Lue uutinen mobiilisivustolla

Rfid-tarrat tuovat tehoa kirjastoon

Rfid-tekniikka on helpottanut kirjojen käsittelyä Turun pääkirjastossa, kertoo verkkopalvelujohtaja Marja-Rii Jokinen. Kirjat voi palauttaa automaattisen palautuspisteen kautta.
Kuva: Vesa-Matti Väärä

15.3.2007 14:20 Radioaaltojen avulla toimiva etätunnistusteknologia auttaa Turun kaupunginkirjastoa hallitsemaan kokoelmiaan.

Arkkitehti Asmo Jaaksin suunnittelema Turun uusi pääkirjastorakennus avattiin maaliskuun alussa. Uudenkarheassa rakennuksessa uutta on myös tekniikka. Pääkirjasto siirtyi käyttämään kirjojen lainaamisessa viivakoodien sijaan rfid-tekniikkaa.

- Uuden pääkirjaston avaamisen yhteydessä otimme käyttöön 200 000 rfid-tunnistetta, kertoo verkkopalvelujohtaja Marja-Rii Jokinen Turun pääkirjastosta.

Se tarkoitti 200 000 rfid-tarran liimaamista niteisiin.

- Koska kirjasto oli joka tapauksessa muuttamassa, kaikki kirjat piti käsitellä erikseen. Siksi nyt oli hyvä hetki siirtyä rfid:n hyödyntämiseen.

Pääkirjastorakennuksen niteet muodostavat vasta jäävuoren huipun. Kun vanhan kirjastotalon remontti valmistuu noin vuoden päästä, Turun kaupunginkirjaston taide- ja musiikkikokoelmat sekä osa kirjoista siirretään sinne. Tarvitaan 300 000 tunnistetta lisää.

Kaiken kaikkiaan kaupunginkirjaston kokoelmissa on sivukirjastot mukaanluettuna 1,2 miljoonaa nidettä. Jokaiseen on tarkoitus kiinnittää rfid-tunnistin vuoden 2009 aikana.

Uuden etäluku- ja -tallennusjärjestelmän mahdollistamia etuja hyödyntääkseen pääkirjaston oli uusittava koko laitteisto: kirjastokortit, hälytysportit sekä lainaus- sekä palautusautomaatit. Yhteistyökumppanit jokaiseen vaiheeseen valittiin kilpailuttamalla.

Haasteellinen yhteensovittaminen

Yhdysvaltalaisen 3M:n valmistamat rfid-tarrat, hälytinportit sekä lasten osaston palautusautomaatti tilattiin Mikro-Väylältä. Loput viisi lainausautomaattia sekä 80 000 kirjastokorttia toimittivat TietoEnator sekä Axiell. Palautusautomaattikokonaisuuden, johon kuuluu kaksi lajittelijaa ja kuljetin, kirjasto tilasi Akateeminen tietopalvelu ATP:lta. Kirjastojärjestelmänä on ollut jo pitkään TietoEnatorin PallasPro.

- Lisäksi tilasimme lasten osastolle yhden lainausautomaatin Mikro-Väylältä.

Myös kaikki uudet hankinnat kilpailutetaan. Eri laitevalmistajien ja järjestelmien yhteensovittaminen ei ole yksinkertaista.

- On aika haasteellista saada kaikki pelaamaan yhteen. Joissain kirjastoissa on päädytty käyttämään vain yhtä toimittajaa. Tähän mennessä ongelmia ei kuitenkaan ole esiintynyt.

Verkkopalvelujohtaja vähättelee hankkeen kustannuksia.

- Ei rfid mitenkään ratkaisevasti maksanut. Itse tunnisteet maksavat kaikkein eniten, mutta niiden hinnat halpenevat koko ajan.

Koppi kokoelmista

Rfid-järjestelmät kiinnostavat isoja kirjastoja, koska ne ovat pulassa valtavien kokoelmiensa kanssa.

