Lue uutinen mobiilisivustolla

Innostus ja ketteryys luovat pohjan menestykselle

21.3.2007 09:41 Suomen haaste on kansallisen innostuksen kehittäminen muutosten eteenpäin viemiseksi. Tähän tulokseen on tullut Pariisin klubin aloitteesta käyty pyöreän pöydän keskustelu, jonka tulokset professori Pirjo Ståhle on koonnut raportiksi.

Suomalaiset ja kansainväliset pyöreän pöydän asiantuntijat kiteyttivät viisi teemaa, jotka Suomen tulisi huomioida luodessaan itselleen tulevaisuuden menestystä. Teemat käsittelevät kansallista visiota, Suomen menestystarinaa, innovatiivisuutta, sosiaalisia taitoja ja asemaamme ympäristöasioissa.

Pariisin klubi

Pyöreän pöydän keskustelu käytiin uuden Pariisin klubin aloitteesta. Rooman klubin tapaan uusi Pariisin klubi on perustettu yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi. Se painottaa tiedon, luovuuden ja innovaatioiden merkitystä globaalissa taloudessa.

Klubi auttaa poliittisia päättäjiä kehittämään tietoyhteiskuntaa tukevia kansallisia strategioita. Professori Pirjo Ståhle Turun kauppakorkeakoulusta kokosi pääministeri Matti Vanhasen ja viidentoista suomalaisen tai kansainvälisen asiantuntijan Helsingissä käymän keskustelun tulokset.

- Suomen haaste on, miten saada aikaan kansallinen innostus tarvittavien muutosten eteenpäinviemiseksi. Huonoista ajoista selviämme, mutta miten tehdä uusia avauksia hyvinä aikoina, Tekesin ylijohtaja Martti af Heurlin kuvaa esiin nousseita kysymyksiä.

- Kilpailukyky perustuu innovatiivisuuteen, joka vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän. Innovatiivisuuden perusta luodaan teknologisen osaamisen lisäksi yhteiskunnallisissa käytännöissä, esimerkiksi koulujen opetuksessa ja organisaatioiden johtamisessa. Näiden liittäminen entistä tiiviimmin osaksi innovaatioympäristöä on erittäin tärkeää, af Heurlin ja Ståhle summaavat keskustelun antia.

- Henkilökohtaiset verkostot ovat yhä tärkeämpiä myös globaalisti epävirallisen vallan käyttäjinä. Suomessa sosiaalinen pääoma on merkittävä vahvuus, mutta sitä pitäisi osata käyttää nykyistä tehokkaammin paitsi kotimaassa myös kansainvälisessä yhteistyössä. Suomi on edelleen melko nuori toimija globaalilla pelikentällä, jossa pienenä maana on helppo jäädä syrjään valtavirtauksista. Tässä suomalaisilla on vielä paljon mahdollisuuksia käyttämättä, af Heurlin sanoo.

- Suomi on kansainvälinen menestystarina, joka pitäisi osata kertoa maailmalle. Saavuttamamme tulokset leviävät erilaisten tilastojen ja tutkimusten muodossa kansainväliseen keskusteluun, mutta menestyksen perustaa, kansallista identiteettiä ja ainutlaatuisuutta, eli suomalaista brändiä, emme ole vielä tarpeeksi hyödyntäneet. Suomen tarinalla olisi nyt vetovoimaa”, Ståhle korostaa lehdistötiedotteessa..

Ympäristöasioissa pyöreän pöydän asiantuntijat ehdottavat Suomelle edelläkävijän roolin ottamista. Tähän olisi juuri nyt ainutlaatuinen tilaisuus, koska sekä ympäristötietoisuus että ympäristöteknologia ovat Suomessa korkealla tasolla.

Pyöreän pöydän keskustelussa kiteytetyt viisi teemaa:

1. Kansallinen visio fokukseen

Uudistuminen ei synny pelkästään rationaalisten tehtävälistojen perusteella, vaan siihen tarvitaan kansallista innostusta ja yhteinen päämäärä. Suomi on osoittanut suurta uudistumiskykyä ja selviämistä isoissa kriiseissä. Nyt sama voima ja energia pitäisi syntyä hyvinä aikoina, mutta Suomen nykyisistä strategioista näyttää puuttuvan toimintaa ohjaava ja ihmisiä innostava yhteinen visio.

