-kursseja, mutta verkkosivujen tekotaito puuttuu vielä.

Afganistanilaissyntyinen kaivosinsinööri Hazifullah Anwari osaa kysellä tekniikasta tarkasti, kun kouluttaja purkaa koneen luokan edessä. Anwari on käyttänyt tietotekniikkaa työssään Töölön kirjastossa.

- Olen siellä töissä, kun täällä Suomessa ei ole kaivoksia.

Koulutettavien joukon erilaisen lähtötilanteen vuoksi koulutus räätälöidään kullekin sopivaksi, eikä esimerkiksi lähiopetuspäivien lukumäärää ole lyöty etukäteen lukkoon. Jokainen voi käydä niissä tarpeensa mukaan.

Maahanmuuttajia saatava pk-yrityksiin Datafrank ei veloita koulutettavilta mitään eikä saa koulutuksen järjestämiseen tukea valtiolta.

- Halusimme tuottaa koulutusta, joka todella auttaisi maahanmuuttajia työllistymään. En usko työvoimapoliittiseen koulutukseen. Kuulin juuri maahanmuuttajasta, joka on käynyt neljä vuotta erilaisia työvoimaviranomaisten järjestämiä kursseja, eikä hän silti ole työllistynyt, Jarkko Koivuniemi perustelee.

Koivuniemi haluaisi saada pk-yritykset pohtimaan vakavissaan maahanmuuttajien työllistämistä.

- Datafrank on itsekin pk-yritys. Tämän koulutuksen avulla voimme osoittaa, että pk-yrityksilläkin on vaikutuskeinoja.

Maija-Liisa Ihanus toimitus@digitoday.fi

Kirjoita kommentti

Kommentit (3)

0

0

Monelta maahanmuuttajalta puuttuu työelämän taidoista vain yksi: kyky käyttää tietotekniikkaa Suomeen soveltuvalla tavalla.

Taloussanomat

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 8.12.2006 18:50

1

0

Johan tuo on aikoja tiedetty ettei työvoimatoimiston kautta töitä saa.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 8.12.2006 18:51

1

0

Kymmen vuoden ja useiden erilaisten työpaikkojen jälkeen ole löytänyt paikkani. Yhtään ainuttakaan työpaikkaa en ole saanut tänä aikana työvoimatoimiston kautta. Päinvastoin. Työvoimatoimisto on tehnyt parhaansa, että en saisi töitä.

Kerran yritin ilmoittaa etten pääse pakotettuun "koulutustilaisuuteen" koska minun pitää valmistatutua työpaikkahaastatteluun. Mikään selitys ei kelvannut ja he katkaisivat päivärahani. Onnekseni sain työpaikan, mutta menetetyt korvauspäivät jäivät kyllä kismittämään. Valitus tapahtuneesta hyvien perustelujen kanssa eivät kelvanneet työvoimatoimistolle, päätös jäi voimaan. Työpaikan saaminen ei ole syy olla pois työvoimatoimiston järjestämästä työllistämiskoulutuksesta.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 8.12.2006 20:17

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Krp: Hyvinkään ampujan uhrit näyttävät valikoituneen sattumanvaraisesti

• Hyrian rehtori: Uhrit olivat luokkansa priimuksia
• Paatero: Poliisi toimi oikein ampumispaikalla
• Tahkon pelaaja kuoli, kaksi muuta loukkaantui Hyvinkään ammuskelussa
• Ampumisessa haavoittunut poliisi on 23-vuotias nainen