- Nykyään on mahdotonta toteuttaa mitään tarkkaa inventaariota, koska kokoelmat ovat niin suuria.

Esimerkiksi kadonneiden ja vohkittujen kirjojen määrän arvioiminen on käynyt mahdottomaksi. Se on huomattu myös Turussa, jonka kirjastoissa tehtiin vuonna 2005 noin kolme miljoonaa lainaa.

Rfid tekee inventaariosta vaivattomampaa ja antaa edellytykset kokoelmien tehokkaammalle hallinnalle. Viivakoodien kanssa jokainen kirja oli merkittävä erikseen, mutta uuden järjestelmän avulla kirjastohenkilökunta voi teoriassa tehdä inventaarion kävelemällä etälukijan kanssa kirjahyllyjen keskellä.

- Uuden järjestelmän ansiosta meillä on myös tieto siitä, mikäli yksittäinen kirja palautetaan väärään toimipisteeseen.

Yksityisyydensuojan kannalta rfid-tekniikka on toisinaan ongelmallista. Mitä tietoja mikrosirulle tallennetaan ja ketkä kaikki niitä pääsevät lukemaan? Näkeekö kirjasto kunkin kaupunginosan lempikirjailijan?

- Tietosuoja on meille hyvin tärkeä juttu. Emme me näe, missä kaupunginosassa on eniten lainassa tiettyä kirjaa. Kirjan mukana kulkevaan siruun tallennetaan tieto vain lainauksen voimassaolosta sekä lainaajan tunnus. Ei esimerkiksi hänen nimeään.

Vaikka ulkopuolinen taho onnistuisikin lukemaan kirjaan rfid-tunnistetta, hän ei saa haltuun arkaluonteista tietoa.

Itsepalvelusta kätevämpää

Toinen merkittävä syy rfid-järjestelmään käyttöönottoon on ergonomia. Toisin kuin viivakoodi, rfid ei vaadi näköyhteyttä.

- Etätunnistus havaitsee, kun asiakas laittaa kirjan lainausalustalle. Silloin hänen ei tarvitse siirrellä kirjaa ja sählätä infrapunasäteen kanssa, Jokinen valaisee.

Itsepalveluautomaateista saadaan helppokäyttöisempiä: ideaalitapauksessa asiakas vain asettaa lainausautomaatille pinon kirjoja ja kirjastokorttinsa. Piip, lainattu.

- Se on tavoitteenamme, mutta tekniikka ei ole vielä niin pitkällä. Näin toimittaessa osa kirjoista saattaa jäädä lainaamatta. Toivomme, että tekniikka kehittyy piakkoin.

Aleksi Moisio
aleksi.moisio@sanoma.fi

Kirjoita kommentti

Kommentit (2)

0

0

Radioaaltojen avulla toimiva etätunnistusteknologia auttaa Turun kaupunginkirjastoa hallitsemaan kokoelmiaan.

Taloussanomat

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 15.3.2007 20:41

1

0

Nyt sitten vain RFID-lukijan kanssa kirjaston ovelle notkumaan ja nauramaan ihmisten lainaamille kirjapinoille? Onneksi en ole itse huolissani tuloksista: lainaan sotahistoriaa, itsetaistelulajeja käsitteleviä urheiluteoksia sekä muuta mummoille ja somaleille kahvit ja khatit väärään kurkkuun nykäisevää.

Lainaa Ilmoita asiaton viesti

# 15.3.2007 20:41

Sivut: 1 Edellinen Seuraava

Uutiset

Hyvinkään ammuskelu vaati toisen kuolonuhrin

• Ampumisessa haavoittunut poliisi on 23-vuotias nainen
• Hyvinkään ampumatapauksen uhrit nuoria miehiä ja naisia
• Tahkon pelaaja kuoli, kaksi muuta loukkaantui
• Silminnäkijät luulivat ammuskelua ensin raketeiksi