2. Suomen menestystarina maailmalle

Kansainvälinen erottuminen on yhä vaikeampaa, ja se voi tapahtua vain aidon kansallisen identiteetin ja omaleimaisten piirteiden kautta. Suomella on tällaisia piirteitä runsaasti – esimerkiksi luonto, teknologia tai kulttuuri – mutta kansallisen strategian tasolla tarkastelusta on unohdettu kokonaan suomalaisen identiteetin ja arvojen osuus, jotka saattavat kuitenkin olla Suomen menestyksen kivijalka. Suomalaiset keskittyvät paljon osaamisen ja sen kehittämisien kuvaamiseen strategioissaan, mikä onkin tärkeä asia. Suomi on globaalisti kiinnostava menestystarina, mutta se täytyy osata kertoa maailmalle.

3. Innovatiivisuuden lähteet huomion kohteeksi

Suomen kansallinen innovaatiojärjestelmä on saanut paljolti kiitosta. Innovaation ja yrittäjyyden juuret ovat kuitenkin syvemmällä sosiaalisissa rakenteissa ja käytännöissä kuin Suomessa tieto- ja innovaatiostrategioiden perusteella ymmärretään. Innovatiivisuuden ja yrittäjähenkisyyden perusta luodaan yksilöille jo varhaisessa vaiheessa, ja siksi kouluilla on tässä kehityksessä tärkeä rooli.

Suuri merkitys on myös kaikkien organisaatioiden johtamisella, jonka kautta yksilöiden luovuus, innovatiivisuus ja yrittäjyys on mahdollisuus kehittää taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan voimavaraksi. Nämä juuret tulisikin liittää osaksi suomalaista innovaatiojärjestelmää.

4. Sosiaaliset taidot toimimaan globaalilla pelikentällä

Nykymaailmassa epäviralliset verkostot ja verkostomaiset instituutiot käyttävät yhä enemmän valtaa, ja tämä ns. pehmeän vallan trendi vahvistuu edelleen. Tämä tuo Suomelle uusia mahdollisuuksia, koska pienenä homogeenisena maana se on ketterä omaksumaan muutoksia nopeasti. Sosiaalinen pääoma Suomen sisällä on vahva, mm. luottamus toisiin ihmisiin ja korruption vähäisyys ovat maailman huippuluokkaa.

Toisaalta suhteellisen uutena kansainvälisenä toimijana Suomen suhdepääoma kansainvälisissä tieto-, rahoitus- ja kulutusvirroissa ei vielä ole kovin vahva. Nykyisessä verkostotaloudessa menestys perustuu yhä enemmän kommunikaatioon. Tämä on Suomelle erityinen haaste, koska suomalainen identiteetti ja kulttuuri perustuvat paljolti muihin seikkoihin kuin kommunikaatioon, jonka kehittäminen maailmatalouden pelikentällä on merkittävä haaste.

5. Suomi ympäristöasioiden edelläkävijänä

Suomella on ainutlaatuinen aikaikkuna ottaa pioneerirooli ympäristöystävällisen teknologian ja käytäntöjen soveltajana. Tässä on mahdollisuus luoda Suomesta maailmanlaajuinen brändi alan laboratoriona. Suomi on ollut teknologian edelläkävijä ja tietoyhteiskunnan laboratorio, joka on herättänyt maailmalla suunnattomasti kiinnostusta. Nyt olisi aika luoda sama ilmiö uudelleen toisella alueella, johon koko maailma juuri nyt on keskittänyt huomionsa.

Suomi olisi tähän rooliin erityisen hyvä, koska sekä tietoisuus ympäristöasioista että ympäristöteknologinen taso ovat Suomessa korkealla tasolla.

Keskustelujen yhteenveto on julkaistu Tekesin teknologiakatsauksessa 202/2007: Five steps for Finland’s future

Timo Poropudas
timo.poropudas@sanoma.fi

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias ja ystävällinen, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit. Varauduthan siihen, että linkkejä sisältävät viestit tarkistetaan yksitellen roskapostin suodattamiseksi. Arvostamme mielipidettäsi!
Lue koko keskusteluetiketti

Bottivarmistus: mitä on kaksi ynnä viisi?

Viesti Nimi

Uutiset

Miljoonien viinakokoelma myyntiin vaimon vuoksi

• Tukholman teinit tilaavat vodkaa tekstiviestillä
• Ministerin ilmoitus hämmensi Finnairin väen
• Obama perääntyi ehkäisykiistassa
• USA:n tiedustelupalvelu kumoaa huhut Kim Jong-unin salamurhasta